Toukokuiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ms. Bloom
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihanan tasasesti sulla kyllä nuo käynnit omenansiemen :) <3 Pysyy ajantasalla pikkusen voinnista hyvin :)
 
Huoks, tänään on taas pari kertaa tullut vessakäynnillä vaaleanpunaista paperiin :sad001 Miulla siis alkoi maanantai-iltana tulla vuotoja kahvakuulan jälkeen, tiistaina näkyi ultrassa kylläkin vauva ja syke... Eilisaamun jälkeen ei vuotoa ollut, mutta tänään iltapäivällä tuli taas. Nyt ei kuitenkaan moneen tuntiin ole taas tullut...

On tämä piinaavaa tämä alkuraskaus, ihan kun ei riittävästi olisi huolta istukkabiopsiaa odotellessa... Miulla on kyllä ollut joka raskaudessa näitä vuotoja esikon jälkeen ja ne on olleet vaarattomia, mutta pakostakin miettii että tämä on jo viides raskaus, voiko tosiaan tämäkin mennä hyvin loppuun saakka...
 
Voi kun saiskin ultria noin monta ja käyntejä. Tää odottaminen ultraan on ihan kamalan pitkä aika, ja sit taas jos kaikki on hyvin,niin kuukausi odottaa nt ultraa. Sit ehkä vähän voi huokasta
 
Namunen, eiköhän toi oo ihan vaaratonta, just kaveri oli ollut ultrassa ja hänellä on kanssa ollut pientä vuotoa silloin tällöin. Kätilö oli sanonut, että tosi harvoin pieni vuoto on vaarallista, keskenmenoissa se yleensä runsastuu ja siihen liittyy kramppimaiset vatsakivut.

Mutta älkää muuta sanoko, on tää odottaminen todella nimensä veroista odottamista!

Meillä tosiaan huomenna tulossa se varhaisultra, mutta sitten sitä seuraavaa saakin odottaa taas pitkään ja hartaasti :confused:
 
Mulla on vielä yli kuukausi ekaan ultraan, neuvola on parin viikon päästä (en tiedä, onko täällä tapana esim. kuunnella sydänääniä, niinku joissakin paikoissa). Mutta kummasti sitä on huolissaan tyypistä mahassa ja onko siellä kaikki hyvin, vaikka mulla toisaalta on vieläkin niin epätodellinen olo.

Mites teillä on mies messissä? Mulla on ihana mies kyllä, kyselee vointia, hieroo, käy kaupassa, laittaa ruokaa... Ja kestää mun mielialanvaihtelutkin. Tulee mukaan neuvolaan ja ultraan, on myös lukenut raskausviikoista ym., että tietää, mitä mun kehossa tapahtuu. Melkeen tulee jo syyllinen olo, kun itse ei väsymykseltään jaksa olla yhtä kiltti takaisin.
 
Meillä tämä tuleva olisi toinen yhteinen lapsi, niin jotenkin tulee hössötettyä vähemmän. Avokki huolehtii kyllä taas tosi hyvin, jaksaa tehdä terveellistä ruokaa vaikka kitisen haluavani suklaata ja sen sellaista. :grin

Tänään koin muuten kauhunhetkiä, kun eräässä tapaamisessa vatsa kramppaili muutaman kerran. :nailbiting: Kotiin kävellessä tilanne ei parantunut, melkein aloin itkeä, että tässäkö se nyt menee kesken ja mitä mä teen kun kotiin on vielä pitkä matka. No, menin jo varmana verisestä vuodosta läheisen Hesburgerin vessaan. Vähän ummetti ja vatsa oli sekaisin. Olo parani huomattavasti vessareissun jälkeen ja lähdin sitten ihan iloisena kerrosaterian kanssa kotiin. :dontknow Kai mulle on tullut sitten joku ripulitauti, Huh huh.
 
