hani
Puuhakas puhuja
Täällä sama juttu. Vasta plussasin. Menkat oli pari pv myöhäs mut tiesin että olen raskaana. Oli vaan sellanen olo. Silti en usko vieläkään. Joku takoo päässä että oon jo 40v ja varmasti kohdun ulkopuolinen tai menee kesken uskon vasta ku ultra näen.....Jotenkin on kyllä sellanen olo ettei tätä raskautta usko sataprosenttisesti ennen kuin pääsee ekaan ultraan.
Lisäksi pelottaa että onko tämä raskaus yhtä kauhea kuin viimeksi. Oksensin yötä päivää. Koko ajan huimas ja olo oli ihan hirveen. Väsymys oli jotain uskomatonta. Olin saikulla 3kk kunnes aloin vuotaa saatiin seistä verilammikossa monta kertaa. Taas saikulla 3kk... Ja sitten liitoskivut!!! En pystyny ajaa autoa kun en saanu painettuu jarruja/kytkintä/kaasua enkä kyenny kävelemään. Taas saikulla. Pahinta oli se 3kk pahoinvointi. Putosi niin kaiteeseen mustaan kuoppaan ku en kyennyt mitään. mies talutti suihkuun ja piti pystyssä. En pystyny ulkoilee ku hetken. Kaupassa oksensin monta kertaa ja tolla kilsan matkalla kun vein esikoista hoitoon.
Nyt ainakin olo suht ok. Ruokahalu ihan järetön mitä kummassakaan aikaisemmassa raskaudessa ei ollut. kovat alavatsakivut on Mutta ne oli kummassakin alussa...
Aika toiveikas silti. Kerkeänkö tulla vielä kolmannen kerran äidiksi ennen kuin täytän 41v
. La 28.5. Ja mun tuurilla menee sen 2vkoa yli niinku aikaisemmatkin kyllä tässä ollaan taas niin jännän äärellä että hirvittää
. Toivottavasti kaikilla menee kaikki ok ja saadaan nauttia ihanista pienistä tuhisevista vauvoista toukokuussa
Koskahan se nukkumatti tulee taas moikkaamaan.. Alkaa hermo kiristyä kun NYT mieluusti nukkuisi yönsä kun ei joudu vielä öisin ravaamaan vessassa ja esikoinenkin nukkuu hienosti aamuun saakka..
Uskotaan kovasti että saatte tämän kolmannenkin pienokaisen syliin saakka!
Totesi vaan että hän oikein toivoo että miulla olisi pian semmoinen kunnon pallo
Taitaa ne raskaushormonit iskeä miehiinkin..harmi kun itse on niin väsyksissä että petihommat ei ole päällimmäisenä mielessä. Milloinkahan tää asia iskee tosissaan tajuntaan??? Vaikka on muuttanut elämäntapoja, esim. vähentänyt kahvinjuontia jne. ja juttelenkin vauvalle välillä niin ei ihan ole vielä ole sellainen HEI, OLEN RASKAANA!!!!! -fiilis..ehkä vieläkin on se pelko persuksissa että entä jos tässä vielä vedetään matto jalkojen alta?? Täytyy vaan toivoa ja luottaa että asiat menevät hyvin
sänkyyn jne. Jäin olkapääntakia pois töistä kesällä ja hoitovapaan aloitin syksyllä eskarilaisen takia (viennit ja hakemiset vuorotyöläisille vähän haasteelliset) nyt sitten hoidan pphna lapsia hoitovapaanajan. Tää raskaus tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan.
Itsellä oli kakkosta odottaessa kans viikon verran vuotoa enemmän ja vähemmän ja pelkäsin pahinta, mutta tuolla se kakkonen viilettää tukkaputkella! <3
elokuussa oliki sitten kuuma, kyllä sillonki vielä hikoilutti ja rankasti kun hormonit hyrräs vielä täysillä
nykyset nastalisukkeet on kokoa liian isot..
(Esikoinen synty sektiolla ja lähettiin jo reilun viikon päästä sektiosta reissuun mökille helteitä karkuun. Olin elämäni kunnossa!!!! Ja vauva tyytyväinen onnellinen rauhallinen ) nyt oon onnellinen ku laskettuaika toukokuussa ja toivon mukaan ei tarvii tuskailla ison mahan kaa tai synnytyksen jälkeisten "ongelmien" kanssa helteessä... ja molempien kanssa meni 2vkoa yli ja helteellä sekään ei ollu herkkua