tutustumisia

Hei kaikille,

Ajattelin ilmoittautua maaliskuisten joukkoon. Täällä 30-kymppinen pariskunta odottamassa esikoistamme ja laskettu aika on 22.3. Kävin jo ensimmäisessä neuvolassa, koska lähden neljäksi kuukaudeksi ulkomaille. Katsotaan miten tässä käy, olen todella huonovointinen, joten toivon että pahoinvointirannekkeet auttavat ja että tämä loppuisi viimeistään 12 viikon kohdalla (haaveajattelua!?).

Olemme Helsingistä ja raskaus tuli tavallaan yllätyksenä, kun tämä tapaus onnistui ensimmäisellä kerralla. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!

Tsemppiä kaikille!
 
Moi!

Olen kirjoiteluut toisella palstalla, mutta siellä maaliskuisten pino on todella hiljainen ja päätin siirtyä tänne. Olen 31 ja mieheni 32. Asustelemme tällä hetkellä Kymenlaaksossa, kotoisin olemme muualta. Yhdessä olemme olleet 13 vuotta. Meidän esikoinen on 7, eli hän aloittaa koulun ensi viikolla.

Kakkonen on ollut minulla haaveissa jo viisi vuotta. Aluksi mies ei suostunut toiseen lapseen. Kun kolme vuotta sitten kakkonen sai luvan tulla, alkoivat vaikeudet. Sain reilun vuoden sisään 4 keskenmenoa, joiden syyksi epäiltiin fosfolipidivasta-aineita. Sitten en tullutkaan enää spontaanisti raskaaksi. Pääsimme hoitoon tänä keväänä ja ensimmäisestä puregon-hoidosta tulis raskaaksi. Nyt toivotaan, että päästäisiin maaliskuulle asti ja saisimme vauvan syllin asti!

Onnea kaikille odotukseen!
 
 Huh tätä jännitystä! Nyt uskallan olla enemmän mukana ja kertoa enemmän itsestäni/perheestäni. Nyt ei enään ihan kauheasti kiinnosta vaikka joku tuttu bongaisikin täältä, sitä on vaan niin onnellinen kun eka varhaisultra takana ja siellä vihdoin kaikki hyvin!

Eli olemme 31+32v pariskunta, kihloissa. Yhdessä oltu kolme ja puoli vuotta. Asumme Vantaalla mutta muutto saattaa olla edessä toiseen kaupunkiin, se varmistuu tässä myöhemmin.

Vauvaa alettiin yrittään tasan vuosi sitten ja heti tärppäsi ekalla yrityksellä. se päättyi kuitenkin keskenmenoon, niinkun kävi puolenvuoden päästä siittä, ja vielä kolmannen kerran kesäkuussa. Kutsu tuli tutkimuksiin, lopetimme yrittämisen ja keskityimme muihin projekteihin ja eiköhän se sieltä heti perään lähtenyt, kuukautisia ei kerinnyt tulemaan väliin kun yllätyksekseni tein positiivisen raskaustestin.

Kaikki kolme yritystä ovat päättyneet ennen ultraa/neuvolaa varhaisilla viikoilla. Nyt kuitenkin sydämensykkeet löydetty ja pienellä on kaikki toistaiseksi hyvin! Ennätys siis meille, vaikka toki toivomme että tällä kertaa loppuun asti!

Ihana palkinto oli kaiken sen murheen ja raskaan vuoden jälkeen! ihana onnen tunne! Puolisoni on kovasti toivonut lasta ja ollut ihanasti mukana kaikissa näissä käänteissä.
Tästä on hyvä jatkaa!

Tarrasukkia kaikille meille!

 
Onnea onnea odotukseen ja PAAAALJON tarrasukkia :)
Hienoa että vastoinkäymisten jälkeen teitäkin on lykästänyt! 
 
Hei,

Olen 31 vuotias oululainen ja odotamme mieheni kanssa ensimmäistä lastamme. Vaikka olemme lapsesta puhuneet ja haaveilleet, oli tämä raskaus yllätys, koska emme sitä yrittäneet.

En voi vieläkään uskoa tätä todeksi, koska en tiedä miltä raskauden pitäisi tuntua ja odottelen ensimmäistä ultraa, jotta saisin täydellisen varmuden.

Ensimmäinen neuvola on jo takana ja ultraan olisi aika 4.9,,, eli sitä odotellessa...
 
Moi kaikki.

Täällä kohta 30-v toista odottava kirjanpitäjä. Mies 29-v ja tyttö täyttää parin kk:n päästä 2-v.
Maalla asutaan ja kotia vahtii pieni ja pippurinen kääpiöpinseri.

