Toukokuun jorinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mira88
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mun täytyy kommentoida tuohon synnärien lisämaitoasiaan ihan pienesti, ettei mua ammuta alas. En ole koskaan imettänyt, enkä kuvittelekaan tietäväni miten helppoa tai vaikeaa se kullekin on alussa. Mutta eihän lapselle pitäisikään antaa lisämaitoa muusta kuin lääketieteellisistä syistä, ei sairaalassa eikä kotona. Lääketieteellinen syy on se, minkä lapsi elääkseen, kasvaaksen ja hyvinvoidakseen tarvitsee, eli tarkoitus ei ole kiduttaa lasta nälässä. Mutta ensipäivinä vauva ei todellakaan montaa tilkkaa sitä maitoa tarvitse. Lisämaitoa annetaan vauvalle kuten vaikkapa erilaisia ravintolisiä muille sairaalan asiakkaille - lääketieteellisin perustein, totta kai, ei "huvin vuoksi".

Suomessa on suuri ongelma se, miten herkästi lisämaitoa annetaan vastasyntyneille, ja se on yksi selittävä syy Suomen äärimmäisen surkeille imetysluvuille. Äidinmaito, jota vauvoille annetaan, on myös mielettömän arvokasta ainetta muun muassa niille pikkukeskosille, joilla ei ole mahdollisuutta saada sitä äideiltään -> ja on masentavaa, kun vauvateholta loppuu luovutettu äm ja samaan aikaan tiedetään että sitä annetaan synnytysvuodeosastolla välillä turhaankin. En tiedä teidän kokemuksista, mutta sitä todellakin annetaan turhaankin. Luovutettu äm on vauvalle aarre, mutta jos sairaalasta kotiutua vauva tarvitsee lisämaitoa, niin kotonahan se on heti korviketta... ja varhainen altistus lehmänmaitoproteiinille yhdistettynä suomalaiseen geeniperimään on yhdistetty erinäisiin elinikäisiin sairauksiin (esim. 1-tyypin diabetes, joskin toistaiseksi löyhästi), ja silloin keskeistä on altistuksen ajankohta, ei määrä. Nyt puhun siis suuntaa antavista väestötason tilastoista ja vaikuttavien tekijöiden summasta, en tarkoita että korviketta nälkäiselle lapselle antava äiti sairastuttaisi lapsensa :)

Musta on UPEAA, että vihdoinkin monissa sairaaloissa vaaditaan lisämaidon antamiseen oikeat perustelut. Liian usein se on tähän asti ollut sitä, että saadaan vain lapsi hiljaiseksi ja perhe tyytyväiseksi (vaikka itkun/kitinän taustalla olisi muuta kuin nälkä, se ei tue lainkaan vanhempia tulkitsemaan vauvaansa ja vastaamaan tarpeisiin) tai mikä pahinta ei ehditä/haluta antaa riittävän intensiivistä imetysohjausta. Lisämaidon tuputus alusta lähtien tukee äidin ajatusta ettei hänen maitonsa riitä, ja useimmiten se on ihan väärä ajatus.

Mulla on muutama kaveri, jotka itseensä paremmin luottavana uudelleensynnyttäjänä ovat kippailleet sitä huoneeseen kannettua lisämaitoa salaa hoitajilta lavuaariin, kun heidän mielestään lapsi ei tarvitse lisäruokaa mutta jonkun touhottavan kelloa tuijottavan lastenhoitajan mielestä tarvitsee. Hyvinvoivia, tyytyväisiä vauvoja ovat olleet :) (Mutta voi niitä kultapisaroita jotka sinne lavuaariin joutuivat... ja lähtökohtaisesti en toki suosittele henkilökunnan antamien hoito-ohjeiden huomiotta jättämistä.)

En väitä, että lisämaitoa annettaisiin AINA löyhästi ja tosi kurjaa jos Jennin esikoista on pidetty nälässä, ei sellainenkaan peli vetele. Mutta noin yleistä linjaa ajatellen...
 
Tulin tuosta toukokuisista huikkimaaan..

Eli vajaa 4 viikkoa sitte synnytin SEKSissä .

