• Foorumilla on huoltokatko aamuyöllä keskiviikko 11.2. noin klo 00.01 – 03.00. Pahoittelemme häiriötä!

Toista vauvaa kuumeillen.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ehkäpä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oi, mä jo tulin lukemaan lorolta hyviä uutisia ;)!

Synnytyksestä täältä myös lyhyesti: viideltä illalla sain käynnistyspillerin kohdunsuulle. Kahdeksalta tuli eka tosi kivulias suppari, mutta päätettiin että mies lähtee töihin (yövuoroon), kun hoitajat eivät uskoneet synnytyksen käynnistyvän kunnolla ennen seuraavaa päivää. Puoleen yöhön asti otin kohtuullisen kipeitä supistuksia (säännöllisiä) vastaan suihkussa ja jumppapallolla (en siis vielä ollut synnärillä). Puolilta öin kivut oli jo järkyttävät ja en tuntenut vauvan liikkeitä ja kun sydänkäyrää otettiin, oli matalampi ku aikasemmin. Joten sitten lähettiinkin juoksemaan synnärrille (mä pyörätuolissa) ja matkalla soiti ukon pois töistä. Synnärrillä puhkastiin kalvot ja vauvan päähän laitettiin anturi, sydänäänet olivat ok. Olin 4cm auki silloin ja sain heti epduraalin ja sit olikin ihanaa! Mulle toimi myös ilokaasu, tosin sitä maskia oli vaikea saada naamalta poissa, kun käsi ei toiminut :D. Viideltä yöllä olin avautunut kokonaan ja 50min ponnistuksen jälkeen syntyi meijän pötkylä <3! Eikä tuo loppu ihan hirveesti tehnyt kipeetä, kun sain uuden annoksen puudutetta. Sitten mä aloinkin vuotaa verta ja lopulta lähettiin juokseen leikkaussaliin ja vauva jäi isin kanssa. Ehkä 4tunnin päästä pääsin synnyttäneiden osastolle ja sain mussukan rinnalle ensimmäistä kertaa! Kivulian kohta synnytystä mulla siis oli tuo hetki ennen synnärille siirtymistä, silloin tuntui että aivot leviää seinille, kun sattuu niin järkyttävästi. 

Meillä kans mies kyttäs kyllä alapäätä, mutta tais keskittyä siihen vauvaan enemmän kun mun elimeen... :D Ja siis tää varmaan järkyttää teitä, mutta mies otti videon siitä hetkestä kun vauva syntyi. Ja ei tietenkään huomannut rajata mun haarusväliä pois kuvasta, joten olen siis itsekkin sen siinä tilassa nähnyt :P. Mutta silti on niin ihana kattoa hetkeä, kun mun pallero otti ensimmäisen henkäyksensä! Eipä miehelle jäänyt mitään traumoja, ilolla on sitä muistellut.

Vitamiineja en nyt parhaillaan syö, kun lopetin niitten popsimisen vasta tuossa puoltoista kuukautta(?) sitten, kun imetys loppui. Pakko pitää hetki taukoa niistä napeista. Alotan sitten heti kun plussan saan kehiin!

Nyt vaan naiset plussia ihan hirveesti meille kaikille, että päästäs vuoden päästä kertoileen uusia synnytystarinoita ;)!!!
 
hattarainen: Sun synnytyskokemus kuulosti kyllä mun korvaan melko hurjalta! :o Varsinkin tuo verenvuoto!! Onkait se ihana kun on ensihetkistä videomatskua, sen varmaan unohtais muuten aika nopeesti.. :) Plussatuulia myös sinne! ++ eikös sulla olekkin justiin jännät päivät?
loro: kuulostaa lupaavalta! testiä kehiin!! :)
 
Heippa!

Voi miten mukavan vilkkaana täällä ovat keskustellut olleet! Itse olen lähinnä murjottanut, kun olen ihan kyllästynyt siihen, että tämä lapsentekoprojekti meni niin vaikeaksi. Uudessa kierrossa ollaan, ja jostain pitäisi repiä innostusta tikutteluihin... vai pitäisiköhän ihan pistää koko projekti telakalle vähäksi aikaa. Mies meillä vaan tuntuu positiivisesti uskovan tulevaisuuteen ja jaksaisi sitkeästi yrittää. Miksiköhän? emoticon


Voi kumpa joku saisi täällä plussan pärähtämään, niin se antaisi meille muillekin toivoa! Loro, etkö voisi testata vähän aikaisemmin, ihan vaan meidän takia ;-) Ei vainen, tietysti teet niin kuin itse parhaaksi näät :-) Mutta sulle on nyt peukut pystyssä!

