Toukokuun tohinat!

siala, voimia sinne tuon asuntoasian kanssa! Ihan naurettavaa tuommonen "varallisuushöpötys".

Kutvonen, täälläkin oon nyt miettinyt että jospa jo laittais hakemuksen Kelalle, mutta en ole vielä uskaltanut kun niin kovasti haluaisin sen 2011 pakkauksen!

Me asutaan Kokkolassa ja täällä neuvolat kuukauden välein viikolle 28 asti ja siitä eteenpäin jokatoinen viikko ja viikolta 36 viikon välein! Lääkärillä kävin alkuraskaudessa kahdesti kun olinkin ensimmäisellä kerralla niin alussa, että lääkäri halusi vielä viikon päästä tutkia uudelleen. Mutta muuten lääkärit ovatkin sillon alussa, sitten viimeistään viikolla 28 ja sitten vielä se viimeinen olisikohan ollut viikolla 36? Eli siis kolme kertaa jossei mitään erityistä tule. Että näin täällä :)

Minusta tuli tänään kolmatta kertaa täti, kun veljeni ja hänen puolisonsa saivat pienen pojan, joka oli AIVAN isoveljensä näköinen (mitä nyt kuvista näin)!! Ja voi, että odotan kunhan päästään pikkuista pakettia katsomaan! Ja nuuskimaan. Hihi, toivottavasti tämän pikkupaketin avulla jaksaisi vähän paremmin odotella sinne elokuulle :D Tai sitten vähän huonommin, hehe emoticon

Mutta huomaatteko, että juurihan vasta vaihtui toukokuu ja ihan kohta vaihtuu jo KESÄKUU! IHANAA! emoticon
 
hassua kyllä miten aika menee tavallaan nopeesti. (vaikka suunnilleen joka päivä laskeskelen että mikä rv menossa, mikä päivä, montako päivää vie jäljellä jne :D). mutta ens viikollahan on jo kesäkuu! sit olis vie reilu 2kk enää jäljellä :)

huuto.netistä joku kyseli. Oon ostanut sitä kautta tulevalle vauvalle käytetyn Gracon istuimen ja telakan. maksoin muistaakseni 80e+postikulut. itse olin ainakin tosi tyytyväinen. luulen että ainakin nuo ketkä lasten tavaroita myy pois, ovat aika rehellisiä ihmisiä :) haluavat vaan päästä itselleen turhasta tavarasta eroon. tori.fi sivuillakin olen välillä katsastellut vauvalle tavaroita mutta sieltä en ole ostanut mitään.. onko joku muu hommannut sieltä tavaraa?

onneksi olkoon laukulle, josta tuli kolmannen kerran täti :) <3

onko kellekkään muulle tullut muuten sellaista oloa että vois se vauva kohta jo syntyä tai ettei jaksais enää tätä raskausaikaa? itselläni on mennyt tähän saakka aika hyvin, mutta viimesen viikon sisällä on tullut semmonen olo et olisin oikeestaan valmis jo luopumaan tästä mahasta (joka ei ees oo mikään valtava, voi käydä kattoon tuolta masugalleriasta :)) ja saamaan vauvelin syliin. vaikka toisaalta yritän nauttia myös tästä raskaana olemisesta, eihän sitä nyt niin usein tule kuitenkaan elämässään kokemaan.
 
Mä ja mieheni ostettiin tori.fi:n kautta hoitopöytä ja pinnasänky. Molemmat oli tosi edullisia (25+20 €) ja ihan suht hyväkuntoisia, löytyivät Jyväskylän läheltä (ite siis asutaan Kuopion lähistöllä). Suosittelen kyllä sitä kautta katsomaan josko löytyy kiinnostavaa tavaraa, tavara vaihtaa kyllä omistajaa aika nopeasti.

Tänä aamuna työmatkalla (kävellen n. 2 km ennen bussiin lähtöä) koski koko matkan oikealle puolelle mahaa ja sen jälkeen on nyt sitten melkein koko päivän jomottamut alapäätä (eli suunnilleen emättimen aluetta). Onkohan tämä nyt siis normaalia?! En kehdannut keneltäkään työkaveriltakaan kysyä tästä jomotuksesta siis. Tuota mahakipua kävellessä on ollut aiemminkin ja nyt siis antibioottikuuri päällä B-streptokokkiin joka tuota oiretta ilmeisesti aiheuttaa... Antibioottikuuri on huomenna loppumaisillaan, vähän epäilyttää onko siitä edes tehoa... Oli kyllä muutenkin niin kamala työpäivä (hermot kireenä) ja vielä jomotus päälle... Argh. Onneksi oli kotona pakastimessa jäätelöä odottamassa... Eilenkin tuli sirkuksessa syötyä popcornia ja hattaraa, ens viikolla hirvittää mennä neuvolan vaakalle. Tuntuu että mä en tee muuta kuin lihon ja lihon, mutta en osaa kieltäytyä herkutteluista. :( Pöh.
 
