Heissan kaikille taas!
Minäpä kerron taas tätä omaa tarinaani niin jos joku edes saisi tästä apua jos jokin huolettaa. Minulla on nimittäin ollut kaikenlaista!!
ja tässä vaan esimerkkejä suppeasti kerrottuna:
Ensinnäkin koko tämä aika tätä viikkoa lukuunottamatta olen oksentanut ja tärissyt ja laihtunut ja pääkipuillut ja ollut kaikinpuolin heikossa kunnossa. Nyt vasta rv 15+5 alan olemaan (ehkä) voiton puolella. Tällä viikolla en ole oksentanut jeeee. Pää on kyllä sitäkin kipeämpi ja hajut käy edelleen nenään...
Olen käynyt 4 krt ultrassa koska on ollut kipuja ja runsasta vuotoa ja millon mitäkin vähän väliä. Vuotoa tuli viimeksi tänään ja perus menkkakivut tuntuu. (Juilii ja selkään koskee.... )eilen piti hakea tukivyökin että pystyn töissä olemaan. Kaiken kukkuraksi siis iskias.
Maha on jo niin iso että äitiyshousut tuli kuvioihin jo aikapäivää sitten ja ihmiset kyselee että millon synnytän
eli vaatekriisi xD ja pitäisi vielä salatakkin raskautta....hmm...
Oksentelujen takia laihduin monta kiloa ja painoa oli enää 45kg vaikka söin väkisin kokoajan... nyt olen saanut sen 48:ssa pidettyä ja näyttäs siltä että alkaa nousemaan nyt kun ruoka pysyy sisällä.
Eikä auta yrittäjänä kysellä sairaslomia kun pitää saada äitiyspäiväraha itselleen maksettua. Nyt 10. päivä putkeen menossa esimerkiksi... ja työhön kuuluu hierontaa ja sen sellaista fyysistä. Voi kun oisin joskus valinnut palkkatyön!
MUTTA kaikesta huolimatta kaikki on hyvin. Ei edes ole minulle ehdotettu et kannattais jäädä sänkypotilaaksi mitä kyllä toivoin jossain vaiheessa et ois tullut pakkolomaa... eivätkä ole vuotoihinkaan reagoineet huolestuneesti kun niitä nyt näköjään vaan tulee jostain syystä kipujen kera vaikka kaikki on todistettavasti loistavasti.Pieni sydän sykkii ja kuulemma täydellinen vauva tulossa :angelic: viimeksi näkyi selvästi nenä ja kaikki ultrassa. Hirveästi liikkui!
Seuraava ultra ensi kuun alussa jolloin saakin ehkä tietää onko tyty vai poika!!
Vaikka on ensimmäinen lapsi niin en ole ollut enää huolissani kun tätä ongelmaa tuntuu olevan kokoajan. Siellä se pärjäilee näköjään
Nyt ruvetaan sit taistelemaan näiden pahenevien selkäkipujen kaa. 18v asti on iskias ollut ja vaivannut mut nyt varsinkin. Yöt on tuskaa... MUTTA odotan vaan sitä lopussa seisovaa palkintoa. Tämä kaikki on varmasti sen arvoista. En vaan tiedä mikä super herkkä olen aina kaikille oireille... mutta. Sellasta se on välillä, minkäs teet!
Enemmän aiheutan haittaa pikkuiselle jos vielä stressaan näistä asioista.
Mukavaa odotusta teille kaikille! Yritän nyt seurata palstaa enemmän jos ei olot taas pahene xD