Toukokuun turinat

Mä olen vielä kotona esikoisen kanssa. Ilmoitin alkuvuodesta, että olen hoitovapaalla elokuuhun 2017. Nyt sitten jossain vaiheessa syksyllä pitääkin käydä kertomassa, että hoitovapaa muuttuu äippälomaksi. Mutta sillä ei ole kiire.
 
Anhe tsemppiä matkaan!

Tuo synnäreiden lopetus on tosi inhottavaa. Itse aikoinaan kakkosta odotin Kuusamossa asuessa ja Oulussa piti käydä synnyttämässä. Oli kyllä tuskainen matka lanssilla ja melkein 20min jopa kerittiin sairaalassa olla ennenku poika syntyi.
En siis kerinnyt mitään kivunlievityksiä saamaan.
Matka siis sen 2-3h
Nuorimmaisen synnytys kesti tasan 2h siitä kun vedet meni kotona yhtäkkiä joten matkalle ois syntyny jos ois vielä Kuusamossa asuttu.

Mulla sattui tämä raskautuminen sellaiseen saumaan että valmistuin just koulusta ja työtä ei vielä ole, joten saan aika rauhassa olla väsynyt ja huonovointinen :D
Paitsi onhan nuo kolme mukulaa tietenkin..
 
Nämä viikonloput on kyl mukavia, ku raskaus kokoajan etenee ja saa tutkia kaikenmaailman informaatiota asiasta ja kerkee oikeasti miettiä, et on oikeasti raskaana ja tulee vauva, jos kaikki menee vain hyvin. :dummy: Itsellä siis ensimmäinen niin on aikaa tämmöseen. :)

Oon jotenki päässy sinuiksi tuon keskenmenon pelonki kanssa. Tai sitten on päässy sinuiksi sen asian kanssa, et oon raskaana ja toistaiseksi kaikki menee hyvin. :) Ei voi tietää, mitä mikäki vihlasu ja nippasu tarkottaa, joten niin kauan, kun oireet jatkuu niin oon hyvällä mielellä. Lisäksi kokoajan on tullu jotain oiretta lisää, joita on hauska bongailla. :wink

Mulla on ekaan neuvolaan enää viikko. :Heartpink Hurjaa!
 
Mä olen epäsuorasti sanonut pomolle jo alkuvuodesta, että lisää lapsia on ehkä tulossa. En silti aio vielä kertoa, aikaisintaan ekan ultran jälkeen. Viimeksi taisin kertoa n. Rv 16.

Olen asiantuntijatyössä ja jonkun verran urahenkinen - ekassa raskaudessa olin vähän paranoidikin sen suhteen että miten se vaikuttaa työhöni ja uraani. Osin turhaan, mutta osin ei. Ehkä palaan tähän paremmalla ajalla nyt esikko nukkuu ja met katomma lätkää
 
Tänää yökin sit ekaa kertaa aamusta tästä se lähtee viikkoja joko 6+0 tai 6+3. Ja meiän keittiö haisee ihan kaameelle... Ja mies on lähössä töihin kun se viikonlopulla mm. Tiskikoneen hoiteli ja imuroi...
 
Mulla on varmaan pakko kertoa pomolle melko pian ihan vaan siksi kun kotihoidossa töissä ja täytyy jatkossa skipata tupakkapaikat yms. raskaat paikat. Saapi nähä miten esimies suhtautuu asiaan..
 
Mä oon ollu jo pidemmän aikaa ihan rapakunnossa! Lopetin elokuussa fyysisessä työssä ja sen jälkeen kunto laskenu ku lehmän häntä! Tää väsymys ja pahoinvointi alkaa käydä todella musertavaks ja mieli on ihan maassa. Mitään ei pysty eikä jaksa. Hengästyn nopeesti ja jos teen liikaa nii heti tuntuu että taju lähtee. Mulla ei tällä hetkellä ole täällä helsingissä oikein ketään sillä kavereiden tarinat yhden illan jutuista ei nappaa yhtään ja mun perhe asuu 300km päässä. Se ei oo ees haitannut mua aikasemmin, mutta nyt raskaana ja huonossa kunnossa se tuntuu tosi pahalta.
Sen lisäks mulla on alkamassa uus työ pian ja mua ahdistaa ja pelottaa. Ensinnäkin, tosi kiva työnantajalle että oon raskaana, ja toisekseen, kun mun kunto on mitä on, ja pienetkin ponnistelut alkaa sattua mahaan niin mitenkäs mää nostelen painavia laatikoita ja seison 8h päivästä kuolematta!!
Onko muilla ollu mieli jotenkin poikkeuksellisen maassa?
 