savanna90, kiitoksia :) Tänään käytiinkin pientä veljenpoikaa katsomassa ja voikun olikin pieni, vaivaiset 48cm pitkä(vai lyhyt?:D) ja suloinen emoticon

Mulla on kans ollut sellaista pientä kärsimättömyyttä ilmassa. Mutta ehkä tämän vielä jaksaa, n. 10-14 viikkoa ja se on sitten siinä! Hassua! Mies on meillä myös hiukkasen kärsimätön, melkeen joka päivä sanoo, että ei malta odottaa että saa meidän pikkusen syliin ja pääsee pesemään sitä ja kaikkea emoticon  ihana mies.

Kcatri, tsemppiä sinne kipuilun kanssa, ja toivotaan ettei se ole mitään vakavampaa!

 
savanna90: Täällä kans yksi kärsimätön. Tää raskaana oleminen ei vaan jotenkin sovi mulle, mieluummin oisin taas normaalikokoinen oma itseni ilman tätä tiellä olevaa vatsaa. Ei oo onneksi enää kun abauttiarallaa 3 kk jäljellä.
 
Täällä myös kärsimätön odottaja.. Olisi niin kiva jo nähdä kuka näitten potkujen takana oikein on :) Toivoisin jo kovasti saavani pikkutuhisijan syliini.

Tosiaan kävin nyt siellä lääkärissä ja se oli nyt sitä mieltä että loppuaika saikkua, siis n. 4viikkoa niin alkaa kesäloma ja sen perään äippäloma. Ehkä vähän haikeeta ku seuraavan kerran töihin vasta n. vuoden päästä, mutta on kiva laittaa rauhassa paikat kuntoon ja levätä ennen ku vauva syntyy. Onhan se tuon selän kannalta parempi ottaa iisisti.

Taas yksi omituinen kysymys mutta onko muilla runsasta valkovuotoa? Kun itselläni on alkanut tulla niinkin paljon että joutuu ihan pikkuhousun suojaa käyttämään. Eikä se haise pahalta tai mitään, mutta ihmetyttää vaan. Onkohan normaalia?
 
Mijo:  Toi runsas valkovuoto valitettavasti ikään kuin kuuluu asiaan <:)  On siis täysin normaalia.  Joskin raskaana ollessa on myös alttiimpi erilaisille emätintulehduksille, mutta hyvinkin runsas vuoto on silti normaalia jos ei kutinaa, hajua jne. ole.

Mä en ole vielä kertaakaan tehny kauppoja tuolla tori.fi:ssä, oon jotenkin kotiutunu enemmän huuto.nettiin :)  Huutiksesta on ostettu iso osa meidän vauvanvaatteista, tilailin sillon esikoiselle aikanaan semmosia vaatepaketteja.  Sieltä on myös osa meidän vaipoista peräisin, lakanoita sekä yhdistelmä- että sisarusvaunut.  Nyt tulokkaalle oon sieltä huutanut oman pinniksen (30€ pinnis+patja+petari) ja pinnasuojan.  Ainiin, syöttötuolitkin on pilkkahintaan lähteny huutiksesta.  Nyt kun toi esikko on isompi, on mielestäni kätevämpi ettiä vaatteita kirppikseltä, joskin myös huutiksesta kattelen välillä jos siellä jotain ihania aarteita olisi :)