Sain vauvalle kyllä lisämaidon kun pyysin viimeisenä yönä sielä, 20ml annettiin ja se merkattiin siihen korttiin mikä oli sielä vauvan pedin päädyssä. 

Salissa silloin oli ruuhkaa ja meille sanottiin että pidetään 2h kuitenkin täälä että saadaan ommeltua ja vauva kylvetettyä ym. Suihkuun sielä ei tosin saanut mennä vielä, sain vaan käydä viruttelemas paikkoja tikkien jälkeen ja vaihtaa puhtaat vaatteet päälle. Isä pesi vauvan ennen kun mua edes ommeltiin vielä. Toki vauva nostettiin mun rinnalle syntymän jälkeen ja sain pitää sitä siinä kauan ja koittaa lähtiskö imetys sujumaan mutta tyttö ei sillon vielä ollut imuhaluinen joten isä pesi vauvan ja koitettiin sen jälkeen uudestaan. Saatiin olla kahdestaan melkein tunnin verran salissa ja ihmetella vauvaa. Sitte osaston puolelta tuli tyttö hakemaan meidät pyörätuolilla osastolle ja siirron aikana tyttö oli sylissä koko ajan ja hoitaja kanteli painavaa laukkuani :D 

Osastolla sitte saatiin olla rauhassa jonkun aikaa ja tultiin tekemään niitä perusjuttuja..Hoitaja sanoi illalla että SAA antaa tytön heille lastenhuoneeseen jos haluaa mutta jos tuntuu että pärjää vauvan kanssa yksikseen niin saa pitää vierellä ja mulla tyttö oliki koko sairaala-ajan vieressä nukkumassa. Käväisi suihkun ajan vaan omassa pedissään (jos isä ei ollu paikalla vielä). Sen viimeisen yön neiti availi oikeen ääntään ja mulla alkoi nännit olemaan niin kipeät etten voinu imettää itse niin päätin hakea lisämaitoa ja ilomielin sitä sainkin kun sanoin ettei taida oma maito vielä riittää.. (nousikin vasta 4. päivänä).. Salissa muistaakseni sanottiin että koitetaan edes pitää sen parituntia iholla..

Että onko tänä aikana sitte asiat jo muuttunut...??
 
Mä olen Minttuliinan kanssa samoilla linjoilla, vaikka toki ymmärrän, että on olemassa erilaisia tilanteita. Esim. juurikin se, että maito ei vaan lähde nousemaan ja lapsi ei saa tarpeeksi ravintoa. Lisämaitoon tai korvikkeisiin ei vaan pitäisi turvautua heti ensimmäisen vaikeuden koittaessa, koska äidinmaito nyt vaan on lapselle täysin korvaamaton ravinnonlähde. Siksi sitä imetyksen tärkeyttä korostetaan ehkä liiallisuuksiinkin saakka. Terveysviranomaisiahan vauvojen ruokkimistapa kiinnostaa senkin takia, että sillä on ISOJA vaikutuksia kansanterveyteen ja suomalaiset ovat tunnetusti sairasta kansaa. Lehmänmaitoruokinta vaikuttaa kiistatta lapsen terveyteen, vaikka toki sitä on ikävä ajatella jos oma imetys ei ole onnistunut itsestä riippumattomista syistä. :/

Itse olen iloinen siitä, että luomua aletaan yhä suurimmissa määrin korostaa ja sen tärkeyttä painottaa vanhemmille. Nimenomaan siis imetyksen ja läheisyyden suhteen. Sehän tarkoittaa sitä, että viimeinkin aletaan kyseenalaistaa asioita, joita on pidetty "totuutena" viimeiset vuosikymmenet ja joiden aiheuttamat todelliset haitat alkavat paljastua.