Täällä oli keskusteltu mm. imetyksestä ja epiduraalista... Kuten Lorollakin myös mulla imetys on arka paikka ja "kiroankin" heti, kun joku kehtaa fanaattisesti tulla kertomaan "miten jokainen (hyvä) äiti voi imettää, jos vaan jaksaa tarpeeksi yrittää". AAARGH! Minusta on oikeasti huippuhienoa, kun toiset pystyvät ruokkimaan vauvansa omalla maidollaan, mutta vähän (tai aika paljon) toivoisin fanaattisimmilta ymmärrystä niille, joilla asiat "ei mene ihan niin kuin strömsössä". Itse ainakin yritin, yritin, itkin ja yritin, mutta kun maito loppuu niin se loppuu - eikä pahaa oloa helpota yhtään arvostelu. Nyt sentään jo ymmärrän ettei imetyksellä/imetyksen epäonnistumisella ja äidinrakkaudella ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Ja sitten se epiduraali... äskeisen vuodatuksen jälkeen ei ehkä kannata ottaa tähän mitään kantaa ;-) Yritän välttää fanaattisesti fanaattisuutta - toivottavasti jokainen saa sellaisen synnytyksen, josta jää mahdollisimman hyvät fiilikset. Itselläni kävi niin, että sain epiduraalin mutta anestesilääkäri joutui häipymään kesken homman leikkaukseen, ja viimeiset 3 tuntia kärvistelin ilman puudutusta. Näköjään synnytyksestä sitten loppujen lopuksi selvisi ilman epiduraaliakin mutta seuraavalla kerralla (mikäli sitä koskaan tulee) sidon sen lääkärin sänkyyni kiinni ettei hän vaan pääse ratkaisevalla hetkellä "livistämään" toisiin hommiin.

Omppuf, pahoittelut huonoista uutisista. Onneksi taidat kuitenkin olla peruspositiivinen etkä jää asioita liiaksi märehtimään. Siihen pitäisi pyrkiä täälläkin, mutta välillä kieltämättä tuntuu, että tässä vauva-asiassa menee kuppi nurin. Yritän ottaa sinusta mallia. Toivottavasti saatte toisen ihmeen - kerrankos lääkäri on väärässä (ihmisiä kun ovat).

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Laittakaahan nyt plussia tulemaan! Jos vaikka pääsisi samaan junaan mukaan.

-annnie
 
Mukava lukea teidän synnytystarinoita. Minä itse asiassa luin noita toisten kirjoittamia synnytystarinoita viime kesänä ja märisin. :D Jotenkin ne edelleen nostaa ne kaikki tunteet pintaan. Mutta jotain huonoakin siinä oli, kun vaikka omasta synnytyksestä on tosi positiiviset muistot, aloin pelätä kaikkia komplikaatioita ja repeämisiä. Siksi se joskus-toivottavasti-tuleva synnytys pelottaa. Mutta samalla ajatuksella mennään kuin viimeksikin, että pakkohan sen vauvan on ulos tulla, joten ei tässä sitä synnytystä voi välttää.

Ja älkää mua innostako uuden testin tekoon. :D Minä pyhästi lupasin itselleni sen negan jälkeen, että en testaa ennen kuin menkat on siitä pisimmästäkin kiertopäivästä myöhässä. Vaikka toisaalta, jos sitä ihan vähän vaan testais... :P Äh, yritän malttaa, kun eihän tässä montaa päivää enää ole! Kelläs muilla on testi pian ajankohtainen?

