Toukokuiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ms. Bloom
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos kaikille myötätunnosta :Heartbigred
Sairaalasta kotiuduin pari tuntia sitten..
Naistenpolilla tehtiin sisätutkimus ja ultra ja otettiin labrat.. ultratessa ei löytynyt sikiökaikua, otti mitat ruskuaispussista mutta sanoi epäilevänsä alkavaa km vuodon perusteella. Labratulokset tulee huomenna ja lopullisen tuomion saan silloin. Kysyin soitanko neuvolaan mutta toppuutteli vielä ja sanoi että odotetaan ensin labrat eli veren hcg niin osaa sitten sanoa tarkemmin mitä tehdään.
Itkin koko kotimatkan, mies tukena onneksi ja lohdutti että sitten vaan yritystä uudelleen jos tämä menee nyt kesken.
Tunteet ja ajatukset niin sekaisin, kaipa niihin tulee joku tolkku huomisten labratulosten jälkeen.:schocked028

Onnea uusille plussanneille ja paljon tarrasukkia matkaan:Heartred
 
Voi Piilo89, tosi harmi oli lukea kuulumisiasi! :( Hengessä mukana ja tsemppaukset huomiseen! Tulehan kertomaan sitten kun jaksat ja ehdit, että miten meni <3

Itse ajattelin huomenna soitella ensimmäistä neuvola-aikaa! Olen työskennellytkin neuvolassa itse, mutta onhan se ihan erilaista ja kutkuttavaa nyt olla asiakkaana ja odottaa ensimmäistä kertaa itse! :)
 
Hei vaan kaikille!
Voisin liittyä joukkoon, toista odotellaan meille. Ensimmäisen jälkeen on ollut yksi epäonnistunut raskaus, joten en vielä tuulettele. Toivottavasti tällä kertaa kaikki menisi hyvin.

Piilo89:lle tsemppiä!
 
Tsemppiä Piilo89!
Kyllä sun epävarma tilanne ja muiden km kertomukset pistää hieman miettimään ja pakottaa tasaamaan omaakin innostusta... tosin, jos mitään sattuisi vaikka näin alussakin ja vaikka kuinka koittaa hillitä innostustaan niin pettymys olisi kyllä todella valtava siitä huolimatta.. enkä kyllä ainakaan itse osaa enkä halua elää 'entä jos' ajatus takaraivossa... kyllä itse ainakin olen 'ihan täysillä' raskaana jo nyt. Tarkotan sitä, että en ajattele sitä vaihtoehtoa että raskaus olisi tuulimuna/kohdunulkoinen..

Kyllä tää odotus vaan on niin epätietosta aikaa alusta loppuun vaikkakin ekat 12vk onki selvästi riskialtteinta km-suhteen.. ja ennen ekaa ultraa/sykkeen löytymistä periaatteessa ei edes tiedä mikä tilanne on...

Mutta ei meidän auta kun elää päivä kerralla ja katsoa mitä tapahtuu... ja koittaa nauttia parhaamme mukaan. Itse ainakin nautin raskaudesta ekalla kerralla todella paljon vaikka kivut vähän vaivasivatkin ja rajottivat liikkumista jo melko aikasessa vaiheessa..
 
Ihanaa p-jet että osaat olla rennosti tai ainakin rennommin. Sun viestejä kun lukee niin tulee sellanen olo, että totta, noinhan sitä pitäis yrittää olla. :)
 
Oma äiti on aina ollu tajuton hermoilija etukäteen asiassa kuin asiassa ja jotenkin olen tunnistanu itessäni mahollisuuden samaan jo kauan sitten... vuosia oon jo ihan tietoisesti koittanu itsestäni kitkeä hermoilua pois ja täytyy sanoa että olen kyllä onnistunu siinä.. asioita vatvomalla saa paniikin aikaan mistä vain..

Odotusajan ja äitiysvapaan olisin helposti saanut pilattua itseltäni hermoilemalla että saankohan töitä kun äitiysloma loppuu ja entä jos liitonpäivät ei riitä työn löytymiseen... no sekin ressi olisi mennyt hukkaan kun nyt uusi vauva tulossa ja töihin lähtö siirtyy jo senkin vuoksi... tietysti voisi ressata riittääkö ne liiton päivät sittenkään kun toisesta loppuu äippävapaat... onhan näitä ressin aiheita jos tahtoo ;)

Jos sinä kattilainen taikka ykskään muu pystyy oleen vähän keveämmin mielin kirjotusteni vuoks niin se ON IHANAA.
 
Täällä vahvistui tänään spontaaniksi keskenmenoksi. Niin kuin vähän arvelinkin koska sen verran lorahdellut etten enää jaksanut uskoa että olisi kyydissä pysynyt..
Toivotan onnea kaikille ja pidän peukkuja että saatte jokainen pienokaisen syliin toukokuussa :Heartred

Meillä jatkuu yritys, olisihan se ollut aika hyvä tuuri jos ensimmäisestä yk olisi hormonikierukan poiston jälkeen onnannut.
No mutta.. onneksi tää kävi näin alussa ja pääsee yrittämään heti uudestaan eli pupuilut jatkuu ja siirryn kuumeilijoihin.

