Toinen haaveissa <3
- Ketjun aloittaja Kirppunen
- Aloituspäivämäärä
Hempuliini
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Hempuliini, pahoittelut keskenmenostatäältä löytyy ymmärrystä ja saman kokeneita..itselläkin yksi kkm taustalla ennen esikoista..sitä kokemusta ei unohda ikinä...onko sulla joku seurana kotona huomenna? Ei kannata olla yksin..ja jos yhtään tuntuu että vuotoa ei tule tarpeeksi tms niin rohkeasti soittoa sairaalaan..mun piti käydä vielä sairaalassa kun cytoteceillä ei tyhjentynytkään kunnolla
Heitsulle mukavia oviksen hyödyntely hetkiä
Ja muille kärsivällisyyttä piinapäiviin, ei lannistuta!! :)
Täällä viimein kp 1..ja näin ollen yk 2 käynnistyy..Esikoisen plussasin 21.9 alkaneesta kierrosta, joten ehkä tämä on hyvä merkki
Mä en saanu oikein kunnon ohjeit. Sain 4 cytoteciä mut siinä ei lue pitääkö kaikki laittaa samaan aikaa vai tiettyin aikoin?
Hempuliini,Voimia.Täällä kohtukuolema koettu.Keskenmenoa et varmaan voi helposti unohtaa.
waterlily85
Näppärä viestien naputtelija
Hempuliini, sinuna soittaisin aamulla sinne missä kkm todettiin ja pyytäisin vielä selvät ohjeet! Mulla kkm todettiin neuvolassa, josta sain lähetteen heti sairaalaan naistentautienpoliklinikalle, siellä sain todella hyvää hoitoa ja selvät ohjeet :) ensimmäinen pillerin otin jo siellä suun kautta ja loput sitten kotona emättimeen seuraavana päivänä...mutta sen tarkemmin en muista...voimia vielä 
Hempuliini, soita ja kysy! Mulla on epämääräinen muistikuva että olisin ottanut kahteen otteeseen, eli ei kaikkia kerralla.
Mulla oli km kahdeksannella viikolla, cytotekillä varmistettiin tyhjennys. Varoittelivat etukäteen että voi aiheuttaa kipuja ja kouristuksia, mutta ei kyllä vaikuttanut ollenkaan... kerran tuntui semmonen kouraisu vatsasta.
Mulla oli km kahdeksannella viikolla, cytotekillä varmistettiin tyhjennys. Varoittelivat etukäteen että voi aiheuttaa kipuja ja kouristuksia, mutta ei kyllä vaikuttanut ollenkaan... kerran tuntui semmonen kouraisu vatsasta.
waterlily85
Näppärä viestien naputtelija
Mammalle iso tsemppihali... noi ajatukset ja tunteet vaan ottaa välillä vallan 
Alinah, miten voi epäonnistua?
onkohan huono erä?
noi ajatukset ja tunteet vaan ottaa välillä vallan Alinah, miten voi epäonnistua?
onkohan huono erä?
Hempuliini, mäkin muistelen et eka tabletti km otettiin sairaalassa ja sit loput kotona. Muistaakseni otin nekin suun kautta, ainakin jonkun. Tosin tuosta mun km on jo aikaa neljä vuotta. Sen muistan et kivut ja vuoto oli sen verta runsasta et yösidettä sai vaihtaa puolen tunnin välein...
Mammalle tsemppiä noihin ajatuksiin. Mullakin oli esikoista toivoessa noita kateuden tunteita, varsinkin kun oli pari km ennen plussaa. Nyt en oo vielä ehtinyt kehitellä suurempia toiveita, kun ei oikein oo ollu kunnon yritystäkään.
Töissä tuli sit joku pahoinvointikohtaus, mut se helpotti kun söin. Olin kotona syönyt pari tuntia aiemmin joten outoa kun ei silleen nälkäkään vielä ollu. Lisäksi pientä päänsärkyä ja samoja oireita kuin aiemmin. Nyt yöksi piti laittaa side kun veikkaan et täti sieltä saapuu, ainakin menkkakivuista päätellen. Huomenna pitäis alkaa uus kierto jos se eka selkeä lima oli ovis. Muuten alkaa maanantaina, kun sit oli kuiva kausi. Tarkkaa ovispäivää en siis osaa sanoa kun ei limoista voi oikein päätellä oliko ne mun vaiko miehen :D
Freyja86 kp 26/29
Mammalle tsemppiä noihin ajatuksiin. Mullakin oli esikoista toivoessa noita kateuden tunteita, varsinkin kun oli pari km ennen plussaa. Nyt en oo vielä ehtinyt kehitellä suurempia toiveita, kun ei oikein oo ollu kunnon yritystäkään.