Asiaan hieman liittyen, luin juuri netistä semmoisesta kauheudesta kuin unikoulusta. Älkää käsittäkö väärin, varmasti on perheitä ja lapsia (ja kun unikoulujakin on erilaisia) joita unikoulu auttaa, mutta melkoiselta heprealta kyllä omaan "korvaan" kuulostaa. Että laitetaan lapsi huutamaan hätäänsä tuntikaupalla ja sanotaan sitä kouluksi? Kun lapsi oppii olemaan ilmaisematta tarpeitaan ja rauhoittaa itse itsensä? Ei ihme, että meillä on nykyään niin paljon käytöshäiriöisiä pieniä lapsia! Taisi olla vau:n sivuilla kun oli artikkeli tutkimuksesta, missä tutkitiin miten tämmöinen yksin huudattaminen vaikuttaa vauvaan kemiallisella tasolla. Ensin valtava määrä stressihormoneita pääsee valloilleen kun lapsen hätä vain kasvaa eikä siihen vastaa kukaan. Lopulta kun hormonimäärä menee överiksi, lapsen keho vapauttaa endorfiinia tasapainottaakseen häiriötilaa. Ja sitten vanhemmat huokaisevat helpotuksesta kun unikoulu toimi! Voi herran jumala! Lopputuloksena yöllisiä pelkotiloja (kuten meidän tuttujen lapsella) itsenäistymisongelmia, takertumista, perusturvan tunteen puuttuminen..Ties miten tuollainen vaikuttaa ihmisen psyykeen myöhempinä vuosina...Toivottavasti kukaan nyt ei tolkuttomasti loukkaannu, mutta mun on vaan pakko kauhistella. Lienee siis selvää, että meillä ei unikouluilla ellei lapsella sitten oikeasti ole jotain ikään/kehitysvaiheeseen kuulumattomia uniongelmia, joihin oikeasti tarvitaan ulkopuolista apua. Hyväksyn sen ihan täysin, että seuraavana kahtena vuotena en luultavasti tule kovin usein nukkumaan ehjiä yöunia. Mutta hei, itsepä tämän olen valinnut. :)

Eipä tässä sitten muuta. Rv 34 pyörähtää käyntiin huomenna! Voi kamala, aika menee ihan älyttömän nopeasti! Ties vaikka parin viikon päästä meillä on nyytti. Paree alkaa laittamaan nyt ihan tosissaan noita juttuja valmiiksi...:D
 
Kuulostaa  siis ihan samalta kuin mulla vuosi sitten tuo SEKS:n toiminta ! 

Miksi mulle eilen neuvolassa sanottiin  noin sitte . . . 
En tiedä koska muuttunut; sanottiin vaan noin kun 
kirjotin ja että ne pyrkii tuohon 6 tunnin ihokontaktiin . . .  ?
 
Ei kai noita huudatusunikouluja enää kukaan harrasta!?! Eikös nykyisin mennä sillä "lempeällä" tassu-unikoululla? Meillä kävi neuvolan perhetyöntekijä neuvomassa tassuttelusta (kun meillä ei nukuttu perhepedissä, ei pinniksessä, ei missään) ja samat ohjeet löytyy Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuiltakin. Luulen, että toi yksin huudattaminen on ollut sillon kun esim. me ollaan oltu pieniä tai kun meidän vanhemmat on olleet pieniä...
 
Mun tekis mieli ampua teidät alas niin ku Minttuliina sanoikin ! :D
Ja ihan siitä syystä kun olen ite sen kokenut mitä on pidellä omaa 
vastasyntynyttä lasta  joka itkee hysteerisenä nälkää, mutta mulla 
ei ole tarjota maitoa ja lisämaitoa ei suostuttu antaa ! ! 
Lisäksi suomi on oikeestaan ainut maa jossa kannatetaan imetystä; muualla ei . 
Meillä ihan terve ja potra poika vaikka onkin elämänsä saanu lisämaitoa.

Meinaa aina kilahtaa toi imetys asia . . . 
 
