Toukokuiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ms. Bloom
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kuinka onnekas sitä siis onkaan kun on saanu pelkkiä onnitteluja molempien raskauksien kohdalla jokaiselta...! Empäs ole koskaan ajatellut että voisi olla jotenkin toisinkin... ikävää kun toisten asioihin työnnetään nenä tuolla tavalla... mieltähön saa olla mitä vain mutta ääneen ei olis pakko kaikkea laukoa... aikuiset ihmiset..
 
Omaan arvoonsa tollaset ihmiset. Vaikka tiedän ihan kokemuksesta että ei ole helppoa. Itsehän sain esikoiseni hieman ennen kuin täytin 18, ihan suunnitellusti. Jokainen voi sitten kuvitella millainen valitus siitä tuli joka taholta... :rolleyes: Mutta positiivista; ihmiset olivat lopulta kuitenkin ihan iloisia asiasta. Ainakin he, joiden kanssa olen tekemisissä. :grin Muista en välitä. (Vaikka ottavat ne silti päähän aina välillä. :wink )

Huomenna on neuvola ja jännittää aika paljon millaista kitinää sieltä tulee... :rolleyes:
 
Mulla kans lähipiirissä sellaisia ihmisiä, ketkä eivät oikein ymmärrä päätöstämme. Mutta jos eivät halua osallistua, niin se on heidän oma häpeänsä. Lähinnä me mennään sit miehen perheen avuilla...jotka ovatkin kyllä todella ihania :) onneksi on vastapainoksi näitä hyviäkin ihmisiä. Harmi vain ettei omalta puolelta ihan kaikki pysy meidän elämässä. En rupea moista sulattamaan sitten yhtään.

Ps. Asiasta kukkaruukkuun! Millä hitolla hillitsette pahoinvointia? Aluksi näytti että pääsen helpolla, mutta nyt yökkäilen joka ikisestä hajusta 24/7, varsinkin mistä tahansa ruuasta, ja oksennan vähintään kerran päivään. Vähän ristiriitaista, kun pitäisi syödä kokoajan ja terveellisesti, muttakun EI PYSTY! Äskenkin kun jääkaapin vaan avasin niin :yuck: !!!

Millon tämä vaihe loppuu...... :D
 
me ei vielä olla kerrottu kellekään tästä raskaudesta, hieman kolkuttelee edellinen km takaraivossa vaikka toisaalta yrittää ajatella että jospa tämä nyt hyvin menis:) tosi kiva yhdistelmä muuten kun yskän iski päälle ja lisäks etoo aavistuksen :yuck: rv 5+0
 
Uskaltaudun kirjoittamaan, vaikka edelleen on sekavat fiilikset enkä oikein tiedä mikä olisi oikea päätös :sad001 sunnuntaina testi näytti plussaa, ehkäisystä huolimatta. Tänään olis menkoista laskettuna 5+2. Ennestään löytyy kolme poikaa, lasten isän kanssa erottu vuoden vaihteessa eli 10kk sitten. Vakituinen seksisuhde ollut nyt 5kk ja sen aikaan saannosta tämä asukki. Sekavat on fiilikset, jos pidän niin toukokuussa olisin 4 lapsen yh. Tämä mies tuskin siis tulis olemaan vauvan elämässä ainakaan mun puolisona. Toki pojat on vuoro viikoin isällään, jolloin olisin vaan joka toinen vko neljän lapsen kanssa. Silti kauhistuttaa ihmisten reaktiot, etenkin vanhempien.. Vaikka oonhan mä aikuinen kun ikää kuitenki sit 28 tän vauvan syntyessä. Tavallaan oon haaveillut vielä neljännestä, jonka jälkeen sais katkoa piuhat. Että oisko se sit tämä, jos kaikki menee niinku pitää. Meen torstaina nlaan ja sieltä saan lähetteen ultraan nyt ensin tarkistaan viikot :happy:
 
Mitä nyt äkkiä luin niin ei näköjään muillakaan läheiset suhtaudu niin mukavasti näihin uutisiin :( mä tiedän sen, että tällasella pikkupaikalla tää tulee oleen kuuma puheen aihe, kun/jos tää lapsi tulee oleen ilman isää. Mutta isättömyyttä en koe abortin syynä, jos muuten on asiat hyvin. Ja siis itellä, tottakai joku toinen saattaa ajatella että abortti kun ei ole isääkään, mutta mä en ole huolissani siitä jaksanko jne. Eniten jännittää vaan ihmisten reaktiot.
 
Jokainen tekee omat päätökset ja pitäis vaan yrittäö jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa.
Hömppis: teet varmasti niinkuin parhaaksi koet. Jos oman jaksamisen uskot kestävän niin siinä vaiheessa toisten ajatukset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :)

Siffu23, en hallitse pahoinvointia millään :D hajut ja ajatukset ruuasta yököttää, harvoin kuitenkaan oksennan. Ainoat oksut on tullut aamuisin mutta tyhjällä vatsalla oksuttaminen ei kovin kivaa ole, mahanesteitä saa tukehtumis pisteeseen asti yökkiä.
Jääkaappi, lämmin ruoka, kauppa ja tiskiy pahimmat yökön aiheuttajia, olenkin saanut ihanasti tukea ja apua mieheltä joka pahimpina hetkinä on tehnyt valmiiksi minulle jotakin jos en itse vain ole kyennyt. Mut eilen tein ekaa kertaa ruokaa yli kahteen viikkoon ja meni aika hyvin. Pari yökkiä tuli mut ruoka tuli tehtyä. Nyt mies lähti työmatkalle ja pitäis pari pvää pärjätä itsekseen. Huomaan että alan ressaa kun tiedön että itse pitää ruuat yms. Tehdä niin olo vain huononee.