Piti vielä lisätä, että annnien imetyskirjoitus oli aivan kuin omasta suustani!
 
annnie: Jaksamisia uuteen kiertoon! Kyllä se innostus voi taas ihan yllättäen taas tietyssä kohdassa kiertoa ;D Juu mä ainakin yritän olla suht positiivinen, ehkä tuo nyt loppujenlopuks ollukkaan yllätys kun olihan se esikoisenkin "tekeminen" melko haastava projekti :D Onnistuttiin silti vaikka stressasinkin paaaaljooon.. eli en voi allekirjoittaa sitä että hyödyttäis jos laittaa projektin telakalle.

loro: Voin allekirjoittaa, et synnytystarinat saa tämänkin mamman kyyneliin.. melkein joka kerta ;D Noh.. jos ei saa innostaa niin  malta toki muutama päivä

Kyllä vaan "tytöt" jonkun meistä pitää tässä kuussa plussata :) Täti vaan tänne, se tietää kyllä osotteen!
 
Ootteko jo lukeneet etusivun jutun kivunlievityksellisestä synnytyksestä? Oli hyvä, että vau.fi julkaisi myös tuollaisen artikkelin, eikä aina vaan niitä sankariäititarinoita, joissa synnytetään kotona yksin saunanlauteella, eikä lapsi syö ollenkaan tehotuotettua ruokaa vaan vanhemmat kasvattavat kasvit itse ja metsästävät lihan keihäiden kanssa Kyllä, tuo oli todella kärjistetysti sanottu, mutta ymmärtänette pointtini.

Mä tykkäsin lukea synnytystarinoita ennen esikoisen syntymää, mut nykyään ne ei herätä oikein minkäänlaisia tunteita. Eikä oma synnytyskään saa tursaamaan, oli se kuitenkin fyysisesti aika rankka juttu. Ainakin musta tuntui seuraavina päivinä, kuin joku olis ajanut jollain suuremmallakin ajoneuvolla muutaman kerran ylitse..

Sellainen se mun mieheni on, kyllä mä voin selittää ihan rauhassa kaikkia naiseuteen liittyviä juttuja, joihin lähes aina liittyy jonkinlaista vuotoa. Jos ei oo minkäänlaista vuotoa, niin eipä oo paljon kerrottavaakaan Ja kuten joku muukin tuolla aikaisemmin kirjoitti, niin vauvaan minunkin mieheni keskittyi. Itse asiassa kun olen telkkarista katsonut synnytysohjelmia, niin ei se niin kumman näköistä ole, kun vauva syntyy. Tietty niissä ei näytetä syntymän jälkeen enää levällään olevaa römpsää, mutta itse vauvan syntyessä ei kyllä römpsästä näy paljon mitään..

Eiköhän me vielä saada tälle kuulle joku plussaaja. Ja ens kuussa sit oikea plussa-aalto

muoks. annnielle paljon jaksuja, kyllä se fiilis sieltä taas löytyy. Ja voihan tästä hommasta pitää kuukauden verran taukoa, jos ei yhtään innosta? Lyhyt tauko tekee ihmeesti terää vauvakuumeilulle..
 
Sukey: "joissa synnytetään kotona yksin saunanlauteella, eikä lapsi syö ollenkaan tehotuotettua ruokaa vaan vanhemmat kasvattavat kasvit itse ja metsästävät lihan keihäiden kanssa" *REPS* emoticon  Hehee... pelastit päiväni!

Mä itse asiassa kunnioitan jollakin tasolla niitä vanhempia, jotka tekevät "kaiken tuon" lastensa eteen. Haluaisin itsekin syöttää lapselleni luomuruokaa, mielellään omakasvattamaani. Haluaisin sitä ja haluaisin tätä. Mutta ei siitä saisi stressiä tehdä itselleen ja ylisuorittaminen on pahasta. Mä en vaan jaksa tehdä näin, vaikka haluaisin, piste. Mielummin yritän jaksaa virkeänä lapseni kanssa kuin, että vedän itseni tiukille sillä, että kitken rikkaruohoja, kuokin porkkanat ja potut maasta, itken huonoa satoa jne.. (kaiken sen ajan, kun voisin olla lapseni kanssa). Ja pisteet heille, jotka tekevät kaiken tämän yhdessä lapsensa/lastensa kanssa ja jaksavat silti hyväntuulisina.
Mutta jos nyt aiheeseen...
Tuolla "Raskaaksi 2012" -ketjussa olen kirjoitellut myös. Ovista en tosiaan saanut tikkuun tästä kierrosta, testejä tein ehkä reilut 10. Kierto voi olla mulla mitä vain, vaikka viimeiset kuukaudet se on ollut 36-37pvää. Koitin tikutella 12.-14. vrk tienoilla, ei mitään. Sitten tarkemmin 22.-23. vrk tienoilla (laskettu ovis), ei mitään. Viimeisen tein 24. vrk, ei mitään. Ei edes haaleaa viivaa yhteenkään testiin. Siksi pelkäänkin nyt, etten ovuloi ollenkaan :( No, aika näyttää, täytyy toivoa, että olisi vaikka tärpännyt nyt kuitenkin, vaikka usko kyllä sen suhteen on aika vähissä. Mutta jos täti kaartaa kylään, niin sitten seuraavassa kierrossa täytyy tikutella tiuhempaan, menee vaan testejä mahdoton määrä. Kuinka monella teistä on ovistestit näyttäneet ihan selvää negaa eli testiviivaa ei näy ollenkaan? Onko se jotenkin epänormaalia?