Jenni90 kanssa TÄYSIN samoilla linjoilla ton imetysasian kanssa. Meillä poika ei syönyt ensimmäiseen reiluun vuorokauteen pisaraakaan maitoa. Ei suostunut imemään ja väitän ja uskon, että johtui noista synnytyksen käynnistykseen käytetyistä mömmöistä ja sitten niistä epiduraaleista (tätähän en voi tietää, mut itsestä tuntuu siltä). Itse olin ihan lopen uupunut siitä käynnistysprosessista ja muutenkin nukuin loppuraskaudesta ihan tosi huonosti. Pojan paino laski enemmän kun ois saanut. Itkien pyysin sairaalassa lisämaitoa, mutta eipäs annettu. Hei tosi hyvät lähtökohdat jaksaa kotona vauvan kanssa... Poika itki ensimmäiset yöt ja päivät ja minä eikä mies kumpikaan nukuttu. Ja poika ei syönyt juuri lainkaan seuraavinakaan päivinä. Sit pissa muuttu semmoiseksi punakaksi ja soitin sairaalaan keskellä yötä ja sanoivat, että kuulostaisi siltä että ei saa tarpeeksi maitoa. Sit VIHDOIN annoin hiukan lisämaitoa ja sen jälkeen uni maistui meille kaikille. Joo, eipä luonnistunut imetys pullon kanssa ja koin pullosta antamisen tosi stressaavana ja ahdistavanakin ja sydämestäni toivon että nyt voisin täysimettää ainakin 4 ekaa kuukautta. Mutta silti olisin toivonut, että oltais sairaalassa saatu lisämaitoa. Ja unta palloon. Valvottiin tosiaankin putkeen monta vuorokautta. Ois ollu täysin toisenlaiset lähtökohdat kotona olemiseen vauvan kanssa, oma jaksaminen oli täysin nollissa.

Mua on täysimetetty ekat 6 kuukautta  (keskonen kun olin, niin ekat rintamaidot tuli pullosta) ja senkin jälkeen vielä 9 kuukauden ikään asti. Mulla on ties mitä allergioita ja olen sairaana tuplasti mieheen verrattuna. Mies on saanut rintamaitoa 2 kuukautta, ei allergioita ja ei sairasta juuri koskaan... Itse siis toivon, että voisin vauvaa imettää enkä haluaisi korviketta antaa YHTÄÄN mutta oon silti esim. noista terveyteen liittyvistä asioista hiukka eri mieltä...
 
Jenni: kyllä muuallakin korostetaan imetystä, ruotsissa (ja käsittääkseni muissakin pohjoismaissa) vielä enemmän kuin suomessa. Kuten todettu, niin varmasti on tilanteita missä lisämaitoa tarvitaan (ja aivan varmasti lisämaidon pihtailussa sorrutaan ylilyönteihin), mutta kuten Minttuliina sanoi niin harmillisen usein sitä annetaan myös lapsille joiden vanhemmat ovat vain kärsimättömiä. Tällä ei tarkoitettu sua. :) Tarve kun on suurempi just noilla keskosvauvoilla.
Nuo korvikkeen ja äidinmaidon vertailut ovat taas tieteellistä tietoa, mitä ei voi kumota. Korvikkeella kasvaa normaaleja lapsia, mutta väistämättä jäävät jostain paitsi. Ja se on asia, mistä ei pidä kantaa henk. koht. syyllisyyttä, mutta on vaan fakta. Noista imetysjutuista voi kiistellä vaikka ikuisuuden, mutta suotta siitä mun mielestä ahdistumaan, että sairaalassa yritetään tehdä kaikki imetyksen onnistumiseksi. Siihen on syynsä. Jos ei onnistu, ei onnistu, mutta ainakin omalla kohdalla teen kaikkeni että onnistuisi. Jos nyt siihen voin itse vaikuttaa. Se, että joku korvikkeella kasvanut on terveempi kuin täysimetetty ei taas kerro mitään siitä, miten erot näyttäytyvät laajemmassa mittakaavassa. Muistaakseni suurimpia eroja imetettyjen ja korvikesyötettyjen kesken oli ylipainon ja diabeteksen suhteen. Allergioista ja muista en tiedä, mutta tietenkin näihin kaikkiin juttuihin vaikuttaa sata muutakin tekijää kuin vain tuo vauvaiän ruokinta. Itseäni kiinnostaa tuossa eniten se, että korvikkeessa ei ole niitä aminohappoja ja monimutkaisia rasvoja, jotka vaikuttavat mm. aivojen kehitykseen. Jos siis korvikkeella joudun ruokkimaan niin mietin varmaan ihan neuroottisena lapsen aivojen kehitystä...:D

Shakira: Intouduin lukemaan noista kun kuulin jonkun tutuntutun saamista unikouluohjeista ja heillä lasta huudatetaan tuntikaupalla. Siis ihan parhaillaan... :/ Että valitettavasti näemmä sitä vieläkin harrastetaan ja ohjeita siihen saa "ammattilaiselta".
 