Tunnin välein jotain pitää suuhun laittaa, kaikista heikoin olo tulee jos ei syö koko aikaa. Iltaisin on kuitenkin syömisistä huolimatta melkein kamalin olo..

Odotellaan siis sitä hehkeyttä ja nauttimista tästä ajasta :D
 
Hömppis
Mä luulen sekä uskon et kaikella on tarkotus tapahtua, tässä tapauksessa sun oli tarkoitus raskautua ehkäisystä huolimatta. Itse pienellä paikkakunnalla asuessa tiedän tasan fiilikset muiden ihmisten reaktioista. Ainut neuvo on vaan olla välittämättä vaikka pahalle tuntuukin.. Asia ei muille kuulu joten astele vain ylpeänä eteenpäin, ja anna muiden puhua. Kannattaa punnita vaihtoehtoja mutta siinä oon sun kanssa samaa mieltä että isättömyys ei oo syy aborttiin, jos kokee itse vain jaksavansa. On varmasti hankala tilanne, ja pakko sanoa että olisin myös itse todella hukassa tuossa tilanteessa.. Paljon tsemppiä <3

Sit vähän muita kuulumisia... Tänään mennään rv 7+4 ja huomenna on neuvolalääkärin ultra heti aamulla. Oikea raskaus todettu pari viikkoa sitten jo mutta haluan käydä varmistamassa sykkeen oman mielenrauhan vuoksi (takana 2 kkm puolen vuoden sisään). Aika paljon huolettaa oireettomuus mullakin, ainoastaan tissit kipeät ja väsymys ihan suunnaton, mm. eilen heräsin 11.30 ja aloin 3h päiväunille klo 13.00. :-D Mahan turvotuskin on kadonnut sekä suurinosa näpyistä naamassa. Ei pissata normaalia enempää, ei oo paha olo ollu missään vaiheessa, ruokahalut ennallaan. Ainoa asia mistä tiedän olevani raskaana on 1,5kk myöhässä olevat menkat. Niin no ja mielialan heittely. Saan varmaan eron aikaiseksi jo ennen vauvan syntymää näiden hormoonien takia. Oon ihan älytön v*ttupää suurimmanosan päivästä ja kaikki miehen tekemiset vaan ärsyttää. Ihan hirveetä vuoristorataa. :-(
Sit huolettaa omat raha-asiat.. Meillä siis tilanne että asutaan yhä erillään lapsen isän kanssa näin kahden vuoden seurustelun jälkeen, enkä koe että tartteis muuttaa ennen talvea yhteenkään. Opiskelut tyssähti viimeviikolla lopullisesti kun väsymykseltä en ole kyennyt vaan mitään tekemään, ja nyt olis pakko löytää jotain duunia että tulis toimeen taloudellisesti. Viimeiset 2 viikkoa tilinsaldo on näyttänyt 15snt ja ei tosiaan ole varaa edes ostaa niitä mamavitamiinejä. Mies on tosin jonkun verran auttanut mutta en halua hänen rueta mun elättäjäksi. Laskuja on n. 600e edestä ainakin (400e niistä terveydenhuollonlaskuja) ja stressi on ihan älytön senkin takia. Tuntuu vaan että olosuhteet vauvan kasvaa tällähetkellä on tosi huonot (mun huono ruokavalion saanti ja stressi) ja että itse saan tällä vielä aiheutettua keskenmenon.
Plaaaaaah tulipahan nyt synkisteltyä tälle aamua ihan viimeseen asti, anteeksi :-D Ei vaan ole ketään kenelle puhua asioista kunnolla niin nyt tuli sitten avauduttua tänne. :-D
 
Omenansiemen:
Kuvailit olos aivan niiku mun oloista puhuisit! Ja tosta parisuhdekuviostaki ni itekki oon miettiny et lie ukko kestää mua loppuun asti :( Varotin sitä kyl etukäteen, mut silti.
Meillä mä oon töissä ja ukko työtön.. Mä joudun elättää kaikki siis ite ja sekös ressiä aiheuttaa myös. Noo eiku päivä kerrallaan. Tsemppiä sinne! Kaikki menee hyvin <3

Klo 12 neuvolaan tänään. Vähä jänskättää.. Onneks veepee ;) :happy:

Nönnerö 7+5
 
Minäkin uskaltaudun tänne itseni ilmoittamaan. :) olen 28v ja esikoista odotan. Plussasin reilu viikko sitten ja nyt on menossa 5+1. Laskettu aika on laskureiden mukaan 30.5 ja tänään soitin ensimmäisen neuvolan joka on 12.10. Hui. Oireita ei paljonkaan ole, ruokahalu on vähentynyt paljon ja tissit vähän arat, ällöttää oikeastaan vaan jos juo paljon vettä kerralla. Eli epäuskoiselta tuntuu että siellä joku olisi kun oireet on niin vähäiset, vaikka pikkuinen on kovasti toivottu, yk9 alkunsa saanut.
Huh, kovasti tietoa vähässä tekstissä, eli koittakaa saada selvää. :D
 
Sosku ei maksa laskuja jos ei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Nyt jos ne mulle sitä myöntää lokakuusta lähtien, ja laskuissa on eräpäivät ajalle heinä-syyskuu niin eivät siltikään maksa kun eräpäivä pitäs olla sille/niille kuille mille on myönnetty ttt. Näin ainakin täällä meillä.. Noh katsotaan miten menee, yhdeltä on aika soskuun. Pakko vaan saada apua tähän rahatilanteeseen ennenkun luotttotiedot ja kaikki menee. Ja haluan taata lapselle taloudellisesti turvallisen ja hyvän elämän, enkä turvautua että mies maksaa..
 
Täällä kans ihan varmasti sukupuoli halutaan tietää jos vaan mahdollista :) Sen verta utelias pitää olla. Sormustestiki piti huvikseen tehä ja se veikkas poikaa. Ensimmäinen neuvola tosiaan ens viikon perjantaina ja ultraa samala niin saa mielenrauhan siihenki onko sielä elämää. Ei vaan millään jaksais oottaa.
 
Niin ja läheisten reaktioista oli puhetta. Mie en välttämättä ees halua tietää mitä ne tulee olemaan siinä vaiheessa ko asia kerrotaan :D Miehen äiti jo ollu aiemmin sitä mieltä, että sen ei yhtään enempää muksua tarvi tehä, kolme on edellisestä suhteesta. Eli se tuskin tulee ainakaan riemusta hyppimään :hilarious: Ja sitte taas minun äiti, noh hyvät välit meillon ei siinä mitään, mutta aina vähän sillä kannalla, että mikään ei oo hyvä. Ei nyt sinällään valita, mutta ei kyllä mitään muutakaan. Saas nähä sitte mikä riemu siitä repeää jos ja kun toivottavasti pysyy salamatkustaja loppuun asti. :grin Ja tarkotus tosiaan oli, että jos vasta tuossa joulun aikaan kerrottais.
 
Omenansiemen, ootko vielä koulussa kirjoilla ja minkä tason koulutus? Jos opiskelut tyssähtää raskauden takia, siitä voi kyllä keskustella, koulut yleensä joustaa! Jos taustalla joku muu syy (sairaus, mieliala), niistäkin keskustelemaan, niin apua löytyy. Ainakin korkeakouluissa näissä asioissa kyllä jelpitään, siis ihan rahallisesti.

Seurakunnan diakonityöstä voi myös saada apua. Sossu voi myös auttaa, mut se on ehdollista (edellyttää esim. nostettua opintolainaa), vähintään kertaluontoista apua sieltä voi saada, mut sitten pitää kyllä olla paljon selvityksiä mukana. Niin ja koska ette asu miehen kanssa yhdessä, hänen tulojaan ei oteta huomioon. Vasta synnytyksen ja isyyden tunnustuksen jälkeen hänestä sitten tulee lapsen suhteen elatusvelvollinen. Mut joka tapauksessa, apua löytyy, eri paikkakunnilla on eri järjestöjä myös, joiden puoleen kääntyä. Ei kannata antaa laskupinojen kasvaa, rahan puute on yksi stressaavimmista asioista, joten toivottavasti sun asiat selkenee.

Nää rahahuolet... Itellä lähinnä mietityttää se, että ollaan molemmat opiskelijoita, mulla tukikuukaudet kohta käytetty ja opintolainaakin on. Ollaan aina välillä tehty opintojen ohella töitä ja tietty kesäisin, josta säästöjä, mä jään sitten tulevaisuudessa (peukut pystyyn) lapsen kanssa kotiin ja mies opiskelee. Hän on onneksi jo aika pitkällä opinnoissa ja alalla hyvä työllisyys. Vuosi me tosiaan suunniteltiin ja tehtiin laskelmia, sitten päätettiin, että aletaan yrittää. Nyt kun pystyis vielä muutkin ihmiset vakuuttamaan päätöksen järkevyydestä!
 
Ootteko värjänny hiuksia raskausaikana? Itelläni olis tänään kampaaja ja haluisin värjätä hiukset liukuvärillä. Uskaltaako?
 
Oon värjänny ja useat ystävät ovat värjänneet raskausaikana kans. Ainut että värin haju ei oo kiva. :D
 
Ja oon joskus kuullu että hiusväreistä vois olla jotain haittaa, jota ei oo mun tiedon mukaan ikinä todistettu, mutta hiusvärit pääsee imeytymään verenkiertoon päänahkan kautta. Joten liukuvärjäykses ei oo pelkoa jos et värjää juurikasvuakin:)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top