Jännityksellä odotan ensi viikon ultraa...
Tämä toinen raskaus alkoi vähän "vahingossa", toivottavasti menee kaikki hyvin..
Ennen ensimmäistä lasta, vuosi 2009 oli todella vaikea. Tulin raskaaksi nopeasti mutta olikin kohdunulkoinen raskaus ja loppuvuodesta sama juttu :(
Toinen munatorvi poistettiin ja toisella kertaa tehtiin iso avoleikkaus ja myös kohdunkulmaa leikattiin, onneksi sentään sain pitää toisen torven...
Ja heti kun lääkäri antoi luvan yrittää raskautta, niin tyttö ilmoitti tulostaan ja onneksi kaikki meni hyvin...
Onkohon täällä kellään muulla ollut kohdunulkoista raskautta?
 
Pisku03

Itselläni ei ole ollut ulkopuolisia, mutta tiedän yhden jolla on kerran ollut ulkopuolinen raskaus ja häneltä jouduttiin poistamaan toinen torvi. 
Nykyisin hänellä on sen ulkopuolisen jälkeen siunaantunut 2 tervettä lasta ja sitä ulkopuolista ennen hänellä oli jo 1 lapsi ( 3 lasta yhteensä ). 
Jos mietit / arvuuttelet / jännität että kuinka nyt käy niin kyllä uskon että hyvin menee! :)

Tsemppiä tsemppiä odotukseen! :)

 Ai niin... Jos saa udella, koskas teillä on laskettu aika / viikot? :)
 
Ted.ille!!!

Kait sen pitäisi tuntua jännittävältä ja hyvältä :)
Itsellänikin on kyllä vielä sellainen olo, että voiko tämä olla todellista, ja välillä "unohtaa" ajatella että hei, minä todellakin kannan sisälläni pikkuista. 
Voi olla, että itselläni se johtunee siitä, kun en harrasta noita pahoinvointeja ym. 


Kysymys kaikille: Millaisia raskauden ajan oireita teillä ilmeni / ilmennyt?
Itse en harrasta ( toistaiseksi ) pahoinvointia, turvotusta kyllä on ja väsymystä ja ailahtelevaa mieltä. :)
Esikoisestakaan en voinut missään vaiheessa pahoin. 
 
Mamazilla: mulla juuri arvelluttaa tämä oireettomuus; väsymys voi johtua liian pitkistä työpäivistä, pikku turvotus tupakanpolton lopettamisesta johtuvasta napostelusta ja arat rinnat voin laittaa hormoonien piikkiin..  (tuossahan nuo oireet tuli, jos ne nyt oireita edes on)

Tämä raskaus tuli jotenkin "liian helposti", joten en voi uskoa ja odotin vain sitä ensimmäistä ultraa, mutta tänään odotti kirje kotona, jossa aikaa oli siirretty.. ei helpota tätä epätietoisuuden olotilaa :/
 
Moikka kaikille!

Olen jo jonkin aikaa lueskellut tätä palstaa - kivaa kun on aktiivisia kirjoittajia löytänyt tiensä tänne! Nyt uskaltaudun kirjoittelijoiden mukaan itsekin. :)

Eli meillä odotetaan ensimmäistä vauvaa perheeseen. Kauaa ei tarvinnutkaan odotella, kun iloinen uutinen saatiin testistä lukea. Laskettu aika on 1.3., joten saatetaan jo helmikuun puolellakin saada perheen lisäystä!

Olemme 26-vuotiaat hoitaja-vanhemmat - tosin itse yritän saada työn ohella myös erityisopeopintoja eteenpäin; ei aina niin hyvällä menestyksellä. Pari vuotta olisi vielä opintoja edessä, kolme onneksi takana. Yhdessä ollaan oltu melkein seitsemän vuotta, joista viisi kihloissa ja ensimmäistä hääpäivääkin vietetään syyskuussa. Perheeseen kuuluu lisäksi koira.

Jännittäviä ja ihania aikoja tässä eletään - toivotaan, että kaikki menee yhtä hyvin kuin tähänkin mennessä! Odottamisen iloa kaikille! :)
 
Kiitti Mamazilla..

Laskettuaika on 2.3
Vasta uskaltauduin tänne kirjoittelemaan ja en tiedä et miten noita hienoja kuvia saa mitä kaikilla on :)) siis noi laskettuaika -jutut?
 
Minäki nyt tuun kirjottelemaan. :) Eli olen 24-vuotias ja mieheni pian 27. Asutaan Porvoossa kerrostalossa, ihan tilava kolme huonetta ja keittiö, omakotitalo olisi haaveissa kuitenkin jossain vaiheessa. Olen ammatiltani suurtalouskokki ja olen jämähtänyt töihin vakituiseksi Hesburgeriin jossa vuosia tulee pian 4. Mutta nuorekas ilmapiiri ja mukavaa niin miksi lähteä :) Mies on sitten kaupungilla töissä. Ollaan oltu yhdessä 3,5 vuotta ja ens kuussa onkin sitte 1-vuotis hääpäivä :)

Vauva haaveet alkoi kunnolla vasta joskus vuoden alussa ja raskauduinkin sitten joskus kevään tienoilla ihan vaan parin kk yrityksellä. Tämä sitten päättyi Toukokuun aikoihin keskeytyneeseen keskenmenoon joka selvisi vasta ultrassa. :( Kamala kokemus! Nyt sitten Kesäkuussa tärppäsi uudestaan ja viikkoja pitäisi olla 10+1, yhdet kuukautiset ehti olla ja taas mentiin. Tietysti mielessä pyörinyt pelkoja kun näin nopeasti onnistui, mutta päivä kerrallaan. Pahoinvointia ainakin on ollut, kun edellisestä en saanut mitään oireita! Ällöttävä olo mutta jotenkin tästä nauttii kans :D Jännittää ihan hulluna tuleva ultra joka on reilu viikon päästä. Jos tällä kertaa saisi hyviä uutisia.

