Heipparallaa kaikille!
Taasen meni kuukausi että ehdin/jaksoin/sain aikaseksi alkaa kirjoitteleen kuulumisia tännekin. Tulikin tuossa otettua kunnon luku-maratooni teidän kuulumisista ja nyt olen taas kartalla, mitä kaikille kuuluu.
27. viikko menossa täällä, töitä vielä jäljellä kolme viikkoa ja sitten onkin koko kesä vapaata! Toivottavasti kunto ja jaksaminen pysyy edes lähelle samalla tasolla kuin tähänkin asti. Issias vaivaa välillä kun joutuu istumaan pidempiä aikoja paikallaan, olenkin sanonut ettei minusta olisi raskaana tekemään toimistotöitä. Jostain kumman syystä neuvolalääkäri oli samoilla linjoilla...Kaikennäköisiä lieviä harjoitussuppareita ja liitoskipuja on alkanu ilmaantumaan myös, mutta vielä ne eivät ole vaivanneet sen enempää.
Sokerirasituksessa kävin pääsiäisen jälkeen ja niinhän siinä kävi että minä joka en suuremmin herkkuja syö, jouduin sokeriseurantaan. Olen reilun vuoden noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota ja karkit, pullat ym. nopeat hiilarit on olleet tosi minimissään mitä nyt raskauden aikana olen vähän lipsunut karkin ja jäätelön suhteen. Paasto- ja 2h arvot oli alle maksimien, mutta 1h arvo oli 0,2 mmol yli maksimin. Tietenkin sillä kertaa neuvolan oma th oli vapaalla ja kävin toisella th:lla. Neuvolalääkäri käski uuteen sokerirasitukseen joskus tulevaisuudessa ja oma-seurantaan, mutta kukaan ei mulle kertonut mitä ne paasto- ja 1h arvot pitäisi olla ja kuin monta kertaa päivässä piikitän itseäni, montako viikkoa seuranta kestää ym. ym. Luojan kiitos mun oma th sitten soitti ja hän lohdutti että mihinkään uuteen testiin ei tartte mennä, vaan lääkäri on varmaan tarkoittanut äitiyspolia ja kontrolliultraa jossa tarkistetaan vauvan koko. Sokereita ei tartte mitata kuin 3krt/vkossa (kun kuuli mun siihen astiset mittaustulokset) ja vain 1h ateria jälkeen + paastoarvo ennen aamupalaa. Tämä th tuuraa tarvittaessa meidän sairaalassa diabeteshoitajaa, joten tietää varmaan aika paljon asiasta... Olisin voinut vaikka halata häntä kun niin iso kivi putos mun sydämmeltä. Ens viikolla menenkin hänen vastaanotolleen ja tutkitaan ne kahden viikon arvot ja sovitaan tulevasta. Tämä tarina olis varmaan kuulunu tuonne neuvolakuulumisiin...
Me kilpailutettiin muutenkin tänä keväänä vakuutusyhtiöt ja valittiin Pohjantähden
lapsivakuutus, ihan siitä syystä että se oli minusta kaikkein kattavin. Korvaa esim. apteekista ostettavat maitokorvikkeet jos sellaisia joutuu käyttämään. Omavastuu otettiin aika korkea (€170,00) koska täällä pienellä paikkakunnalla perusterveyspalvelut kuitenkin pelaa kohtuullisesti ja kun mies on alalla töissä ja tuntee lähes kaikki lääkärit, voidaan vähän käyttää suhteita. Vakuutus otettiin lähinnä sitä varten että jos jotain isompaa sattuu ja pitää päästä tosi nopeasti hoitoon yksityiselle.
Äippäpakkaushakemuksen laitoin vapun jälkeen Kelaan ja jännityksellä täällä odottelen kumman pakkauksen saan. Itse toivon sitä uutta koska minusta siinä oli kivemmat värit ja jotenkin vaatteet oli vähän "retrommat". Muita hankintoja ei olla vielä tehty, paitsi huusin huuto.netistä kaksi hoitotasoa, toisen pinnasängyn päälle, toisen kylppäriin pyykkikoneen päälle. Täytyy kunnostautua tässäkin asiassa heti kun pääsen lomille! Pinnasänky ja yhdistelmärattaat saadaan kaveripariskunnalta, joten ainoa "isompi" hankinta taitaa olla se turvakaukalo...Sekin kyllä hommataan käytettynä jos ja kun sellainen sopiva tulee vastaan.
Muuten olo on ollut ihan ok. Töissä olen jaksanut kohtuu hyvin, ainoastaan kyykkiminen alkaa olla aika vaivalloista kun ei meinaa enää päästä ylös ilman apua...Ihmettelen kyllä suuresti että yksikään asiakas ei ole vielä kysynyt iloisista uutisista.
Tuli vaan mieleen että onko mun maha tosiaankin vielä niin pieni (vaikka sitä se ei todellakaan enää ole) vai olenko onnistunut harhauttamaan ne totaalisesti työvaatteilla... Vai onkohan niin että täällä pohjoisessa ihmiset ei tohdi kysyä ja/tai mainita asiasta jos ei itse jotenkin viittaa asiaan... toisaalta hyvä niin, eipähän ole niitä vatsan taputtelijota.
Pesänrakennusvietti ei oikein vieläkään ole päässyt käyntiin. Yhden kaapin tyhjensin vauvanvaatteille ja tavaroille, mutta siinäpä se. Kovasti olen kyllä jo suunnitellut tekemistä loman ajaksi, äippälaatikon sisutamista vauvan käyttöön, jonkun peiton ja nutun kutomista ym. ym. Mies on koko kesäkuun töissä joten saan silloin laittaa kotia kuntoon ihan rauhassa. Heinäkuussa onkin sitten luvassa kaksi viikkoa mökillä ja sen jälkeen voikin jo alkaa valmistautumaan "vauvanhakureissulle". Meillä on vaavin kanssa salainen sopimus keskenämme että heti kun 38 vkoa tulee täyteen (heinä-elokuun vaihteessa) saa ilmestyä maailmaan
Paljon olis vielä ollut kerrottavaa, mutta toisella kertaa sitten. Aamulla olis töihin meno klo 6 joten täytyy alkaa suunniteleen nukkumatin treffaamista.
Ihanaa kesän ja lomien odotusta kaikille!