Nyt siis yk2 kp27/36 odottelua odottelua *huoh* tylsää...

 
Sukey: Minä myös selitän aina miehelle kaikkia mahdollisia vuotojani ja sitten perään pyytelen anteeksi, kun niin yksityiskohtaisesti avaudun niistä. :D Vaan ihana mies ei ole moksiskaan, vaan on joka kerta todennut, ettei häntä haittaa. En ole ikinä edes kenellekään tyttöpuoliselle kaverille tommosia asioita selittänyt, enemmän kerron noita miehelle. Mutta kyllähän suhteessa pitää pystyä kaikesta puhumaan, heheh. :P (Enkä siis tarkoita, että kaikkien pitäis näistä puhua, ymmärrän täysin, jos joku ei halua miehelleen vuotojaan selitellä.)

Minä en osaa Hiutaletta neuvoa ollenkaan, kun en ole ikinä noita ovistestejä tehnyt.
 
Hiutale: mulla on välillä näkyny pelkkä kontrolliviiva, sitten suurimmaks osaks haaleeta testiviivaa. Tosin ikinä en oo saanu tasavahvaa bongattua :o

Metsästämisestä: En oo metsämiehii, hankin mun perunat kaupasta xD +oon aika surkee kokki ja leipuri :D Tehään toki itse ruokaa, mutta ei se mitään ala cartea ole :D:D
 
omppuf: Kiitos tiedosta, että joku muukin on saanut joskus pelkän kotrolliviivan. Mä mietin, että jos sitä LH:a (eikö ovistesti sitä mittaa?) pitäis olla aina elimistössä (pissassa), niin testin pitäis näyttää aina haaleaa viivaa. Mutta ehkä se on mahdollista, että viivaa ei tule ollenkaan. Toki kyllä testin ohjeessakin lukee nega = ei viivaa ollenkaan tai viiva haaleampi kuin kontrolliviiva. Mietin vain, että kuinka suuren osan kierrosta yleensä näyttää haaleaa eli LH:a olisi edes jonkin verran pissassa. Mulla kun ei tullut ollenkaan haaleaakaan viivaa vaikka testasin yli viikon ja noin 10 testiä meni. Tulee epäilevä olo koko mun ovuloimista kohtaan.
 
Vielä lisäyksenä; Itselläni aloitettu Thyroxin lääkitys kokeeksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden hoitoon lokakuussa 2011. Onko muita kilpparivajiksesta kärsiviä täällä?
 
Oottepa ihania kun ootte niin rupatelleet vilkkaasti, oli paljon luettavaa! Minustakin on mukava jutella niitä näitä, muutakin kuin vauvanyritysasiaa, niin ei pääse turhautumaan.

Hiutale: just olin tulossa kilppariasioista kyselemään minäkin! Minulla kylläkin vastakkainen ongelma, eli toissapäivänä todettiin mulla kilpparin liikatoiminta. Olikohan kellään täällä sitä? Vajaatoiminta lieneekin yleisempää.
Mulla kilppari on ainakin viime kesästä lähtien hyrrännyt ylikierroksilla ja siksi laihduin syksyllä viisi kiloa ja kärsin rytmihäiriöistä ym ym epämääräisistä oireista. Onneksi tajusin mennä lekuriin. Aloitin juuri Tyrazol-lääkityksen ja vielä beetasalpaajat. Vielä ei oo näkyny vaikutusta, olo on sekava, hutera, tärisevä, väsynyt, sydän jyskää jne.