Saigon toi huudattaminen on kyllä oikeesti aika hurjaa ja ihan uskomatonta, että sellaista vielä nykyäänkin "suositellaan". Itsellä teki tiukkaa toi tassuttelukin, vaikka vauva ei silloin yksin joudu itkemään vaan sylissä on. Mut silti se tuntui ihan kauhealta... :(
 
Shakiran teksti kuin suoraan mun suustani.

En jaksa uskoa noihin "faktoihin" . .  . 
Vähän sama, kun , että keuhkosyöpä tulee vain tupakoitsijoille. Inte !emoticon

Tässä voi jokaisen mieli muuttua, kun valvoo lapsensa muutaman vuorokauden kun toinen itkee nälkäänsä ja saattaapi siinä faktat unohtua. 
 
Mitä tuo tassuttelu on? en oo ennen kuullutkaan.

En oikein osaa ottaa kantaa tuohon maito asiaan ku en asiasta mitään tiiä.. Mutta sen tiedän että jos multa ei maitoa jostain syystä tuu tai vauva ei suostu rinnalle niin kyllä mä toivon ja vaadin sille sitten korviketta. Tarviihan lapsi ruokaa. eihän raukkaa voi nälässäkään pitää.

Te joilla on vauva kiinnittynyt niin otteko tuntenut sen ku se kiinnittyy? Mulla on nyt pari päivää ihan tossa alavatsassa ja tavallaan niinkun takalantio kuopassa (jos nyt niin voi sanoo) tuntunut kovaa painetta ja vessassa saa ravaa ihan jatkuvasti.. Voisko toi tunne olla sitä että vauva on kiinnittymässä/laskeutumassa?
Harjotus suppareita tulee nykyään joka päivä ja alkaakin jo pelottaa että aikooko toi muksu tuolla pysyä loppuun asti.
Eilen myös tippui alapäästä jotain ihan vetistä nestettä. On sitä aiemminkin tullut mutta eilen sen kunnolla tajusin kun suihkusta tulin. soitin synnärille ja kyselin että voisko tihkua lapsivettä vai onkohan ihan vaan vetistä valkovuotoa. He sanoivat että ei hätiä mitiä ellei ala ihan selkeesti vuotamaan. Mulla on kahen viikon päästä lääkäri joka sitten tutkii ja kattelee mitä olis. en vaan haluis odotella kahta viikkoa jos se onkin lapsivettä mitä tihkuu.. :/
 
Mä en ala tästä nyt tän enempää kiistelemään kun näemmä tämä on hyvin tulenarka aihe, mutta sen verran selvennän, että kun puhuin faktoista niin puhuin esim. siitä, että on tutkittu äidinmaidon korviketta ja oikeaa äidinmaitoa ja todettu, että korvikkeesta puuttuu tämä ja tämä ja tämä rasvayhdiste/aminohappo tms. joka vaikuttaa nyt vaikkapa siihen aivojen kehitykseen. Eihän se ole mikään uskonasia. Just noita äidinmaidon rasvayhdisteitä ei voi keinotekoisesti valmistaa, eli silloin lapsi ei saa niitä jos ei äidinmaitoa juo. Se, kuinka paljon nyt siitä murhetta kantaa on jokaisen oma asia mutta itse tuppaan murehtimaan moisia ja se olkoon mun oikeus. Eri juttu on sitten se, että mitä korvike aiheuttaa/ei aiheuta lapselle, noista on vissiin aika vähän kiistatonta näyttöä vaikka muistaakseni ton ylipainon kanssa on todettu, että korvikkeella ruokittava lapsi tulee vaikeammin kylläiseksi ja tämä sit vaikuttaa myöhempiinkin ruokailutapoihin = kertyy helpommin ylipainoa. Muista "haittavaikutuksista" en muista tarkkaan mitä on tutkittu ja miten uskottavasti, löytyyhän noita varmasti netistä jos jotakuta kiinnostaa! :)