Huh huh. Muutama huonosti nukuttu yö kipeän esikoisen kanssa takana ja viime yö jotenkin vielä vaikeempi. Onneksi mies vei lapsen aamulla hoitoon, niin sain levätä. Tuntui että tuli jo rytmihäiriöitä ja pelkään että kroppa on kohta sitä mieltä, ettei nyt ookaan sopiva aika olla raskaana ja menee kesken... Sit vielä naapuri tulee hätyyttelemään, jos voisin auttaa sitä puutarhatöissä kun itse on vanha ja huonokuntoinen. :banghead: Muutenkin on heikko olo, kun on joku keuhkoputkentulehduksentapainen yskä. Ja sit tuntuu itsekkäältä, kun haluaisin vähän levätä.:sorry:
 
Mä oon ollu jo pidemmän aikaa ihan rapakunnossa! Lopetin elokuussa fyysisessä työssä ja sen jälkeen kunto laskenu ku lehmän häntä! Tää väsymys ja pahoinvointi alkaa käydä todella musertavaks ja mieli on ihan maassa. Mitään ei pysty eikä jaksa. Hengästyn nopeesti ja jos teen liikaa nii heti tuntuu että taju lähtee. Mulla ei tällä hetkellä ole täällä helsingissä oikein ketään sillä kavereiden tarinat yhden illan jutuista ei nappaa yhtään ja mun perhe asuu 300km päässä. Se ei oo ees haitannut mua aikasemmin, mutta nyt raskaana ja huonossa kunnossa se tuntuu tosi pahalta.
Sen lisäks mulla on alkamassa uus työ pian ja mua ahdistaa ja pelottaa. Ensinnäkin, tosi kiva työnantajalle että oon raskaana, ja toisekseen, kun mun kunto on mitä on, ja pienetkin ponnistelut alkaa sattua mahaan niin mitenkäs mää nostelen painavia laatikoita ja seison 8h päivästä kuolematta!!
Onko muilla ollu mieli jotenkin poikkeuksellisen maassa?

Nämä on tosi tuttuja tunteita ensimmäisestä raskaudestani - saa nähdä muuttuuko tilanne tässä raskaudessa. Ensimmäisessä koin olevani tosi yksin täällä Helsingissä ja oma perhe kaukana. Nyt olen tarkoituksella aktivoitunut täällä foorumillakin, että on paikka jossa käsitellä asioita. Itselläni ahdistus syveni synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Kannustan hakemaan apua ajoissa! :) Ja perustetaan vaikka joku Helsinki-tiimi :wink


Huh huh. Muutama huonosti nukuttu yö kipeän esikoisen kanssa takana ja viime yö jotenkin vielä vaikeempi. Onneksi mies vei lapsen aamulla hoitoon, niin sain levätä. Tuntui että tuli jo rytmihäiriöitä ja pelkään että kroppa on kohta sitä mieltä, ettei nyt ookaan sopiva aika olla raskaana ja menee kesken... Sit vielä naapuri tulee hätyyttelemään, jos voisin auttaa sitä puutarhatöissä kun itse on vanha ja huonokuntoinen. :banghead: Muutenkin on heikko olo, kun on joku keuhkoputkentulehduksentapainen yskä. Ja sit tuntuu itsekkäältä, kun haluaisin vähän levätä.:sorry:

Meillä on 6/2014 syntynyt esikoinen, joka nukkuu myös aika ajoin (yleensä kipeenä) aika huonosti. Minä ja mies ollaan nyt viime aikoina yritetty opetella lepäämään. Aina ei ole pakko jaksaa. Nyt vain lepäät!
 
Voi, mä haikailen niin takaisin Helsinkiin missä mulla taas on kaikki. Tulen olemaan siellä lähes jokainen viikonloppu, niin mä mielelläni näkisin tammikuisia kun nää alkuraskauden kurjuudet alkaa kaikilta väistymään :)
Jotenkin on kyllä tosi apea olo, ihan naurettavaa kun tätä päivää odotti kuin kuuta nousevaa että olisi taas raskaana. Onneksi viimeksi ainakin mieli kirkastui, kun raskaus eteni pidemmälle.
 
Meilläkin on kuitenkin niin toivottu tapaus tämä ja hedelmöityshoidoilla alkunsa saanut, niin tuntuu typerältä että päällimmäisenä on negatiivisia tunteita. Toivois vaan et olis enemmän energiaa, parempiolo ja enempi sinut näitte ulkoisten muutosten kanssa:sad001
Olis joo kiva jos olis samassa tilassa olevaa seuraa täälläkin!
Mun paras ystävä on 6viikkoa mua edellä raskaana, mutta asuu 500km päässä eli ei ole hänestäkään oikein seuraa..
 
