Juu, kyllä tää tästä. Oon tänään ollut ylhäällä melko paljon, mutta sen kyllä sitten huomaakin. Alkaa kiristellä alakertaa. Ja köykästähän tämä liikkuminen on.
Oon saanut löysentävää eilen illalla, tänä aamuna ja just otin kolmannen satsin - ja söin kourallisen luumuja. Silti se jänskää, kun onhan se epparihaava silti niin lähellä kakkostaki. Ja nauraminenki sattuu. :D
Millonkahan tämä maharöllykkä tästä palautuu..? Ihan järkyttävä 5kk raskausmahaläski roikkuu etureppuna.
Ja vuoto, kyllä se on jo paljon vähäisempää tänään kuin eilen, mutta silti jokaisella isommalla liikkeellä - nousee ylös, kääntää kylkeä tms. - lirahtelee vielä. Eli en luovu ihan just vielä tästä vaipasta, ihan vaan oman mielenterveytenkin vuoksi. Muuten pelkäisin koko ajan, että no nyt se tulee yli.
Vaikka kuinka olen onnellinen vauvasta, niin oon myös täydellisen rehellinen siitä, että ei tää olotila ole mikään onnellisuuden paikka. Täällä osastolla on naisia, jotka kävelee varsin normaalisti ja toimii, kuin ei olis synnyttänytkään. Ja he ovat siis niitä, keillä oli alle 3kg vauva eikä mitään nirhaumia edes. EPISTÄ. Toivon siis todella, että päivät juoksee ja olotila paranee. Tosin, en oo itsestäni hirveesti tässä ees huolehtinu enkä juuri omia tarpeitani varten mitään pyydellyt, kun huolestuttaa tuon lapsen tila.
Ja ne hormoonit..
Oon saanut löysentävää eilen illalla, tänä aamuna ja just otin kolmannen satsin - ja söin kourallisen luumuja. Silti se jänskää, kun onhan se epparihaava silti niin lähellä kakkostaki. Ja nauraminenki sattuu. :D
Millonkahan tämä maharöllykkä tästä palautuu..? Ihan järkyttävä 5kk raskausmahaläski roikkuu etureppuna.
Ja vuoto, kyllä se on jo paljon vähäisempää tänään kuin eilen, mutta silti jokaisella isommalla liikkeellä - nousee ylös, kääntää kylkeä tms. - lirahtelee vielä. Eli en luovu ihan just vielä tästä vaipasta, ihan vaan oman mielenterveytenkin vuoksi. Muuten pelkäisin koko ajan, että no nyt se tulee yli.
Vaikka kuinka olen onnellinen vauvasta, niin oon myös täydellisen rehellinen siitä, että ei tää olotila ole mikään onnellisuuden paikka. Täällä osastolla on naisia, jotka kävelee varsin normaalisti ja toimii, kuin ei olis synnyttänytkään. Ja he ovat siis niitä, keillä oli alle 3kg vauva eikä mitään nirhaumia edes. EPISTÄ. Toivon siis todella, että päivät juoksee ja olotila paranee. Tosin, en oo itsestäni hirveesti tässä ees huolehtinu enkä juuri omia tarpeitani varten mitään pyydellyt, kun huolestuttaa tuon lapsen tila.
Ja ne hormoonit..