Ja sairaalassa annettava lisämaito ei ole sama asia kuin korvike, Minttuliina puhui (ainakin käsittääkseni) luovutetusta äidinmaidosta eikä äidinmaidonkorvikkeesta. Mun mielestä on hyvä, ettei sitä lisämaitoa luovuteta ihan heppoisin perustein kun se on niin kallisarvoista, mutta rajansa tietenkin kaikella. En siis meinannut, että on hyvä antaa lasten kiljua monta yötä kun äidin rinnoista ei vaan tule maitoa. Valitettavasti noita ylilyöntejä ihan varmasti on ja se nyt ei tietenkään ole hyvä juttu.
 
Imetyksestä : Eilen oli valmennuksessa aiheena imetys, siellä neukkutäti sanoi että täällä sairaalaan SEKS. voi sanoa jos ei tahdo imettää ja saa lisämaitoa ,siitä asiasta pitää vain ilmoittaa kätilöille ettei imetä ( ei ne vauvaa nälkään siellä kiduta). Mutta neukkutäti varoitteli sitä että kätilöt ovat sellaisia että voivat vain tulla ottaa tissistänne kiinni ja tukkia sen vauvan suuhun "vapaata riistaahan me ollaan " niiden mielestä siellä kun synnyttämässä ollaan.. Sama pätee tuttiin, jos sitä ei vauvalleen halua siitäkin tulee sanoa hoitajille että ei meidän vauvalle tuttia.

Meidän neuvola täti onneksi todella ihana ihminen tässä asiassa ja kertoi meille myös kaikki tuttipulloista,korvikkeita ym. ( vaikkei sääntöjen mukaan saisi) Koska AINA tulisi painottaa imettämistä "lääketieteellisestihän on paras vaihtoehti". Mutta siinäkin on seikkoja, kuten sektio maitoa ei tule heti jolloin on pakko antaa korviketta. Itse haluan kokeilla imetystä jos maitoa ei tule niin sitä ei sitten tule ja se siitä, tressiä en siitäkään asiasta aio repiä. Kunhan vauva saa ravinnon ja pääasiahan on että vauva kasvaa. Ja muutenkin aion antaa maitoa sekä pullosta että imettää jos suinkin voin imettää, paljon helpompi sitten jättää vauva miehelle/hoitoon kun tarve tulee..

Imettää tai ei imetä, ei tee meistä kestään huonoa äitiä/ihmistä. Omat on valintamme ja siihen ei tule olla kenelläkään mitään sanomista. Vauvat kehittyy kyllä rintamaidolla ja korvikkeilla yhtälailla. 

SEKS.synnäri : Nuon meillekkin kerrottiin että vauvaa ei enää pestäisi (jos ruuhkaa) vaan äiti pitäisi vauvan rinnalla n.6tuntia, sektio tapauksessa isä pitää vauvan paitansa alla. 
 
Varmaan kaikki toivoisivat voivansa imettää mutta joskus se ei vaan onnistu. Eikä se tee äidistä yhtään sen huonompaa! Ei missään nimessä. Maidon nouseminen kun ei ole tahdon asia lainkaan. Kummaa toimintaa syyllistää siitä kun synnyttänyt ihminen on muutenkin herkässä tilassa. Korvike on ihan hyvää ravintoa, onhan maailmassa tuhansia orpolapsia, joille ei edes tarjota rintamaitoa koskaan. Ihan normaali-ihmisiä niistäkin tulee. Itse en aio tästä ottaa mitään paineita kun en asialle mitään voi. Täytyy katsoa miten kätilöt saa sitten syyllistettyä jos maitoa ei tule.
Monissa maissahan äitiysloma on korkeintaan pari kuukautta jonka jälkeen ei taatusti imetetä kun äiti on töissä päivät. Monissa maissa on myös ihan normaalia, ettei äiti halua imettää. Pidän kyllä rintamaitoa tosi tärkeänä mutta jos sitä ei tule niin sitä ei tule.
 