Siis toivottavasti ei oo mitää mut ku vähä sattuu tonne masuun :( Toivon todellaki että pieni ei mee nyt kesken! :smiley-angry017
 
SunLight_90, eikös sellainen pieni kipu ole aika normaalia? :) Näin oon itse ymmärtänyt, muutaman kerran itselläkin koskenut. Toivotaan todella, että kaikki pysyy matkassa mukana :Heartpink:Heartred

Sitruunahappo, onneksi oli vain ripulitautia, eikä vakavampaa pienokaisen kannalta! :) Nyt mun sit tekee aivan äärettömästi mieli hesen kerrosateriaa, kun otit puheeks!:grin
 
rosmarinaa: Voi ei. :grin Ja vielä aika kehnoon aikaan. Josta mieleen miten ärsyttävää on kun alkaa yöllä tehdä mieli jotain, mitä kaapissa ei ole. :sorry:
 
Ihmettelin kovasti kipuja ku esikoisen kohalla ei ollu, mut nyt vähä helpottanu ja mietin että olikohan se niin et uudelleen raskautuneilla tuntuu kaikki selvemmin? :) Tai sitte (apua!) siellä on kaksoset!! :O Itsellä ei oo kaksoistoiveita, pelottaa liiaksi pärjääminen... Mut luoja antaa mitä haluaa, meemmä sillä! :) Voi oispa jo ultra!
 
Minulla kans kramppeja/menkkajuilintoja ollut tässä vajaa parin viikon ajan. Menee ohi kuitenkin itsestään, aaltoillen tulee. Nyt on vähentynyt. Viikonloppuna piti yötä vasten ottaa panadolia että sain nukuttua. Kaipa se kun verekkyys lisääntyy kohdun alueella ja muutoksia tapahtuu niin voi nippailuja aiheuttaa. Aiemmin olisin aivan hermona ollut mut viikon takainen ultra toi pienen rauhan enkä niin säiky jokaista tuntemusta. Onko se sitä äidin vaistoa vai mitä mut paremmin mielin nyt mennään eteenpäin.

Meillö on kyllä mies tulossa ainakin näillä näkymin neuvoloihin ja ultriin mukaan. Uutta ja ihmeellistä myös hänelle tämä odotus ja nyt vaikuttaa vielä ainakin innokkaalta osallistumaan. Katotaa sit muuttuuko ajatukset kun neuvolan höpinöihin ollaan päästy kunnolla sisälle.
Ja täällä myös mies on ihan pelastus tähän olotilaan. En pysty olemaan keittiössä tai ruokkimaan kissoja. Hän on ihanasti jaksanut auttaa ja tuoda ruokaa joka maistuu ja ymmärtää mua. Harmittaa kun itteeni vaan kiukuttaa kaikki ja väsyttää niin sit tulee toisellekin tikkuiltua aivan suotta. Sanon kyllä sitten että ei johdu susta että nyt vaan olo kun on huono niin en jaksa mitään enkä ketään. :)
 
Huomenta!

Mie olenkin kaksin pienimmän kanssa kotona kun isoin on jo koulussa ja keskimmäinen mummolassa yökylässä... Onpa hiljaista :joyful: Aamu alkoi kyllä liian aikaisin, lapset nukkuu meillä kyllä pitkään, vaan itse heräsin kuudelta oksentamaan ja mahakin ihan sekaisin :dead:

Yritän olla positiivinen näiden vuotojeni kanssa, tänä aamuna ollut taas vähän ruskehtavaa, eilisen jämiä vissiin... Mutta muut oireet kuitenkin pysyy ja vahvistuu, ja tosiaan aiemmissakin raskauksissa ollut näitä... Saisivat kyllä loppua, aina ne säikyttää kuitenkin.... Vielä olisi piinailtavaa 12 päivää seuraavaan ultraan... Taidan ensi viikolla silti valitella neuvolan tädille kun palaa töihin...

Meillä mies ei enää hirveästi 5. raskaudesta hössötä :joyful: Mutta hoitaa kyllä isommat lapset ja kotityöt kun en itse kykene väsyltä ja huonolta ololta...

Onneksi en töihin ehtinyt palata tässä välissä, en tiedä miten kykenisin tässä olotilassa tekemään mitään ylimääräistä...
 