Mulla on vähän kaksijakoiset mietteet tästä raskauden kestosta.  Nimittäin osittain odotan malttamattomana uutta ihanaa vauvaa MUTTA toisaalta kaihoissani yritän ottaa tästä ajasta kaiken irti.  Tykkään tästä raskaana olemisesta (paitsi ärtyneisyydestä) ja kun tämä lisäksi saattaa olla se viimeinen raskaus :'(  Mua myös ihan rehellisesti pelottaa se arki kahden pienokaisen kanssa, miten saan ajan riittämään kummallekin tarpeensa mukaan, miten jaksan yövalvomiset, entä jos kuopus onkin vaativa lapsi (esikoinen oli ekat kuukaudet se maailman helpoin lapsi) jne jne.  Tiedän kyllä että ihan varmana alkusähellyksen jälkeen menee varmasti ihan hyvin, mutta silti pelottaa.  Ja niinä öinä kun en meinaa saada unta, mietin kaikkia mahdollisia asioita...  Jännittää se, että mitäs sitten jos tulee äkkilähtö synnärille, miten saadaan hoitaja pojalle jne.  Vaan turha niitä sinällään on stressata, etenkään tota hoitaja-asiaa:  jos lapsi syntyy ennen laskettua aikaa, on mun äiti ja sisko kesälomallaan ja jos taas laskettuna aikana tai sen yli, on mun isäni lomalla.  Mutta silti.  Tykkään vissiin ottaa turhaa stressiä asioista <:D

Herkkujen syömistä harrastan muuten minäkin ihan liian kanssa...  Tekee vaan niin mieli kaikkea hyvää!  Siitä oon jo päässy että tarttis karkkia ostaa, mutta JOS sitä kotiin kulkeutuu niin en pysty itteäni hillitsemään :/  Nyt anoppi osti pari isoa karkkilaatikkoa joten voitte kuvitella mitä olen suuhuni mättäny tässä pari päivää...  Jäätelön kyllä sallin itelleni, pitäähän sitä nyt kesällä  ;)  Ja toisaalta on onneksi myös ihan terveellisiä herkkuja kuten mansikat, herneet, retiisit :))
 
Nyt sit ehkä saan oikeen lapun, jee :)
mut kivasti isäinnöitsijällä on sit perjantaina joku pirun koulutus päivä joten, avaimet saa vasta maanantaina :/
tulee pikkusen ahistava ens viikon alusta, kaks päivää aikaa tyhjätä tää kämppä ja siivota... 
masussa kaikki ok, potkuja on sadellu pitkin päivää :)
 
siala:  Hienoa!  Toivottavasti nyt saat sen kämpän ettei tartte asiaa enää stressailla!   Asioilla on taipumus järjestyä, loppujen lopuksi :)

Yhtäkkiä tuli mieleen (kun pitäisi olla jo nukkumassa aikaa sitten) kun joku tuskaili vaatehankintoja häihin.  Mä olin edellisellä kerralla häissä ja sinne sonnustauduin kaikista tyylikkäimpiin äitiyshousuihini lisävarusteina siisti musta paita ja juhlan kunniaksi hommaamani juhlava liivi.  Koruilla kompensoin sitten kun ei ollut iltapukua.  Mutta ne oli talvihäät, luultavasti haluaisin itekin kesähäihin kauniin mekon.  Noi äitiysjuhlamekot vaan tuntuu oikeesti olevan tosi hintavia.
 
Huh. Tänneppä on tullut tekstiä. Oon minä joka päivä lukenu, vaan en oo jaksanu vastata.

Imetyksestä: Meilläkin mennään tuon imetyksen kanssa vähän niin, että ei suunnitella etukäteen. Ensimmäinen lapsi kun on, niin en tiedä minkälaiset nämä mun meijerit on. Maito nousee jos nousee ja imetän niin pitkään kuin hyvältä tuntuu ja en ota ressiä, jos pitää korviketta antaa. Aion ostaa korviketta hätävaraksi heti alusta asti kaappiin, vähän niinku omaa mieltä helpottamaan, että tietää siellä sitä olevan, jos vauva sitä tarvitsee. Samoin mulla on käsikäyttöinen rintapumppu valmiina, jos sattuu, että maidon tulo onkin sitten runsasta. Mies ei olisi ikinä moista kapinetta osannut käydä ostamassa. Yhdet imetysliivit aion hakea ennen kuin pieni syntyy, ostan varmaan isohkot (mulla on muutenki E/F kuppi), niin saa sinne liivinsuojia sun muita ja jos rinnat vielä kasvaa. Mies saa hakea sitten lisää, kun on mallikappale valmiina, jos tarvii.

Synnytyksestä: Tätä odotan innolla ja kauhulla, niinkuin varmasti moni. Ihana päästä konkreettisesti tekemään jotain sen eteen, että saa oman lapsen syliin. Mutta kyllä mää sitä kipua pelkään. Toivoisin pääseväni ammeeseen. Ja mielessä oli, että jos selviäisi muilla kivunlievityskeinoilla kuin epiduraalilla, niin ei tarvitsisi synnyttää siinä ainaisessa puolimakaavassa asennossa, sitähän ne sanoo se on mahdollisimman huono asento, koska painovoima ei ole apuna.