Joulukuussa tämä asia painoikin mieltä ja saatoin sivumennen mainitakin täällä asiasta. Ei oo ihme että ei oo petihommat kiinnostanu kotona sitten yhtään, kilpparin tasapaino kuulemma aika tärkeässä roolisa myös seksuaalisen halukkuuden kannalta.
On myös askarruttanu kilpparin vaikutus hedelmällisyyteen. Varmasti ollut osasyynä siihen, että mulla nuo kierrot on heittäny häränpyllyä siitä asti kun lapsen synnytin. Mulla ei oo siis lähiaikoina suurtakaan toivoa raskautua, ei ennenkuin kilpirauhanen saadaan tasaantumaan, yhyy ;(

Onko sulla Hiutale lääkitys ruvennu toimimaan? Muiden kokemuksiakin olisi kiva kuulla! Liikatoimintakin voi helposti heilahtaa sinne vajiksen puolelle, niin silläkin kyselen. Mitenkähän lääkitys ja raskausaika sopii yhteen?...

Synnytystarina: Mahtavan erilaisia synnytyksiä kaikilla :) Mulla oli nopea synnytys enkä kerennyt saamaan epiduraalia, sillä kun sitä pyysin niin olin 7 cm auki eikä sitä minulle enäää haluttu antaa. Mutta alusta: Minulla synnytys alkoi vähän salakavalasti rv 41+5. Aamulla verisen vuodon ilmaannuttua lähettiin sairaalaan ja selvisi, että minulla oli koko ajan supistuksia (kivuttomia) ja olin jo 3 cm auki. Siitä lyhyiden sairaalassaodotteluvaiheiden kautta kun supparit oli jo kivuliaita ja edettiin synnytyssaliin, henkäilin ilokaasua, mutta en kokenut siitä saavani mitään hyötyä! :( en tiedä oikeastaan auttoiko se vai ei. SUpparit oli pahimmat selässä ja miehen raskas hieronta (painelu oikeastaan) oli parasta mutta eipä sekään oikein paljon auttanut. Sitten lopulta kysyin oikein nöyrästi josko sitä epiduraalia kohta voisi harkita... enkä siis sitä saanut, vaan kohta kohdunkaulanpuudutteen - joka tepsi vain parin supistuksen ajan! >:(  Aika pian sitten jo täysin auki ja ponnistamaan. Avautumisvaihe kokonaisuutena kesti 2 h 45 min. Siitä vartin ponnistus ja tyttö oli maailmassa. Ponnistuskipuun olisi kiva ollut saada jotain lievitystä! Mutta onneksi se ei kestänyt kauan eikä paikat revennytkään pahasti. Tarkempi synnytystarinani löytyy Tammikuisten 2011 palstalta...

Kuka kysyikään, mitkä oli ekat sanat synnytyksen jälkeen? Minä ihmettelin suureen ääneen kun tyttö nostettiin rinnalle, että "tuommoinenko sieltä tuli??" :D

Mua jännittää, jos joskus saan toisen lapsen, niin nopeutuukohan vielä synnytys?? Jos vuosi sitten olisi ollut arkipäivä, mies ei olisi kerennyt paikan päälle työpaikaltaan toisesta kaupungista! voi apua :O

Mies oli ihana tuki koko synnytyksen ajan. Varmasti näki ja kuuli kaiken vaikka olikin pääpuolella tukemassa. Sanoi myöhemmin, että silloin oli meinannut herkistyä ja hänellä kyyneleet tulla, kun lapsen pää alkoi pilkottaa esiin, mutta oli tsempannut itseään että pystyy tukemaan mua loppuun asti :) rakas <3

Imetys meillä onnistui hyvin (alun raastavaa tuskaa tietysti lukuun ottamatta), mutta ei tulis mieleenkään arvostella ketään sen epäonnistumisesta.


* Voi mahoton, mitähän kaikkea muuta olittekaan kirjoitelleet omista tilanteistanne. Anteeksi kun en nyt jaksa selata ja kommentoida erikseen. Oli aika pitkä päivä töissä, niin aivot ei toimi. Monella teistä tais olla jännäpäivät tulossa! :)


*Sadepilvi  (kp 34/? ) *

 
Helou,
Toivottavasti nyt rupeis täällä puhaltamaan plussatuulia...

