Ei olla vielä kerrottu 3-vuotiaalle esikoiselle. Kerrotaan varmaan sitten nt-ultran jälkeen, kun ei haittaa että muutkin saisi tietää.
Toista lasta odottavat
- Ketjun aloittaja Tiina P.
- Aloituspäivämäärä
Me kerrottiin tänää meidän 4vuotiaalle :) innoissaan oli, tosin aika pohtivainen milloin vauva tulee ja syökö se kaikki lelut
Myöskään pikkuveli ei ollu toivelistalla vaan pikkusiskoa kovasti toivoi!
Myöskään pikkuveli ei ollu toivelistalla vaan pikkusiskoa kovasti toivoi!
Meillä esikoinen tulee olemaan vauvan tultua aika tarkalleen 3. Tytölle olemme puhuneet asiasta, mutta eipähän se sitä taida muistaa/tajuta. Töissä olen kertonut, muille en.
Miks voi miks tää maha on niin iso? Vertailin nykytilannetta esikoisen raskausajan kuviin (otin joka viikko kuvan). Näytän nyt viikolla 10+jotain samalle, kuin esikoista odottaessa viikolla 24+jotain 
Joo on mulla jäänyt 3 kiloa edellisestä kerrasta tiputtamatta pois, mut huhhuuh... Eikä mielestäni ole erkaumaakaan...
Joo on mulla jäänyt 3 kiloa edellisestä kerrasta tiputtamatta pois, mut huhhuuh... Eikä mielestäni ole erkaumaakaan...
Meillä neiti tällä hetkellä 9kk. Itse olen ollut sitä mieltä että jaksan hoitaa useempaa lasta mitä pienempi ikäero. Tämä kolmas raskaus oli tosi yllätys kun ehdein olemaan yli kaks kuukautta raskaana ennenku tajusin tehä testin. Meillä ollut vauva-arki lepposaa, itelle ei oo tullu viel kertaakaan the väsymystä. Enkä oo ressannu mitenkää tätä (ehkä) tulevaa taapero&vauva-arkea.... Mies on jo ressannu miten hän jaksaa monen pienen kanssa
Mä aattelin ja aattelen vaikka kuinka lapsi olisi "haastava tai helppo" vanhemman ajatusmaailma vaikuttaa. Jollekkin ns helppo lapsi voi olla tosi raskas hoidettava jos oli "odottanut" helpompaa tai ajattelee et tää lapsi aika on raskasta.Mä en kyllä usko että lapsen luonteeseen vanhempi voi kauheesti vaikuttaa. Tietenkin joitain juttuja voi tehdä, mutta toiset vauvat on helposti ärtyviä ja itkeviä ja toiset on rauhallisempia ja iloisempia. Se on tempperame tti kysymys eikä kasvatuskysymys.
Mä olen mieltänyt aina esikon helpoksi ja pidän häntä vieläkin helppona, vaikka hän vieläkin yö heräilee ja omaa tahtoa ja temperamenttiä löytyy kuin pienestä kylästä
Jännää nähdä kyllä että millainen kakkosesta tulee. Onko kuten esikko vai jotain ihan muuta
Itelle on jotku ihmiset sanonu mulle et miten sä jaksat olla kotona vaikka voisit mennä töihin. Että kotona on helv...olla... Mä oon ite jo ennen vauvan syntymää päättäny et pärjään itse, en valita väsymystä, jne varsinkin kun on saanut niin ison lahjan. Niinku raskaus aika, aina udeltiin miten sulla ei oo huonoo oloo, miten jaksat. Olin päättänyt että jaksan enkä valita. Oman hyvän tai huonon voinnin pystyy saamaan jo pelkästää sillä että asennoituu siihen.
Tietenkään tää ei oo kellekkään loukkauksena vaan omana ajatuksena. Itse olen kohta vuoden päivät pikkutytön kanssa elänyt ja en ole ollut kertaakaan uupunut/väsynyt ja uskon sen suurimmaksi osaksi johtuvan omasta asenteesta.
Muokattu viimeksi:
enkelilapsi,
Vaikka sitä päättää, että jaksaa eikä tarvitse apua, voi se sitten olla loppupelissä masennus eikä sitä itse eds tajua, eikä kehtaa vielä siinäkään vaiheessa pyytää sitä apua! Näin kävi kaverille jolla muksuilla reilu vuoden ikäero, rempattava omakotitalo ja hevoset omassakodissa tallissa. Liika on vaan liikaa yhdelle äipälle, ja apua kun ei kehtaa pyytää kun on kaiken itse itselleen halunnut.