Siala: Meilläkin tulee tässä lentävä muutto. Ei ihan noin kriittinen kuin teillä. Maanantaina käytiin kattoon asuntoa ja nyt perjantaina saadaan avaimet ja siirretään kamat viikonlopun aikana. Tehtiin tosiaan tuo muuttopäätös maanantaina. Emme ole nykyiseen tyytyväisiä. Tässä asuu narkkareita naapurissa ja on kovin meluisaa. Muutamme yhtä isoon mutta 200euroa halvempaan asuntoon, pois keskustasta minun vanhempieni ja sukulaisten lähelle rauhalliselle asuinalueelle.

Juhlapukeutumisesta: Meilläkin on tässä juhlia tulossa. Ylioppilasjuhlat, rippijuhlat ja häät. Päätin, etten rupea mitään hiostavaa kallista Taft mekkoa ostamaan. Ostin sitten ihan perus venyvää kangasta olevan mustan mekon. Se on polvipituinen, siinä on aika syvä v-kaula-aukko ja rintojen alla semmosta rypytystä, joka jää kivasti mahan päälle. Ei ollut mikään äitiysmekko, vaan ihan Haloselta. Maksoi 39,90e. Siihen ostin sitten mustan neuleboleron. Juhlavan mekosta tekee se, että ostin siihen rintojen väliin semmosen timanttirintakorun ja muutenkin sitten hiuksilla, meikillä ja muilla koruilla ja kengillä teen siitä juhlavan.
 
Vitsit kun olisi niin paljon sanottavaa, mutta mitään ei jaksa kirjoittaa.

Tuosta juhliin pukeutumisesta, niin minähän sitä ainakin valittelin kun mitään ei löydy. Tein nyt sitten kompromissin ja ostin Robinhoodista(!!!) 15 eurolla ihan tavallisen polvipituisen juhlamekon, joka näytti ehkä paremmalta masun kanssa, kuin miltä se kuvissa näytti. Siihen pitää vielä joku värillinenkin osa hommata, etten nyt serkkuni häihin ihan mustissa lähde.

Imetyksestä sen verran, että ennen esikoisen syntymää päätin, että pakko ei ole, mutta yritän parhaani. Niinhän siinä sitten kävi minulla maitoa oli enemmän kuin tarpeeksi (ja toivottavasti on myös tälläkin kertaa. En ole mistään kyllä selvittänyt, että tuleeko sitä maitoa jokaisen lapsen kohdalla yhtä paljon..?) ja neiti osasikin homman hyvin. Imetin 4,5kk, mutta sitten tuli tytölle ensimmäiset hampaat eikä kelvannut kuin jääkylmä maito ja se imetys sitten jäi siinä samassa, eikä meistä kumpikaan sitä jäänyt kaipaamaan. Toista metän myös varmaankin niin pitkään kuin vauva itse haluaa, mutta vuoden kohdalla menee se vieroituksen raja kuitenkin.

En ole synnytystä pahemmin ajatellut, lähinnä stressaan sitä mihin tuon tytön tyllerön pistän. Samoilla periaatteilla mennään synnyttämään kuin viimeeksikin, eli mitään lääkkeitä en tahdo, mutta tilanteen mukana mennään. Neuvokoot sitten siellä mitä tehdään, minähän menen vain synnyttämään ja kätilöt ja lääkärit tietää miten synnytetään. ;D Ja sitä samaa täälläkin, mistä Moon jo mainitsi, että pärjääkö sitä sitten kahden lapsen kanssa. Mutta eiköhän siinä aika äkkiä opi tekemään asioita isomman kanssa niin, että se vauvakin siihen arkeen mahtuu.
Minulle tämä on lähes varmasti viimeinen raskaus, koska raskauspahoinvoinnista en enää ikinä halua kärsiä. Tosin olen nyt 21-vuotias, eli voin kyllä ihan hyvin tehdä lisää lapsia vielä 10 vuodenkin päästä, saa nyt sitten nähdä.

Nyt alkaa jo menemään hermo ihmisiin, jotka kysyvät ensin lasketun ajan ja onnittelevat. Sitten he kysyvät lasten tulevan ikäeron ja sitten sanovat olevansa pahoillaan, että seuraava vuosi tulee olemaan tuskaa kahden vauvan kanssa. Siis mitä ihmettä?!? Ihan itsehän olemme halunneet lapset pienellä ikäerolla. Sitä paitsi esikoisemme osaa kuitenkin jo ilmaista itseään selkeästi, puhuu jonkin verran, kävelee ja on muutenkin tosi omatoiminen, etten nyt ihan kuitenkaan vauvaksi sanoisi enää. Kyllä siitä menee joka kerta into tästä raskaana olosta kun joku sanoo, etten millään voi pärjätä.