Viimeksi (ja siis ainoan ja ensimmäisen kerran :)) kun kirjottelin tänne odottelin ekoja menkkoja alkavaksi Cerazettepillereiden jälkeen. 4 viikkoa piti odotella ja sitten ne ennen joulua alkoivat. (Joku kyseli että onko normaalia ettei menkkoja tule, niin on aivan normaalia minipillereiden tai hormonikierukan yhteydessä että menkat jää pois). Kuukausi on sitten mennyt peittoja heilutellessa, mutta pettymys tuli taloon eilen...:( No mutta jos jotain positiivista niin ainakin kierto oli todella tarkka 28 päivää. Huoh, on jotenkin mieli tosi maassa... Ja sitten on vielä kauheen syyllinen olo siitä että eihän mulla pitäisi olla oikeutta olla näin maassa kun kuitenkin oli vasta toinen yk, mutta kaipa niin kuin joku täällä kirjottikin se on niin että aina se on vaan pettymys...no nyt vaan kohti uutta kiertoa :)

Menin sitten heti tilaamaan Clearbluen ovistestejä netistä, niitä joissa ilmestyy hymiö kun täytyy mennä hommiin, hih! :) Mukavaa viikonloppua kaikille!

SaPaRo kp 2/28,yk3
 
Huh, olipas taas tullu paris päiväs paljo luettavaa! Kivaa!! :)
annnielle jaksuja, kyllä se innostus uuteen kiertoon sieltä tulee taas sitten oviksen aikaan! :)
Hiutale: Ovistesteistä, mulla ainakin on näyttäny selkeetä negaa. Varsinki ne mammaksilta tilatut, niin niihin en sitä väriä saanu ku juuri oviksen aikaan. Alkoi kyllä usko loppua ku ei mitää väriä tullu. Prismasta ostetuista on sitte taas löytyny varmaan kaikki punasen sävyt! :D Mutta myös se täysin väritön!
SaPaRo, tervetuloa takaisin! :) Kova se pettymys on, on sitte kysymykses yk 1 tai 10! Reippaasti uuteen kiertoon vaan! :) Mäki oon haaveillu noista Clearbluen ovistesteistä, mutta ne on vähän liian kalliita mulle.. :/ Kerro sitte kuinka ne toimi :)
Olipas *sadepilvellä* nopee synnytys!

Synnytystarina: Poika syntyi 5 päivää ennen laskettua aikaa. Mulla alkoi pieni verinen vuoto paripäivää ennen synnytystä ja paniikis jo soitin synnärille, että mitä mitä?! Sanoivat vaan että ootellaan rauhas että synnytys käynnistyy kunnolla. Sitte iski pieni paniikki, että joko mä synnytän!! Seuraavan päivän iltana klo. 23 mais alkoi supistuksia tulla n. 10 minuutin välein ja tihentyi pikkuhiljaa siitä. Hetkeksi nukahdin, mutta 2:n mais heräsin ja suppareita alkoi tulla aika tiheään. Viiden aikaan aamulla lähettiin sairaalaan. Sairaalaan päästyä olin 2cm auki ja pääsin ammeeseen lillumaan. Pari tuntia siä makoilin, supparit oli kovia enkä kyllä huomannu että ammeesta olis mulle ollu iloa, mutta toki en tiä kuinka kovia supparit olis ollu jos en olisi ollu ammees. :) Sain piikillä jonku kipulääkkeen. Siitä tuli aika sekava olo, mut se vei kivulta sen pahimman kärjen. Sitte pääsin saliin ja koittamaan ilokaasua. Se ei mulla toiminu vaan tuli pelkästään huono olo, mutta kivulle ei tapahtunu mitään. Sitten puhkastiin kalvot ja alkoi ne TOSI kivuliaat supparit! Huh,ne hetket ennen epiduraalia.. :/ Mutta sitte se taivas ku epiduraali alkoi vaikuttaa! Sain levätä pari tuntia, kunnes aloin tuntea tarvetta ponnistaa. Ensi harjottelin ponnistamista kyljellään, mutta pian käännyin selälle ja 17 minuutin ähkimisen jälkeen poika oli maailmas. Synnytys kokonaisuudessaan kesti n.16 tuntia. Ihan hyvä mieli jäi kokemuksesta ja aion mennä uudestaan! :) Mies pysyi kokoajan pään vieres ja piti kädestä ja tsemppas. Olis kuulemma pyörtyny jos olis alakertaan kurkannu! :)