Tuosta imetyksestä, pakko oli tulla sanomaan oma mielipide sitten tähänkin asiaan.
EIKÖHÄN jokainen äiti tiedä itse omat voimavaransa eikä anna turhaan korviketta lapselle.
Minä itse yritin ja yritin sitä imettämistä, ei onnistunut millään, nännin päät ei tule ulos kunnolla, vauva ei saanut kovasta yrityksestä huolimatta otetta rinnanpäästä, kokeilin rintakumeja, ei onnistunut niilläkään, maitoa kyllä tuli, mutta vauva hermostui yrittämisestä kovasti. Kävin jopa synnytys sairaalassa imetys harjoittelussa, tuloksetta. meillä imetys ei onnistunut..Alusta asti pumppailin maitoa vauvalle, vauva joi pullosta ehkä ensimmäisen kaksi viikkoa /kuukauden, sitten maidon tulo jo alkoi ehtyä, ja siinä oli esikoisen imettäminen. Mun mielestä on törkeää ruveta syyllistämään tai pohtia muiden syitä olla imettämättä vauvaa, eiköhän jokainen juuri synnyttänyt nainen tee parhaansa ja kaikkensa lapsen eteen, ja mitä se kenellekkään kuuluu imettääkö tuo tai tuo.. Mua ei itteeni henkilökohtasesti kiinnosta miten kukakin lastansa ruokkii, mutta se että ruvetaan syyllistämään nosta raivon pintaan ihan ajatuksena. Mulle on jäänyt kieltämättä "paska maku" koko imetyksen suhteen, sitä painostetaan ja tuputetaan joka suunnasta "ainoana" vaihtoehtona, meijän esikko on ollut tähän asti terve, vatsavaivoja sai tuttelista, vaihdoin Nan maitoon aikoinaan, sai varmasti kaiken läheisyyden ja tärkeät ensitipat tissistä.. Myös on niitä äitejä jotka ovat yksin vauvan kanssa, perheeseen saattaa kuulua muitakin lapsia, niin mun mielestä silloin on tärkeämpää että äiti voi ja jaksaa hyvin, kuitenkin se imettäminen on alussa rankkaa (ainakin useimmille), eikä ole oikein kenellekkään että äiti on väsynyt ja kiukkuinen ja koko perhe kärsii.. Tän tulevan vauvan kohdalla mä en stressaa pahemmin asiaa, vaikkakin anoppi kehuu omia lapsia ja painottaa imetystä (ärsyttää), me tehdään niinkuin meille sopii ja mikä meistä tuntuu hyvältä, enkä aio enään uhrata ajatustakaan ihmisille joille imetys on kuin uskonto ja jotka eivät kykene samaistumaan muiden tilanteisiin ja tuomitsevat "korvike äidit". Kiitos ihanalle neuvolan tädille joka oli suurena tukena tässä asiassa aikoinaan.
 
Saigonille vielä :) Itselleni myös sanottiin että korvike vauvat ovat lihavempia, meijän esikon kohdalla tämä tilasto tieto ei pätenyt, neiti oli ihan keskikäyrillä kasvava edelleen hoikahko.

Ja muille: Aihe on oikeasti tosi arka, eikä kannata ruveta syyllistämään ketään.. Miks turhaan aiheuttaa toisille pahaa mieltä?
 
Nälkään ja tarpeeseen vauvalle pitää ehdottomasti antaa lisämaitoa, luovutettua tai korviketta, sairaalassa tai kotona. Sitä ei kukaan ole kiistänyt eikä varmasti kiistäkään. Mutta niin se vain on, että turhaakin lisämaitoa käytetään (esim. korvaamaan puutteellista imetysohjausta), ja se ei ole hyvä. Jokainen, joka tietää antaneensa lapselle lisämaitoa akuuttiin nälkään kun maitoa todella ei tule, tietää toimineensa tasan oikein. Ja jokainen, joka on ollut synnytysvuodeosastolla kanslian puolella tietää, että sitä annetaan myös kun "raportti on just alkamassa ja se yks kitisee ja nyt just ei ehditä hänen kanssaan niitä imetysasioita katsoa...", mikä ei minusta ole kovin hyvä syy. Ei kai ohje, että lisämaidon annon tulee olla perusteltua, voi olla millään tapaa huono ohje?