Huomenna sitten lääkärikäynti, eli jos tältä päivältä jättäisi herkut vähän vähemmälle, ettei se vaaka olisi ihan niin kamala paikka. ;)
 
Ompas tullut tekstiä.. Hyvä niin..

IIIIIK!! IKKUNASSA MENEE HIRVEÄ HÄMÄHÄKKI!!!emoticon

savanna: Juu jotenkin aika menee tosi nopsaan.. Ja jotenkaan ei.. Hassu juttu.. Mä jotenkin ootan sitä elokuuta ja toivoisin, et tulis.. Mut sit kuitenkaan en oota.. ihanniinku Moon sanoi.. Viime raskaudesta mulla jäi tosi iso kaipuu siihen ite raskauteen. Yhtäkkiä ei kukaan potkinutkaan siellä vatsassa. Ja ku elämä muuttus niin hirveesti. Ei osannut läheskään kuvitella et miten se elämä muuttuukaan vauvan tulon myötä.. Nyt ei varmaan niin paljon muutu.. Tai oikeestaan varmasti muuttuu. Mullakin on semmosta pelkoa, että miten sitä pärjää kahen kanssa, miten aika riittää molemmille.. Ja niinku aikasemminkin sanonut, ni haikeena aattelen, et esikoinen ei ookkaan enää se ainoa lapsi..

Kcatri: en osaa sanoa, mitä se jomotus oikeesti ois. Mut kuvittelisin et vois ehkä johtua siitä, että vauva painaa sinne alas ja luo semmosta painetta alapäähän.  Voiskohan vauva olla kääntämäs itteään raivotarjontaan ja potkia itteään enempi sinne alakerran suuntaan...?? Hih.. miettisin tota, ku et kehannu työkamuilta kysellä tosta jomotuksesta.. Ite taas ihan armottomasti juttelin ihan työkamuille ja yhelle opiskelijalle, et mulla jomottaa alapäästä.. tarkensin vielä että siitä välilihan kohtiin.. Mietin jopa ääneen, et voi johtua siitä että multa leikattiin viime synnytyksessä väliliha.. Hmm.. nyt tuli mieleen, että olikohan liian intiimiä??emoticon  Niin siis mullakin on tosi aikasessa vaiheessa jomotellut tonne alapäähän.. Ja oon huomannu, että toinen puoli sieltä selvästi turvonnu.. Ite just miettisin et oiskohan välilihan leikkaushaava syyllinen, mut lekuri heitti, et vois johtua suonikohjuista?? Välillä sattuu oikeen kunnolla, et on vaikeet istua pöntöllä tai olla kyykyssä..

Mukavaa siala et sait asuntoasiaan ratkaisun..

Herkkuja tännekin kiitos!! Välillä tulee huono omatunto ja välillä miettii, että perkele.. Saa sitä joskus nauttia.. (hetken päästä tulee kuitenkin se huono mieli..)

Kiertelin kaupungilla tänään.. Henkalta ja maukalta ostin yhen äitiyspaidan.. Pitäis ehkä ostaa joku neule, mut ei raaskis millään.. Nyt vaan semmonen, ettei mee ku yks siistimpi tommonen päälipaita päälle.. Muut liian pieniä.. Saas nähä raaskiiko kuitenkaan.. Järjen mukaan pitäis joku lämpimämpi äitiyspaita olla.. Ku ei se Suomen kesä niin lämmin aina oo.. Mut pihi oon, ni ei tee mieli tuhlata..

Nyt soittamaan kelaan.. Ilmeisesti se on niin, että äitiyslomalla ei saa kodinhoidontukea???  Meillä kodinhoidontuki menee mummille (anopille), kun pitää poikaa 3-5 päivänä viikossa. Nyt tänään kerroin, että ilmeisesti Kela ei sitä enää maksa kesäkuun jälkeen.. Mummi antoi sen kuvan, että sitten ei poika hänelle tule enää hoitoon (voi olla että käsitin väärin)...Jos kuitenkin anoppi on tätä mieltä, niin loukkaannun.. Luulin, että ois ehottanut jotain semmoista, että jos me ostetaan ruoat (tai maksetaan joku tietty summa,mikä ei nyt kuitenkaan ois toi 250 euroa kuussa), niin poika saisi vauvan synnytyäkin tulla hänelle hoitoon. Meillä oli siis alustavasti semmonen suunnitelma, että poika menisi hänelle 2-3 kertaa viikossa, kun leikkipuisto (turussa kunnan järjestämää leikkipuistotoimintaa) on hänen lähellä. Nyt sain sen kuvan, että mummi hoitaa poikaa vaan tämän 250 euron eestä.. Mikä on aika persiistä..ääh.. anteeksi tää valitus, mut ärsyttääemoticon