Mä täällä taas pakastemansikoita syön. Tuntuu olevan ainoa, mikä auttaa edes jotenkin. Tänään piti aamulla kyllä melkoisesti nieleskellä, ettei ois tarvinnu mennä oksentamaan. Tavallaan voisi helpottaa, mutta kammoan oksentamista niin paljon, vaikka tällä menolla tullaan kyllä pönttöä halailemaan. Olot on aamu aamulta kaameammat.

Jooh, mun mies ei hössötä, mutta nimenomaan on tosi kiltti ja pitää huolta. Oma olo vaan tuntuu kiittämättömältä, kun ei jaksa olla takaisin niin ihana... Ja välillä oon kyllä suorastaan karmea. :dead:
Mut autan kyllä kotihommissa sen, minkä oloilta pystyn, kun miehellä on pitkät päivät yliopistolla ja mä vaan lagaan.
Tänään pitää käydä ruokakaupassa, mutta ostoslista on mun kohdalla vähän yksipuolisempi ku yleensä.

Mulla on koetinkivi ensi viikolla, kun kaveri, jota en oo nähny vähään aikaan, tulee yökylään. Saa nähdä, huomaako hän jotain, kun ihan vielä ei ois tarkotus kertoa kenellekään. Muutenkin on tässä kuukauden sisään tulossa läheisiä käymään / itse käyn kylässä, niin ei välttämättä salailu onnistu. Etenkään niiden suhteen, jotka ovat itse saaneet lapsen, tuntuvat olevan herkempiä muittenkin suhteen (ja jotkut suorastaan yliluonnollisella vaistolla varustettuja).
 
Ääää mullon kaamea olo henkisesti.... Välillä oon niin raivona etten tiiä mitä tekisin, ja nyt ollu sellane tuskanen ja voimaton olo ja itkettää ku oon päästäny itteni lössykuntoon ja lihon vielä raskauen aikana ja oon niin ruma ja täällä äitillä on nii likasta (koira ja lapset sotkee tottakai enimmäkseen) niin pitäs siivota ettei vituta ja ahista ja ei kiinnosta nähä miestäkää ja aaaaaarrrrgg! Oon ihan sekasi ja ahistunu :arghh::shifty:o_O:angry4
 
Ainaki imurointi helpotti ja nyt makoilen sohvalla ja aattelin syyä suklaata ku pikkumies nukkuu :D Ite en halua alkaa nukkumaan ku eiliset päikkärit veti niin uuvuksiin x( Nää on taas näitä tunteita joille ei voi yksinkertasesti mitää, ne menee aikanaan ohi :D inhottavia vaan ku tuntuu että pää räjähtää sen ahistuksen tai raivon eessä.. Mut nyt parempi fiilis :)
 
Salaattia, salaattia, salaattia... Äitiysvitamiinit käytössä mutta silti kroppa huutaa tuoretta jatkuvasti. Tosin toisaalta kaikki kyllä etoo. (Mulla on kaksi poikaa entuudestaan ja mietiskelin joska tämä tuleva olisi tyttö kun yhtenä hetkenä etoo ja toisena tekee mieli sitä ruokaa joka äsken etoi :) )Olipa mielenkiintoinen kauppareissu eilen, mies vei lapset puistoon ja minä sillä välin kauppaan. Jouduin väkisin ottamaan jotain lihatuotteita kärryyn vaikka melkein yökötti jo sekin :D Näen melkein märkiä unia siitä meloni-salaatista jonka tein muutama päivä sitten, voi että se oli hyvää! Voimia kaikille jotka taistelevat oksentelun ja pahan olon kanssa <3
 
Täällä arkea rämmitään 10kk pikkuneitin kanssa kahestaan. Viikonloppusin on mies kotona ja ite saa vapaat kädet. Hyvin löytyy mieheltä ymmärrystä väsymystä ja huonovointisuutta kohtaan ja aina se on ollu innokas touhuaan tuon meän neitin kanssa. Tosin nyt vasta kun imetys on pari kk sitte lopetettu niin enempi pystyy miehelle hommia siirtäänki kuten nukutukset ja yöheräikyt jotka ennen oli sidoksissa imetykseen..
 
Takaisin
Top