Eka lapsi molemmille, onhan meillä kolme kissaa, jotka on meille "lapsia" ja me niille isi ja äiti :D Heh! Puoli vuotias kummityttökin löytyy :)
 
Sini88: Meillä on sama työnantaja! Oon opintojen sivussa tehny hese vp-vuoroja ja nyt vuosia takana 5. Ootko jo tilannu mammahousut töihin? Ne näyttää ihan järkyttäviltä mutta tuntuu hyvältä jalassa.. Suosittelen!
 
Heippa, 

Olen jo jonkin aikaa lueskellut tätä keskustelupalstaa ja ajattelin nyt vihdoin itsekkin ilmoittautua. :)

Odotamme kihlattuni kanssa esikoistamme ja laskettu aika on 9.3. Minä olen 25- ja puolisoni 24-vuotias. Asumme Satakunnassa ja opiskelemme molemmat opettajiksi. Perheeseemme kuuluu jo entuudestaan kaksi karvatonta kissaa ja yksi koira. <3 Lapsen hankinnasta olemme puhuneet vuoden verran ja maaliskuussa aloimme sitten yrittämään, ja kesäkuun viimeinen päivä plussasin. :D

Varhaisultrassa kävimme viikolla 7 (kaikki oli silloin ainakin hyvin ja syke näkyi) ja neuvolassakin käyty jo muutamia viikkoja sitten. Np-ultraan pitäisi jaksaa vielä odottaa vähän yli 2 viikkoa. On se odottavan aika vaan pitkä. ;)

Onnellista odotusaikaa kaikille! :)
 
Aijaa kiva, muitakin Heseläisiä! =) En ole vielä, pomo itseasiassa kysy tänään ku juteltiin että "saanko mä tilata sulle semmoset?" Kerto kans että ne on vähän kummalliset mutta pakkohan sitä jotain on jalassa pitää :D Heh!
 
Heipsan Ted! :)

Tässä on taas kulunut tovi, kun olen viimeksi ehtinyt käydä täällä.

Kun aloimme odottamaan tätä nykyistä tulevaa tulokastamme, niin mulla todellakin oli erikoisempia ja erilaisempia "oireita" . Oli mm. vahva raudan maku suussa ja väsymystä, rintojen "nipistelyä" ja kutinaa ja tuntui kuin koko kroppa olisi ollut kuin ilmapallo. :)
Pahoin vointia ei tuolloin ihan aluksi ollut, mutta se päätti ilmestyä tosin lievänä toissa päivänä. 
Oli tosiaan hetki, kun olin ns. "hukannut" mun oireet johonkin. Raudan makua suussa ei ole ollut muutamaan viikkoon, turvotus on sellaista ohi menevää, ja se päättää riemastuttaa minua silloin tällöin eikä edes joka päivä :D
Väsymystä on vain aamuisin enää, mutta kyllä iltaa kohden olo tosiaan on vetelä ja kun menen maate, niin nukahdan ihan hetkessä. Rinnatkaan eivät juurikaan aristele ja "nipistele" enää. 
Älä turhaan ole huolissasi, kyllä niitä sitten taas saattaa myöhemmin ilmetä ja voi tulla jopa erilaisia, mitä aikaisemmin on ollut. :)

Ai niin... Miksi teidän aikaanne siirrettiin? Siis jos saan udella. 

 
Mamazilla toivottaa kaikille ihanaa syksyn alkua, iloisia ajatuksia ja paljon tarrasukkia!!!!

Hei tänään me mennään viikoilla 7+6!!! <3
On tämä odotus vain jännittävää ja ihanaakin! <3
 
Heippa kaikille! Mäkin ajattelin esittäytyä kun vasta löysin tämän ihanan foorumin.. Ollaan kolmekymppinen pariskunta ja mentiin vasta kesäkuussa naimisiin ja heti melkein tärppäsi, uskomatonta! Eka raskaus siis ja välillä jännittää kovasti miten tässä käy kun niin monenlaisia tarinoita alkuraskaudesta on kuullut.. Kaiken lisäksi asumme nykyään Ruotsissa, eikä kielitaito ole ehtinyt kehittyä vielä täydelliseksi joten on tässä vähän setvimistä miten homma täällä sujuu.. Mutta ensi viikolla varhaisultraan Suomeen, täytyy toivoa että sielä pieni sydän sykkisi!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top