 

Onnittelut sekä Sialalle että Nialle muutoista! On kiva että saa sitten rauhassa järjestellä vaatteita ja tavaroita vauvalle.
Minulla oli viime raskaudessa pienemmissä juhlissa mustat housut ja marimekon värikäs a-linjainen trikoopaita (ei äitiyspaita). Kesäkuisiin häihin laitoin sitten kaverilta saamani mustan äitiystrikoomekon, mikä ei ole yhtään mun tyylinen eikä erityisen juhlava, mutta tuunasin sen isolla turkoosilla raakasilkkihuivilla, kampauksella, koruilla ja kengillä, joten ainakin itsellä oli ihan riittävän juhlava olo juhlissa. En todellakaan halunnut ostaa mitään hienoa äitiysmekkoa yksiin juhliin, tai sellaista mitä en muuten halua pitää raskauden jälkeen. Kai raskaana oleville on sallittua tuollainen... :) Enkä mä jaksanut enää 4 viikkoa ennen laskettua aikaa silloin lähteä kauppoihin etsimään sopivaa uutta muutenkaan.

Muakin ahdistaa kun ihmiset hokee että tulee sitten tukala kesä kun olen niin valtava. Tosin jotkut sanoo että ei mun vatsa nyt niin kauhean iso ole. Kai se on niin suhteellista. Olo on kyllä iso. Enkä pysty olemaan syömättä herkkuja! Alkuraskaus meni pahoinvoidessa ja edelleen pitää välttää niin monia suolaisia herkkuja, joten nyt kompensoin sitä makeilla herkuilla. Kuten leivoksilla, joita en yleensä ikinä osta...! Harmi vaan kun liikkuminen jää niin vähälle, kun päivät on töissä ja illat kotona tytön kanssa, eikä millekään lenkille voi lähteä...
Tuli muuten toissayönä ekat suonenvedot. AUTS. Todella inhottava tapa herätä. Olin myös ehkä juonut liian vähän vettä. Otin sitten samantien magnesiumtabletin, eikä ainakaan viime yönä jalat krampanneet. Näin ne pikkuvaivat muistuu mieleen edellisestä raskaudesta - tosin musta ne alkoi silloin vähän myöhemmin... :)

 
idaho:  Toi Kelan tukien homma on justkin noin :(  Eli esikoisesta ei heru penninlatia enää kun äitiysloma alkaa.  Hölmöä mun mielestä, pitäähän se edelleen hoitaa kuten aiemmin.  Ihmeen nihkeetä myös toi anoppisi käytös :(  Ja tosiaan, sitten kun vanhempainvapaa loppuu niin eipä heru kahdesta lapsesta yhtään enempää hoitorahaa kuin yhdestä.  Sekin on hanurista kun miettii miten järjettömän summan yhteiskunta siinä säästää kun ei lapset ole kunnallisessa hoidossa.

Voi HIKI!  Hain tänään matot pesulasta (anoppi kustansi, normaalisti pesen ite kesällä mökillä) ja sen kunniaksi piti koko huusholli imuroida.  Jestas, paita ihan märkänä ja silmät huurussa...  Voi vain kuvitella minkälaista on kalkkiviivoilla sitten siivous :S
 