Yksikään korvikkeella ruokkiva äiti ei ole sen vuoksi imettäviä huonompi tai yksikään korviketta saava lapsi sen huonompi, mutta eihän se estä yrittämästä kehittää käytäntöjä suuntaan, joka tukee ravitsemuksellisesti ja lääketieteellisesti äidille ja lapselle keskimäärin parasta ruokintatapaa. Se ei tarkoita, että se olisi kaikille oikea tai toimiva vaihtoehto, mutta tavoitteena olisi että useammille. Ja valitettavasti aina välillä ryssitään - annetaan lisämaitoa liian herkästi, tai annetaan sitä liian kitsaasti kuten esim. Jennille kävi, voi että kun ammatti-ihmiset osaisivatkin olla aina oikeassa ja tehdä aina sen oikean tilannearvion... sen varmaan kaikki allekirjoittaa, että asiassa kuin asiassa asiakasta tai perhettä voisi kuunnella enemmän. Ylipäätään tämä imetys-korvike-keskustelu pitäisi saada sille linjalle, että äideillä olisi parhaat edellytykset tehdä perheellen parhaat ratkaisut ja sen jälkeen luottaa toimineensa parhaalla mahdollisella tai vaikka riittävän hyvällä tavalla, ettei kenenkään tarvitse syyllisyyttä kantaa. Syyllisyydestä ei hyödy kukaan.

Miljoona väitettä mitä tekisi mieli "kumota" tai kommentoida, mutta koska aihe tosiaan on tulenarka, kuittaan ja poistun takavasemmalle.
 
Tänään tuli 34vko täyteen ja kauppa reissulta mukaan tarttui vaippapaketti, korviketta pari tölkkiä (varmuuden vuoksi, niin ei tartte kauppaan ensimmäisenä rynnätä jos niille tarvetta tulee), puhdistuspyyhkeitä ja talkkia. Olipa vaikea ihmetellä vaippa ja korvike valikoimaa, valinnanvaraa oli ihan liikaa, kun ei entuudestaan ollut käsitystä mikä on hyvä ja mitä niillä on eroa keskenään.

 
t t, äläpä muuta viserrä :D Puhumattakaan, jos erehtyy miettimään, mikä ero on eri liivinsuojuksilla, sinkkivoiteilla, pyykinpesuaineilla (tätäkään en ole aiemmin pohtinyt syvällisemmin, ostin vain halvinta!)... kestovaippa-asioihin en ole vielä edes alkanut perehtyä! Jonkin verran voi tietysti miettiä ja vertailla, mut mie olen näin lomalaisena kehittämässä tästä jo hyvää vauhtia taiteen lajin, mistä ei hyödy todellisuudessa kukaan... :)

Korvikkeista sen verran, että sairaalan lastenosastolla oli yleinen käsitys, jonka mukaan Nan aiheuttaisi vähemmän masuvaivoja kuin Tutteli ja olisi sen vuoksi ensisijainen vaihtoehto kahdesta muuten yhdenvertaisesta tuotteesta, mutta todellisuudessa en tiedä pitääkö paikkansa (ja vaikka "yleensä" pitäisikin niin pitääkö jonkun tietyn lapsen kohdalla).
 
Niimpä, näin se vaan on, että imetysasiat on hyvin hyvin hyvin herkkiä juttuja. Mä podin aivan kamalaa syyllisyyttä siitä että meillä homma ei toiminut. Ja itkin sitä viikkotolkulla. Olin pitänyt imettämistä ihan itsestäänselvänä ja mulle ei tullut mieleenkään, etten sihen pystyisi. Ja voin kertoa, että kaikkeni yritin... Koko touhu vaan lähti väärille raiteille ja siitä ei niin helposti edes osittaisimetykseen päästy. Esteri87 mulla myös neuvolatäti oli ihana liittyen imetykseen, onneksi, koska se oli itselle niin tuhannen herkkä asia. Mutta, jospas kaikki menis alusta asti paremmin tällä kerralla. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top