Hyvää ja turvallista odotusta toukokuiset! :Heartbigred
 
Voi Piilo89, isot pahoittelut! <3
Harmitus on varmasti suuri, mutta hyvä jos jaksat olla optimistinen!! Lämmin halaus ja nyt sitten positiivisin mielin seuraavaan kiertoon, eikös. :Heartpink
 
Tsemppiä sekä voimia Piilo89, nyt uutta vaan yrittämään heti kun sille tuntuu! Surullista kuulla näitä tämmöisiä uutisia. :(
Enää ei tarttisi yhdenkään tippua toukokuisista pois, ihan tarpeeksi näitä on jo nyt poistunut. Kaikille meille paljon vauvaliimaa ja onnea matkaan!
 
P-JET kirjoituksesi olis voinut olla myös minun -ihan samalla tavalla ajattelen asioista:) minunkin äiti aina huolestuu turhista ja stressaa asioita etukäteen.. Itsekin olen ollut ihan samanlainen ja edelleen teen töitä sen eteen etten ajattele samoin. On kaksi päivää joihin et voi vaikuttaa: Eilinen ja huominen. Todellista on vain tämä päivä :) En aio murehtia ja stressata jos aihetta ei ole. Kaikki on hyvin nyt ja nautin siitä täysillä. Jos jokin menee mönkään niin se on sen ajan murhe se. Ja se on elämää se.

Voimia ja positiivisia ajatuksia Piilo89! <3
 
Kiitos teille kaikille, tää foorumi on antanu paljon voimia ja varsinkin teidän tuki on tuntunut korvaamattomalta <3

Stiffie: Yritys lähtee kyllä heti käyntiin kun nää vuotopäivät lipuu ohi. Tilasin äsken miehen kanssa ovistikkuja niin on jotain mutua millon olis parhaat tsäänssit yk2 :)

Tunnen suurta iloa teidän kaikkien odottavien puolesta ja käyn kyllä aika ajoin seuraamassa täällä teidän kuulumisia <3
 
Erittäin paljon voimia Piilo89:lle! ♡
Tiedän tunteen, sillä itse kuuluin aikaisemmin Huhtikuisiin, josta poistuin kun yhtä äkkiä ilman ennakkokipuja tms. alkoi runsas puhdas verenvuoto.... oli kyseessä muistaakseni yk 3 hormonikierrukan poiston jälkeen. itse selvisin sillä, että ajattelin niin olevan tarkoitettu ja että kyllä sen oman nyytin vielä syliini saan. Nyt seuraavasta yrityskerrasta (yk4) tärppäsi uudelleen ja toivottavasti tämä pikkuinen pysyy matkassa loppuun saakka.
 
Eilen meninkin päivystykseen kovien kipujen vuoksi, ei siellä mitään sitten selvinnyt, joten kävin tänään uudestaan oman mielenrauhan vuoksi. Eilen ei ultrattu, mutta tänään onneksi, sillä siellä olikin vilkas pieni sydämensyke nähtävissä! Tänään onkin 6+2 tuon ultran mukaan ja taas voi olla paljon iloisemmalla mielellä! Positiivisuus toki on ollut tämän raskauden avainsana, vaikka välillä pelottaakin. :smug:

Kyllä minä vahvasti uskon että positiivisuus kantaa pitkälle alkuraskaudessa, liika stressaaminen ja pelkääminen tuo hallaa pienelle asukkaalle. Toivotaan että kantaa niin pitkälle että tulisi yritys numero 5 syliin saakka. :shy:

Tsemppiä ja jaksamista meille kaikille! On tää raskaana olo raskasta.
 
Projektinaonnistuminen: yritys nro 5 on jo monta yritystä! Tsemppiä loppuun asti!
Itelle tuntuu, et tää yritys nro 2 on jo ihan tarpeeksi paljon. Niin kamalaa kokemus oli jo yhden elämän alun menettäminen :/
 
Oltii muutama päivä tossa lomailemassa miehen kanssa ja paljon oli kerenny tulla luettavaa.. Ikävää että täällä keskenmenojakin tapahtunut. Varmasti rankkaa, voimia kovasti ❤️

Onnea uusille plussanneille ja tsemppejä kaikille ❤️

Täällä kyseltii oireista ja neuvola ajoista ni mulla ollu jo ennen plussaamista pahoinvointia, turvotusta ja sit sellasta menkkamaista kovaa kipua ja näitä vieläkin ja ny väsymyskin iskeny tähän vielä mut lepo auttaa

Neuvolaan ilmotin plussasta heti samana päivänä ja sain ekan neuvolan 23.9 ja tollon viikkoja olis 7+1
 
Moi! Minäkin ilmottaudun mukaan, LA 14.5 ja toinen lapsi tulossa, esikoinen täyttää tammikuussa 3 vuotta. :) Eilen varasin neuvolan ja sainkin ajan jo 23.9 jolloin viikkoja 6+4.

Minulle ei ole ilmaantunut vielä ainakaan mitään raskausoireita, tosin niitä ei viime raskaudessakaan ollut närästystä lukuunottamatta :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top