Niinpä Moon!! Siis tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään muuttunut.. Nyt vaan oon raskaana! Huoh.. (no joo, mun tapauksessa en käy nyt töissä, mutta onhan niitäkin jotka ei oo sinne töihin misään vaiheessa menneet) Ihan hanurista taas tääl suomessa välil nää tuet.. Just eilen tuli ajankohtasessa kakkosessa(taimuussavastaavassa), et helsingis on joku asuntola kodittomille (ja suurin osa näistä alkoholisteja) jossa asuminen maksaa 3000-4000 euroo kuukaudessa. Ja mistäköhän nää rahat sit löytyy.. Ja mun mielestä kaikkest naurettavinta, et siel ei oo alkoholikieltoa.. No okei.. Hyvä juttu, et kodittomil on tämmösii paikkoi, misä on mahollisuus kuntoutua, mut mitä kuntoutumista se on, jos saa vetää viinaa niin pal ku haluaa/rahat riittää. Samalla ollaan sulkemassa jotain paikkaa maaseudulla, joka paljon halvempi ja siellä sentään oli alkoholikielto.. Ei voi pieni mieli nyt ymmärtää tämmöstäkin rahanhaaskausta.. Joo ja olihan asia nyt esitetty kärjistetysti tosa ohjelmassa.. Varmasti joku tosta asuntolasta saa paljon irti ja uuden alun elämäänsä.. Mut mut.. Okei.. ei ihan liity nyt raskauteen taas tääkään juttu..

Juu ei muakaan toi siivoominen oikeen innosta.. Ku lelujen poimiminen lattialta on työn ja tuskan takana.. Supistelee ja vaikea kyyristyä.. Ja sekin ku on yhtä tyhjän kanssa, ku hetken päästä ne lelut samassa paikassa.. Pitäis kyl oikeesti ottaa niskasta kiinni ja alkaa vaan siivoomaan.. Mut ei oikeen jaksa.. Tää kämppä on ihan hirvees kunnos.. Oikeen ärsyttää..
 
Mulla on onneks esikko niin iso että saa omat lelut siivota ite :D johan neiti kohta 5 v täyttää. 
Tänään just esikon kanssa puhuin että kun muutetaan uuteen asuntoon niin siellä lelut sitten pysyy omassa huoneessa kun semmonen kerta on. kovasti lupaili että pysyy, saapi sit nähä kesälle miten tulee käymään :) 
ei kyllä yhtään siivoaminen kiinnosta, tänään sain jopa imuroitua. oli ihan pakko kun alko olla oikeesti kerros hiekkaa joka huoneessa. ikävä kävellä esim pesun jälkeen mihinkään kun hiekkaa jalkapohjat täys. meillä ei siis nyt enää ole mattoja täällä kun tosiaan olen siinä uskossa että viikonloppuna muutetaan. 
Huomenna pitäs lähtee kirjottaan sitä vuokrasopparia, toivattavasti setä on nyt tyytyväinen noihin mun lappuihin :)

masussa ei edelleenkään mitään kummempaa ole tapahtunu, vaavi potkii minkä kerkiää ja suppareitakaan ei juuri ole tuntunu, onneksi. 
 
Huomenia! Viime päivinä unensaanti on ollu tosi vaikeaa, yöt katkonaisia ja aamulla ei saa enää nukuttua kuuen jälkeen. Toivottavasti tää olis joku väliaikanen juttu eikä mikään koko loppuraskauden riesa. Onneks nyt sairaslomalla ei oo mitään paniikkia nukkumisen suhteen ku tietää, että voi ottaa torkkuja pitkin päivää. Tosin tähän mennesä päivät on ollu tosi kiireisiä ku on pitäny tehä kaikki kirjalliset rästityöt, rampata lääkärisä ja raahata eväitä vähä väliä raksalle työmiehille. Meillä alko nyt talonrakennushommat ihan toden teolla. Mies on ollu iltasin niin väsyny, että ite on saanu unohtaa hieronnat ja muut huomionosotukset. Plääh. Onneks tuola raksalla tapahtuu aina sysäyksittäin ja välillä saattaa olla useampiki rauhallinen viikko.

Imetyksestä mulla on samansuuntasia ajatuksia ku monella muullaki. Jos maitoa tulee ja pikkunen oppii sitä imeen niin täysimetyksellä mahollisimman pitkään. En oo kuitenkaan mikään älyttömän korvikevastanen tyyppi, joten ei mun maailma kaadu, vaikka joskus sitäki joutuis antaan. Se olis kyllä tosi iso pettymys, jos imettäminen ei onnistuis ollenkaan ja joutuis luovuttaa jo ihan alkumetreillä.

Synnytykseen suhtaudun ihan avoimin mielin ainaki vielä täsä vaiheesa. Kivunlievitystä sen verran ku tarvitaan, allasta/ammetta olis mukava päästä kokeileen ku veesä lotraamisesta tykkään muutenki tosi paljo. Mitään pelkoja ei onneks oo ja välillä jopa ootan tosi innokkaana ja haaveileen synnyttään lähtemisestä. Meillä mies pelkää enemmänki synnytystä ja sairaaloja ylipäätään, mutta onneks pelot vähä laantu synnärin tutustumiskäynnillä.