Vitamiineista, mä otan beroccaa, eli en siis varsinaista raskausvitamiinia. vaihdan sitte jos raskaudun sen oikeeseen raskausvitamiiniin.
Joko loro on sortunu tekemään uutta testiä?? :D
Entäs hattarainen, eikös sulla pian oo jännät päivät? Muistaakseni olit pari päivää mua "edellä"! :)
Täällä alkaa nyt jo mennä usko tähän kiertoon :( tissit on kipeytyny taas jo ja pientä vatsa/selkä särkyä on jo havaittavis! Outoo on vaan se, että tissit kipeytyi jo melkein oviksen aikoihin.. Alkaa pian oikeesti jo melkein ahdistaa tää vauvaprojekti, ku ei vaan onnistu..

yk 6 kp 23/28-34
 
Hiutale: Kilppareista oon vaan kuullu kauhutarinoita, voi kun se on viheliäinen vaiva! :o
Sadepilvi: Sinullahan on ollut pikainen synnytys, mulla on jäänyt semmonen kuva, et yleensä toinen ja seuraavat lapset tulee nopeammin. Toki poikkeuksiakin on ja paljon.
Saparo: Pahoittelut uuteen kiertoon siirtymisestä! Mutta samalla onnittelut tasaisesta kierrosta :)
Mutru: Jospa se nyt kuitenkin teillä tästä kierrosta tärppäis ja se 6 olis onnenluku ;D Yllätyshän se plussatesti tulee jokatapauksessa olemaan, kun ei tiedä millon tärppää! Plussatuulia sinne +++

Myös muille jännäilijöille toivotaan toisia lapsia saapuvaksi syksytalvella!! :) Älkää menettäkö toivoanne vielä :)

Omaa: Viimeinen nappi naamarissa ja nyt ootellaan et yk 10 alkais, kyllähän näitä päiviä onkin kertyny tälle kierrolle jo 46 :o Toki toiveita on vielä superylläristä, mut ei jaksais haaveilla :D
 
Mutru: Ei, en ole testannut. Osittain olen malttanut, osittain käytännön syistä on testit jääneet tekemättä. Lapsen kanssa kun ollaan  kaksin oltu aamut, niin en kehtaa lapsen silmien edessä alkaa pissata kuppiin ja tikulla tökkiin. :D Katsotaan, jos viikonlopun aikana teen testin. Niin, jos ei menkat ei ehdi alkaa. Väliin on kyllä tuntunut siltä, että kyllä ne ihan just tässä alkaa, mutta eipä ole vielä ainakaan kuulunut. Raastavia nämä kierron viimeiset päivät!

Onpas tosiaan Sadepilven synnytys ollut nopea. Itsekin olen käsittänyt näin, että seuraavat synnytykset saattavat olla entistä nopeimpia, mutta toivottavasti ehdit kuitenkin saada jotain lievitystä kipuun, jos sellaista haluat. Itseäni pelotti juurikin se, jos synnytys etenee kovinkin nopeasti ja mies ei ehdi töistä mukaan tms.

SaPaRo: Minä en tiiä, voiko ketään arvostella noista pettymyksistä. Kyllähän se on pettymys oli se sitten ensimmäinen tai toinen tai vaikka kymmenes. Tokihan tässä on tullut huomattua, että ei sitä lasta niin vaan tehdä, mutta kyllä se ekakin epäonnistuminen voi ja saa tuntua pahalta. Tai ainakin itse olen sitä mieltä.
 
Eipä tarvinut toista testiä tehdä, kun illalla tuli sellainen olo, että menkat alkavat hetkenä minä hyvänsä. Tänä aamuna ne sitten alkoi. Jospa sitten ensi kierrossa...
 
Tuli tuossa aikasemmin tällä viikolla kutsu sinne hoitoihinkauttatutkimuksiin. 4.4. olis joten onhan tässä vielä aikaa odotella :D Ei vieläkään tätiä näy täällä, varmaan viimeistään keskiviikkona.

Omppuf ja kp 48 yk 9
 
Takaisin
Top