Toista odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja liliina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Liliina, noin yleisesti ottaen italialainen sairaanhoitojärjestelmä on samantyylinen kuin Suomessa, ilmainen. :) Lääkärit myös yleensä määräävät jotain hoitoa potilaille, toisin kuin esim. täällä Hollannissa.

Sanoisin, että palvelut riippuvat alueesta. Jos muuttaa rikkaalle alueelle, kunnallisella hoidollakin on paremmat varat. Isoissa kaupungeissa on myös totuttu ulkomaalaisiin synnyttäjiin. Pikkupaikkakunnilla italian osaaminen on must.

Mutta varmasti jonkinlaisia kulttuurieroja on, koska kyseessä on eri maa. Käsitykseni on, että ihan rauhallisin mielin voi raskautta Italiassa. :) Mutta jos tietää itsestään sen, että haluaa juuri suomalaista hoitoa ja erilainen hermostuttaa (epäilee tai vertailee samaansa hoitoa), sitten kannattaa miettiä vielä. :) Ja sitten voi tehdä niinkin, kuten moni tuntemani Hollannissa asuva, että käy Suomessa tarkastuksissa ja menee Suomeen synnyttämään.
 
Moikka! Täällä olisi myös yksi toisen lapsen odottaja :) Esikoinen täytti juuri vuoden, joten ikäeroksi tulisi vajaa 1v 8kk. Väsymys on ollut melkoista ja tällä kertaa sitä ei niin vaan levätäkään kun on tuo lapsi hoidettavana. :dead:
 
Täälläkin olisi vielä yksi toisen lapsen odottaja! Esikoinenkin on syntynyt huhtikuussa, joten ikäeroa tulee aikalailla tasan 2 vuotta. Vähän jännittää millaista on kahden lapsen kanssa kun esikoinen on sen verran temperamenttinen ja vilkas, että välillä tuntuu olevan todella rankkaa jo yhden kanssa. Mutta eiköhän se siitä tasoitu kun oppii puhumaan ja tulee ymmärretyksi.

Meidänkin pitää jossain vaiheessa ihan tosissaan miettiä juniorisänkyyn siirtämistä. Pitkään ollaan siitä jo puhuttu, mutta vielä ei olla saatu aikaiseksi
 
Meillä esikoinen siirtyi isojen tyttöjen sänkyyn kun tuli pinniksestä yli, ikää tuolloin 1,5v. Alkuhulinan jälkeen sujui ihan hyvin. Meillä tällä hetkellä potentiaalinen ongelma on se että lähes joka yö esikoinen hipsii meidän väliin omasta sängystään jossain vaiheessa. Mä oon ollut niin väsynyt etten ole jaksanut alkaa säätämään asian kanssa, mutta jos ja kun tämä kakkonen tulee niin alkaa olla ahdasta sängyssä kun nukkuu väkkäränä pyörivä esikoinen, me aikuiset ja jossain kolossa varmaan pitäisi imettääkin pikkukakkosta. Mitenköhän sitä jaksaisi ja kannattaisi toimia että esikoinen pysyisi koko yön, joka yö siellä omassa sängyssään? Menee sinne aina iloisena ja nukahtaakin nykyään hyvin itsekseen siellä, joten kysymys lienee vaan tavasta että tulee sieltä meidän viereen, jos yöllä havahtuu..
 
Tänään on ollu ensimmäistä kertaa tässä raskaudessa semmonen päivä, että raskaus on selvästi vaikuttanu toimintakykyyn. Aamun olin ihan kamalan väsyny ja iltapäivästä alko tähän asti voimakkain pahoinvointi joka meni iltaa kohden niin pahaksi, ettei enää voi kuin maata sohvalla ja huokailla :depressed:

On vähän morkkis esikoisen takia, kun se reagoi heti tosi vahvasti jos huomaa etten oo ok. Kun oltiin aamupäivä kaksin, se haki huomiota kaikella ei-suotavalla toiminnalla (minkä ymmärrän hyvin, kun äiti vaan makaa eikä osallistu ja touhua niinku normaalisti), ja sen jälkeen ku mies tuli töistä, poika on ollu liimautuneena siihen eikä oo halunnu minun kans alkaa millekään. Onneksi isänsä on jaksanu touhuta minunki edestä :) Harmi ku toinen on niin pieni, että ei voi vielä ymmärtää, miksi äiti vaan makoilee :(
 
AK, mulla on ihan sama meininki! Aamut on varsinkin tosi pahoja. Ja muutenkin tosi väsynyt olo. Esikoisen takia vääntäydytään pihalle päivittäin, jos olisin yksin, en tasan pääsisi.