Vaikka sitä päättää, että jaksaa eikä tarvitse apua, voi se sitten olla loppupelissä masennus eikä sitä itse eds tajua, eikä kehtaa vielä siinäkään vaiheessa pyytää sitä apua! Näin kävi kaverille jolla muksuilla reilu vuoden ikäero, rempattava omakotitalo ja hevoset omassakodissa tallissa. Liika on vaan liikaa yhdelle äipälle, ja apua kun ei kehtaa pyytää kun on kaiken itse itselleen halunnut.
Totta toisaalta. Mutta ei se sitä tarkota että kaikki äidit masentuis ja kuluis loppuun vaikka ei halua/kehtaa pyytää apua. näissäkin asioissa täytyy olla järkikädessä. Kyllä minä ainakin pyydän apua jos on oikeasti hätäkyseessä. Tosin sitä hetkee ei oo viel vastaan tullu
Me kerrottiin tänään esikoiselle, että meille tulee vauva :) Olisi heti halunnut nähdä vauvan ja kutitteli mun mahaa eli sitä kautta vauvaa 
Esikoinen siis nyt 3v 3kk ja otti ainakin nyt asian hyvin - vielä ehtii mieli muuttua monta kertaa ennen kuin pikkusisko/-veli on maailmassa 
Esikoinen siis nyt 3v 3kk ja otti ainakin nyt asian hyvin - vielä ehtii mieli muuttua monta kertaa ennen kuin pikkusisko/-veli on maailmassa 
Meillä ei oo esikoinen ollu helppo ja on mulle sanottu et miten jaksat noin hyvin. Noh en oo jaksanu välillä ja sen takia lähden sit sukulaisten luo hetkeks et pääsee pois kotonta ja sukulaiset jeesaa lapsen kanssa. Tosin siellä en kuitenkaan tarttee täydellistä lepoa niinku äitini moneen kertaan ehdotti et jätä poika hänelle hoitoon et saat nukkua edes yhden yön heräämättä mut koin että muu apu riittää ja riittikin. Tulin viikon reissusta ja nyt jaksaa kotona olla paljon paremmin, parisuhde voi paremmin kun ei miehen kanssa oteta kokoajan yhteen. Tietty alkuraskauden väsymys alkaa helpottaa joten senkin puolesta jaksaa paremmin. Poika on siis 8kk vanha ja oon valvonu neljää yötä lukuun ottamatta joka yö sen kanssa ja pikkuhiljaa alko vaikuttaa elämään ja omaan jaksamiseen. Lisäks mies ei paljoa hoidossa oo auttanu mikä on nyt onneks muuttunu kun sain asiasta vikmein sanottua. Poika heräs ensimmäisen 6kk 2h välein joskus jopa 12 kertaa 22-06 välissä, oli koliikit sun muuta joten nyt on niin helppoa kun viimeinkin heräämiset on enää max 5 kertaa yön aikana :)
Voiko olla mahdollista, että esikoinen reagoi jo mun raskauteen jollain tavalla? On nyt tuntunut tosi tarvitsevalta ja takertuvalta, on paljon rinnassa kiinni, vaikka ei sieltä enää paljoa mitään tule. Toki takertuminen voi liittyä juuri maidon määrän vähenemiseenkin, mene tiedä. Joka tapauksessa nyt voimallisesti sellainen vaihe, että isi ei kelpaa oikein mihinkään, jos äiti on kotona. Ja isi tietysti stressaa sitä, että onko esikoinen vauvan syntymänkin jälkeenyhtä jyrkän vaativa.
Meillä menee ja tulee noi kaudet milloin kukakin kelpaa :) Nyt tällä hetkellä isi on ihan kuuminta hottia ja mua ei juuri tarvita, paitsi välillä ikävä iskee myös mun äidin miesystävä on kovin tärkeä ja hänen nimiään toistelee paljon. Miehen isä on myös tytölle tosi rakas ja kauheesti haluaa mennä kyläilemään Välillä taas vaan minä ja naiset kelpaa
Meillä myös roikutaan tissillä kun maitomääröt on vähentynet. Taitaa yrittää tilailla lisää tai edes ylläpitää nykyistä tasoa
myös mun äidin miesystävä on kovin tärkeä ja hänen nimiään toistelee paljon. Miehen isä on myös tytölle tosi rakas ja kauheesti haluaa mennä kyläilemään Välillä taas vaan minä ja naiset kelpaa Meillä myös roikutaan tissillä kun maitomääröt on vähentynet. Taitaa yrittää tilailla lisää tai edes ylläpitää nykyistä tasoa
Meillä kuopus kanssa koko ajan tisseissä kiinni. Päivällä ei saa kuin kahdesti ja niin ollu jo pidemmän aikaa, eli päikkäreille mennessä ja sit yöunille käydessä. Mut sitten yöllä... Ois saatava koko ajan, ja selkeesti maito on vähentyny, ja sit roikutaa entistäkin enemmän. Mä haluisin jo tost yösyömisestä eroon enkä ole suunnitellu tandemimettämistä, joten pitäs hyvissä ajoin saada vierotettua poika. Mun on nimittäin vaikea kuvittella, et imettäisin yli 2-vuotiasta ja niinhän siinä kävisi jos imettäisin poikaa vauvaa samalla. Olin alunperin suunnitellu kahden vuoden imetystä ja nyt se ei voi oikee toteutua täysin. Mutta millä energialla mä saan vierotettua mun takiaisen 
Ihan liian väsynyt olen, ja lisäks jos yöllä nostaa poika sit metakan siitä ettei tissiä saa, niin meillä ei nuku kukaan.