Mä oon paljon miettinyt, että missä vaiheessa kerron töissä tästä raskaudesta. Teen tosi fyysistä työtä, jossa välillä saattaa joutua nostelemaan isoja määriä suht painavaa tavaraa. Nyt oon kyllä vältellyt niitä pahimpia :D Jos en vielä pomoille puhu mitään, ni ainakin jossain vaiheessa työkaverille täytyy kertoa, niin se voi ottaa ne painavimmat :)
 
Mut eikö se oo ihan normaalia et vaikka on pitkään ja hartaasti toivottu niin epäilyttää koko raskaus tai masentaa. Eikö sitä oo ihan synnytyksen jälkeinen ja raskaudenaikaisen masennuskin. Mut neuvolassa kannattaa ilman muuta ottaa puheeks.
 
Se on ihan normaalia, että raskausaikana tunteet heittelee laidasta laitaan. Mutta jos päällimmäisenä tunteena alkaa olla ahdistusta/masennusta, niin sitten kannattaa ottaa asia esille neuvolassa.

Mulla ainakin on kahdessa edellisessä raskaudessa ollut ahdistuneisuutta juuri huonovointisuuden ja oman kunnon romahtamisen suhteen. Joskus on jopa tuntunut, että kunpa ei olisi ees raskaana vaan sais vaan olla oma itsensä... Sitten on taas tuntenut huonoa omaatuntoa noista ajatuksista, koska on todellakin toivonut raskautta ja omaa lasta. Mut raskauden mennessä eteenpäin on taas helpottanut ja ajatuksetkin rauhoittuneet. :oops:
 
Ulkona on ihan mieletön ilma, mut mä vaan makaan raatona sohvalla etovan oloni kanssa.
Tänään on myös mun ja miehen vuosipäivä - 9vuotta yhteistä matkaa takana :)
 
Onnea Awsedr! :)

Kertokaa mulle, että oonko mä niin tyhmä kuin farmaseutti apteekissa mua piti? Kävin ostamassa Multivitan Raukaus Omega-3 -kapseleita, koska pelkkä kalan ajattelu saa mut voimaan pahoin ja ajattelin, että omegoita olisi kuitenkin tärkeää saada. Multivitan paketissa lukee näin:

"Äidin raskauden ja imetyksen aikainen DHA:n saanti edistää sikiön ja imeväisikäisen vauvan aivojen ja silmien sekä näön normaalia kehitystä. Positiivisen vaikutuksen saavuttamiseksi äidin on nautittava vähintään 200 mg DHA:ta päivässä tavallisen aikuisille suositellun päivittäisannokset (250 mg DHA+EPA) lisäksi."

Paketissa lukee, että se sisältää DHA:ta ja EPA:a yhteensä 304,8 mg.

Mä ymmärsin tuosta tekstistä, että DHA:ta pitäisi siis saada 200 mg + 250 mg = 450 mg. Ilmeisesti olen väärässä enkä osaa laskea. Kysyin farmaseutilta, että riittääkö tuo paketin määrä, jos en tosiaan syö yhtään kalaa. Hän väitti kiven kovaa, että purkissa on kaikki mitä tarvitaan ja mä olen ymmärtänyt tekstin väärin. Kai se on tyhjää parempi, mutta asia jäi kuitenkin vaivaamaan. Miten te ymmärrätte tuon tekstin? Uskaltaako noita pillereitä ottaa yliannostuksen?
 
Pehmeitä rasvojahan saa 60 prosenttisesta margariinista, salaatinkastikkeista öö mitä näitä muita vielä on. Mulla lyö nyt tyhjää. Öö pähkinöissä? Saako niitä syyä?

En ottais yliannostustA vaan uskosin et tuohon ois laskettu noi muutkin pehmeet rasvan lähteet.

Jos kala-allergikko tulee raskaaksi niin hänhän saa pehmeät rasvat muualta kun kalasta. Miten se meni et kalaöljykapselit oli teollisesti tehty et ne ei oo kalaa nähnytkään ja kalanmaksaöljyt oli kalanmaksaöljystä. Oliko et kapseli joka ei oo kalaa nähnytkään sopis sillon?? mut ne ei oo välttämättömiä et jos saa pehmeetä rasvaa muualta.
 
Muokattu viimeksi:
Joo, kalaöljykapseleita saa napsia, kalanMAKSAöljy taas ei. Mutta kyllä mäkin ymmärsin just noin niinkuin sinäkin Autumn Daydream, mutta söisin silti pakkauksen ohjeen mukaan.
 
Joo. Mäkin arvelin, että yliannostus on pahasta. Ja onhan tuo tosiaan tyhjää parempi.
Noi oli juuri raskaana oleville tarkoitettuja kalaöljykapseleita. Niissä ei ole myöskään A-vitamiinia, jota yleensä kalaöljyssä on, kun raskaana A-vitamiinin kanssa saa myös olla tarkka.

Mä oon ymmärtänyt, että pehmeistä rasvoista saa lyhyitä omega-rasvahappoja, mutta juuri tuota sikiölle tärkeää DHA:ta saa vain kalasta (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00900) ja tietty kapseleista.
 
A-vitamiinia on siinä kalanmaksaöljyssä, kalaöljyssä ei ole :)
 
Takaisin
Top