Ja sitten on kyllä niitäkin päiviä, ettei sekään onnistu. Tai käy kuten tänään, että tultiin aikaisin sisälle, kun tytön käytös oli kertakaikkiaan mahdotonta. Olimme siis aidatulla leikkikentällä ja tyttö avasi pokkana oven ja kirmasi ulos. Olisi varmaan pinkonut täysiä tielle, jos en olisi saanut paidasta kiinni. Kauhistuttaa ajatuskin, miten olisi käynyt, jos olisin ollut vaikka 9 kk ja paljon hitaampiliikkeinen.

Pitää kyllä olla silmät selässäkin ja kokoajan hälytysvalmiudessa. :) Yritän kuitenkin olla itselleni armollinen ja ajatella, että tämä on toisaalta pikkuhiljaa opetusta jo siihen, että kun sisarus syntyy, huomiota heruu luonnollisesti vähemmän.
 
Oletteko huomanneet samankaltaisuutta / eroavaisuutta raskauksissa tähän mennessä? Mulla on tällä hetkellä oikeastaan täysin samanlainen olo kuin ensimmäisessä raskaudessa. Väsymys on ehkä vähän rajumpaa mutta se johtuu varmaan siitä että nykyään lepohetket on harvemmassa kun tuo taapero pitää vauhdikkaana. Pahoinvointia on aamuisin ja aamupäivisin mutta pysyy hyvin kurissa kunhan välipaloja muistaa syödä usein.
 
Minulla oli ensimmäisessä raskaudessa selkeämmät raskausoireet kuin nyt. Tosin nyt viime päivinä on alkanut turvottamaan, mutta edellisessä raskaudessa alkoi turvottamaan vähän myöhemmin.
 
Mulla on ollut melko oireeton raskaus tähän mennessä. Vähän on etova olo ja väsyttää. Ja iltaisin on aivan jäätävä turvotus! Huomenna olisi alkuraskauden ultra niin selviää millä viikoilla mennään, menkkojen mukaan nyt olisi rv 8+3 :)
 
Täällä kans yks pikkukakkosta ehkä odottava, testin tein viime viikolla vasta vitsillä kun kaveri heitti että oonko raskaana ku ravaan alvariinsa vessassa ja törkee väsymys ollu. Tummat viivat pamahti, mutta silti vielä epäilys kun yhen tuulimunan kokenu ennen esikoista. Esikoinen on nyt 7 kk. Jotain menkkamaista vuotoa oli heinäkuussa, neuvola laski siitä sitte että nyt mentäs 10. viikolla. Ite jotenki epäilen ettei niin pitkällä vielä olis. Tänään kuiteki neuvolaan ja huomenna ultra. Jos laskut menee tän mukaan miten nyt niin tulee ikäeroa n 1v 2 kk ☺️
 
Minä kanssa odotan toista. Esikoinen täytti just 4 vuotta. Vähän pienempää ikäeroa olisin kyllä lapsille toivonut, mutta ensin toista ei millään alkanut kuulua ja sitten viime keväänä, kun vihdoin tulin raskaaksi se meni kesken. Nyt toivotaan että tämä masumatkustaja pysyy mukana ja kaikki menee hyvin. Nyt on viikkoja 7+6, joten jännitettävää kyllä vielä riittää.
 
Täältä vielä remmiin ilmoittautuu yksi toista odottava! Hauska huomata, että teistä löytyy muitakin, joilla on vähän pidempi ikäero ensimmäiseen lapseen. Meidän esikoisneito on 3v 7kk tämän toisen laskettuna aikana. Saa nähdä, miten pitkään kestää, että yhteisiä leikkejä alkaa löytämään, mutta oman ja parisuhteen vuoksi olen tosi iloinen tästä ikäerosta. Esikoinen on nyt pahimman uhman selätettyään tosi iisi tapaus, kun kaikki pukemiset, vessassa käymiset ja syömiset sujuu jo niin itsenäisesti. Keväällä on varmaankin sitten vielä helpompaa, tai sitten ei. Täällä on tänään 12+2 ja huomenna nt- ultra. Varhaisultrassa kävinkin rv 7+3, silloin oli kaikki kunnossa. Ihan yhtä paljon silti jännittää kuin ensimmäisellä kierroksella!
 