Ihan liian väsynyt olen, ja lisäks jos yöllä nostaa poika sit metakan siitä ettei tissiä saa, niin meillä ei nuku kukaan.Mä lopetin imetyksen 1v 8kk. Panikoin kauheesti kans et mitä siitä tulee.. poika oli syöny enää kerran päivässä n puol vuotta (yösyönti.. khöm..). Sit vaan yks päivä sanoin miehelle et haluun lopettaa, että voi tulla pari huutoyötä nyt. Mutta. Seuraavasta yöstä lähtien poika ei ees pyytäny enää tissiä vaikka se yösyönti oli ihan pakollinen siihen asti..
Ei meän yöt siihen rauhottuneet - ku ovat villejä vieläki - mut imetys loppu todella helposti.
vaikka se yösyönti oli ihan pakollinen siihen asti..Ei meän yöt siihen rauhottuneet - ku ovat villejä vieläki - mut imetys loppu todella helposti.
Mä lopetin yöimetyksen jo joskus 8kk kohdalla, siirrettiin vaan poika omaan huoneeseen nukkumaan ja määrätietoisesti en antanut sille tissiä, kun heräsi. Kaksi yötä meni niin, että heräsi pari kertaa ja jonkin aikaa itkeskeli ja sitten helpotti. Päiväsyötöt lopettelin pikkuhiljaa yli vuoden ikäisenä, kun lääkäri sanoi, että saattaa vaikuttaa merkittävästi raskautumiseen (en tiedä kuinka paljon sitä silti uskon, mutta toisaalta viimeisen imetyskerran jälkeen plussasin melko pian..) Mies sai pojan nukahtamaan yöimetyksen lopetusvaiheessa paljon helpommin, kuin minä, joten suosittelen miehen nakittamista siihen. Sillä meni 5-15min. kun mulla meni tunnin verran. Meillä myöskin yöroolit kääntyi joksikin aikaa (siis ihan muutamaksi kuukaudeksi) niin, että mies hoiti käytännössä kaikki yöheräilyt. Oli vaan niin paljon helpompaa, kun poika nukahti niin nopeasti. Joskus riitti, että mies kävi vain ovensuussa rauhoittelemassa.
Meil tosikon kans lopetin yöimetyksen joskus 9-10kk iässä ja meni suht kivuttomasti, mut ei ollu sallanen tissitakiainen ku tää kuopus on. Esikon kans imetys kokonaisuudessaa loppu jo 5,5kk iässä, ku ei enää suostunu tissille. Pullo kyllä maistu sit yölläkin 1,5v asti, jolloin sit vierotettii kertarytinällä koko pullosta; kaks viikkoa meni ennen ku oppi nukkumaan ilman. Tosikon kans lopetin kokonaa imetyksen kun täytti vuoden, eikä ollu pulloa käytössä. Mut nyt ei vaan jotenkin se energia riitä. Pitäs kyllä nyt kesän aikana tehä ennen ku esikolla alkaa koulu.
Esikoinen heräsi keskellä yötä parkumaan aivan hädissään, eikä meinannut rauhoittua millään. No niin vaan sitten uhrasin taas periaatteeni ja otin kainaloon, jossa tyytyväisenä hamusi tiensä rinnalle ja pyöriskeli pari tuntia, kunnes meinasi, että nyt on aamu (klo 2:00) ja aika nousta. Oh my god. Luovutin ja lähdin itse sohvalle, mies hoiti loppuun. Yöllä olin jo aivan varma, että lopetan imetyksen nyt heti samantien, nyt aamulla mietin, että ehkä - kohta - .