Sohvalla tullut makoiltua tää päivä, on niin kurja olo, että vetää mielenkin apeaksi (ja voihan ne olla ne hormonitkin). Mut mä lupasin itselleni ulkoliikuntaa joka päivä, oman ja beben kunnon vuoksi, joten ihan pikkupikku kävelylle mun on kohta lähdettävä. Vaikeaa se itsensä liikkeelle saaminen, kun on tällaisia päiviä. Onpa muuten ihanaa avautua! Kun raskaudesta ei tiedä kuin mies, niin muille ei voi valittaa ja miehelle ei koko ajan kehtaisi... Onneksi on netti, muuten tulisin hulluksi.
Lainasin miehelle hyvän kirjan raskaudesta, mies välillä naureskelee itsekseen ja lukee kohtia mulle ääneen. Auttanut ehkä mun ainaista valitusta paremmin sisäistämään sen, miltä musta tuntuu. Itsekin sitä kirjaa katselin, oli oikein sopivaa luettavaa näin ekakertalaiselle.
Nyt pitää taas metsästää jääpaloja. Eilinen oksentaminen ei oo toistunu, mut yökkäyttäny on ja mahassa kiehuu. En todellakaan tykkää olostani tällä hetkellä... Ja huomenna neuvolaan.
Hiusten värjäämisestä ei kai todistetusti oo haittaa, itse oon kesän alusta kasvattanu omaa väriä takas, niin en ois värjäämässä omaa päätäni muutenkaan, säästyy siltä ihmettelyltä.
Kurjaa kuulla, miten nuivasti joillakin teistä on suhtauduttu raskausuutisiin. Pitää vaan tehdä selväksi, että itse on tosi iloinen asiasta ja jättää typerät kommentit ja muu dissaaminen huomiotta. Tehän itse siinä raskaana olette, eikä kukaan muu, joten ei muilla pitäisi olla valitettavaa, jos itse on onnellinen!