Meillä on tulosa tänä kesänä  kahet häät. Ostin jo viikkoja sitte mekon, ku sattu löytyyn sopivan näkönen sopivaan hintaan. Se oli ihan normaalipuolelta, mutta mahaa mahtuu alle niin paljo ku sielu sietää (tiukka vaan rintojen kohalta). En itekään mitään varta vasten äitiysmekkoa lähtis ostaan ku käyttö on kuitenki niin minimaalista. Vaikka toiveisa on vielä uusi/uusia raskauksia, "isomahavaihe" ei välttämättä ajotu kesään tai sen aikana ei tuu mitään tarvetta mekolle.

Meillä alko tänään 30. raskausviikko, ihan hurjalta tuntuu! Nyt on jo iskeny raskaushaikeus... Toisaalta haluais saaja vauvan pian syliin, mutta toisaalta nauttia raskaana olosta vielä pitkään. Minusta on aivan ihanaa silitellä mahaa ja tuntia vauvan liikkeitä pitkin päivää!
 
Aaaargh! Ajattelin sitten pitkästä aikaa kirjoitella tänne, mutta meninpä sitten painamaan hiirestä vahingossa edellinen-nappulaa ja sinne hävisi tekstit! Enkä mä tietysti jaksa niitä enää uudestaan kirjoittaa...
Mutta pikaisesti: täällä voidaan edelleen samaa rataa. Neuvolatätikin ihmetteli kun olen aina niin tyytyväinen! :D Raskaus siis taitaa sopia mulle, mutta kärsimätön olen silti. Voi, kun saisi jo pikku potkuttelijan syliin! :) Synnytystä odotan välillä innolla ja välillä kauhunsekaisin tuntein.. Kivunlievitystä en halua ollenkaan, jos vaan yhtään tuntuu että selviän ilman. Ammeeseen olisi kiva päästä, mutta sen teen mielummin kotona kuin sairaalassa. Jos synnytys vaan käynnistyy kun olen kotona. :D Mutta se menee miten menee. Sama homma imetyksen kanssa, jos ei onnistu, niin ei onnistu. Kovasti haluaisin kuitenkin imettää, joten eiköhän siinä monet itkut itketä jos se ei luonnistu.
Maanantaina mulla olisi sitten synttärit, jippii. :D Voiko turhempaa ikää olla kuin 17? Täysi-ikäisyys ja ajokortti tänne, kiitos! emoticon
 
leluponi: Tuo 17 v. on tosiaankin täysin turha ikävuosi! :D Ei saa vielä tehdä mitään "aikuisten juttuja" mutta jotenkin tuntuu että on liian vanha niihin teinijuttuihinkin.

Meillä on kanssa viikonloppuna synttärijuhlat. Mies täyttää 29. Saatiin kasattua miehen kaverit kasaan ja mennään mökille juhlimaan.

Jännityksellä odotan mitä tää ilta tuo tullessaan. Avauduinkin eilen anopin omituisesta käytöksestä tuolla ärsyttävyyspuolella ja pyydettiin miehen vanhemmat nyt sitten tänään kylään meille niin voidaan puhua asiat halki. Anoppi saa nyt sitten ihan kasvotusten sanoa jos joku mättää. Itse en henk. koht. tykkää yhtään siitä että selän takana kyräillään muttei kasvotusten uskalleta sanoa yhtään mitään. Mutta ei siitä sen enempää...

Tiistaina oli lääkäri ja vieläkin on hyvä mieli kyseisestä käynnistä. Vauvasta sai kerrankin tosi hyviä kuvia. Pikkuisella on samanlainen suu kun isällään ja mun nenä :)
Harmi vaan kun luulin että se käynti oisi ollut semmoinen missä lääkäri vaan ronkkii käsillään ja siksi mies ei tullut mukaan, häntä ei pahemmin kiinnosta olla katsomassa kun lääkäri tutkii mua sisäisesti emoticon Lääkäri ei sitten tutkinut muuten kuin ultralla ja mieheltä jäi nyt tää ultra väliin :(
 
leluponi, onnittelut synttäreiden johdosta!
Seurailen itse sun blogia ja äkkäsin että olit kirjoittanut ettei kukaan kommentoi sulle, mutta itse en edes pysty kommentoimaan vaikka haluaisin, kun siinä kommentoidessa tarvitsee olla google-tili tai vastaava, ehkäpä muutkin lukijat on jättäneet kommentoimatta siksi. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top