Kaleidoskooppi, mun esikoistyttö on vajaa 3 v 7 kk tän toisen syntyessä ja lasketuissakaan ei oo eroa meillä kun kaks päivää. :)
 
Huutelen teidän keskusteluun... jostain syystä eksyin tänne lueskelemaan ja huomasin, että monella tulossa toi 2,5v ikäeroa lapsille. Meillä ikäeroa lapsilla 2v3kk (nyt iät 3v2kk ja 11kk). Kivasti on meillä mennyt tuolla ikäerolla. Esikoinen otti vauvan hyvin vastaan ilman suurempaa mustasukkasuusdraamaa. Meillä kuljetaan seisomalaudan avulla; siis esikoinen kävelee ja tarvittaessa pääsee seisomalaudan kyytiin. Näin päästään hyvin tarvittavat siirtymiset, mutta mitään lenkkeilyjä / shoppailu-reissuja en kuvittelekaan lasten kanssa yksikseni liikenteessä ollessa suorittavani. Esikoiselta otettiin pinniksestä laita pois hänen ollessa 1v11kk ja pinnis vaihdettiin isompaan sänkyyn esikoisen ollessa 2,5v. Sänkyvaihdokset meni hyvin. Kuivaksi opettelut lykkäsin suosiolla myöhemmäksi ja esikoinen oppi kuivaksi 2v10kk:n iässä parissa viikossa. On tää vuosi ollu vähän eriasteisia syyllisyyden tunteita täynnä kun ei aina voi vastata täysin molempien yht'aikaisiin tarpeisiin ja toisaalta esikoisen uhmailut voi olla yllävänkin raivostuttavia, mutta yhteisissä hetkissä on ollut myös paljon ihanaa haaveilemaani sisarusrakkautta. Ja tuntuu ongelmien summa olevan aina vakio: kun esikoisella helpompi vaihe pukemisessa uhmailun puolesta, on kuopus aloittanut pukemisen vastustelun. :hilarious: Ihanaa odotusta kaikille ja sujuvaa arkea sitten aikanaan.
 
Turussa. Jos olisitte asuneet lähempänä, olisin ehdottanut leikkitreffejä joskus, kun lapset on niin samanikäiset. ☺️ Ei se toki mahdottomuus ole nytkään. ;)
 
Meillä ei kyllä siellä päin oo ollu käyntiä, mutta ilmottele toki, jos täällä suunnilla olette. :)
 
Täällä odotellaan kanssa pikkukakkosta ja ikäeroa tulisi sellainen 1v7kk :) Imetän vielä enkä haluaisi lopettaa, kun tytöllä maitoallergia niin haluaisin, että saisi maitoa edes tällä tavalla.. Täällä Kanadassa kaupasta saa kahta maitotuotetta allergia lapselle ja molemmat ihan hirveän makuisia.. Eli ei kelpaa :angry7 perhepedissä nukutaan kun en vain uskaltanut laittaa neitiä nukkumaan omaan kehtoon ja tarkastelin ihan koko ajan hengittääkö toinen.. Ja voisi sanoa, että olen edelleenkin tosi hermostunut äiti ihan kaikessa enkä vain osaa luottaa muihin joten toivoisin, että nyt tämän toisen kohdalla osaisin vähän löysätä otteita.. Asun tosiaan ulkomailla joten ainut tuki on oma mies ja hänen vanhempansa, mutta anoppi on vain muutamat kerrat tyttöä hoitanut kun hänen oma terveytensä ei ole parhaimmillaan.. Suomessa olen neidin kanssa jo vieraillut 3 kertaa ja olin 2kk putkeen kesällä ja omia vanhempia välillä niin huvittaa tämä mun ylisuojelevaisuus kun omalta siskolta (lapsi kuukauden vanhempi) se kyky puuttuu ihan tyystin! :rolleyes:
 
Meillekin odotetaan nyt toista lasta. Ikäeroa tulee noin 2v4kk :-) Pakko sanoa, että vähän jännittää miten kaikki tulee sujumaan. Esikoinen kun on superenerginen pakkaus :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top