Töissä tuli sit joku pahoinvointikohtaus, mut se helpotti kun söin. Olin kotona syönyt pari tuntia aiemmin joten outoa kun ei silleen nälkäkään vielä ollu. Lisäksi pientä päänsärkyä ja samoja oireita kuin aiemmin. Nyt yöksi piti laittaa side kun veikkaan et täti sieltä saapuu, ainakin menkkakivuista päätellen. Huomenna pitäis alkaa uus kierto jos se eka selkeä lima oli ovis. Muuten alkaa maanantaina, kun sit oli kuiva kausi. Tarkkaa ovispäivää en siis osaa sanoa kun ei limoista voi oikein päätellä oliko ne mun vaiko miehen :D
Freyja86 kp 26/29
Mami91
Piirimestaruustason postaaja
Mamma, tsemppiä noihin tuntemuksiin! tiedän mitä käyt läpi 
Eihän se koskaan olekaan toiselta pois jos joku raskautuu, se on monesti näillä palstoilla todettukin. Mutta kyllä monella( etenkin) pitkään yrittäneellä tulee nuo epäreiluuden ja kateudenkin tunteet osaksi prosessia. Nimin, 3v 8kk kakkosen yritystä ja matkalle on monet tunteet mahtunut. Myös noi että miksi joku raskautuu naps vaan ja sitten taas kun ns huonoon perheeseen syntyy aina vaan lapsia, niin kyllä sitä miettii että miksi niin käy ja itse ei saa. Ja aina sitä paasataan vaan että paksuks pamahdetaan tosta vaan muistakaa pitää jalat ristissä ja käyttää tripla ehkäisya jos ette halua raskaaksi. Ja sitten kun tulee se hetki että no nyt haluttais, ja sitä lasta ei vaan kuulu ja muut ympärillä raskautuu, niin kyllä siinä tulee aika epäreilu olo ja sitä miettii että nää pitäs olla maailman luonnollisimpia asioita mutta miksi mun kroppa ei toimi oikein ja ehkä vähän naiseus siinä sivussa kärsii myös. Kaikki kokee asian eri tavalla tietysti, jotkut taas on että no kyl se sit joskus tulee kun on aika. Niin määkin toisaalta ajattelen mutta kaikki muutkin tunteet kyllä tulee aika ajoin käytyä läpi.
Meillä tosiaan ennen esikkoa oli 4 x km, silloin lohdutti se että raskautuu mutta huoletti se että ei mee loppuun asti, no poitsun raskaus oli kaksosraskaus mutta toinen meni siinäkin kesken, en tiedä oisko meillä yhtään lasta jos ei ois ollu ns tupla tsäännsi. Tiedettiin siis että meille ei vauvoja helpolla tuu, joten toisen yritys alotettiin siksi ajoissa esikon ollessa 6kk. Oon aina maailman eniten halunnut äidiksi ja useamman lapsen. Pienenä kun kysyttiin ammattia tai mikä tulee isona, niin vastaus oli että ÄITI. No olen kiitollinen että saan olla ihanan pojan äiti, mutta se ei poista sitä surua ja tuskaa mitä tulee siitä että poika ei vältämättä saa sisaruksia ollenkaan ja me ei päästä omaa vaavia enään nuuhkuttelemaan.
alinah, no jopas on sattunut huonot testit
Eihän se koskaan olekaan toiselta pois jos joku raskautuu, se on monesti näillä palstoilla todettukin. Mutta kyllä monella( etenkin) pitkään yrittäneellä tulee nuo epäreiluuden ja kateudenkin tunteet osaksi prosessia. Nimin, 3v 8kk kakkosen yritystä ja matkalle on monet tunteet mahtunut. Myös noi että miksi joku raskautuu naps vaan ja sitten taas kun ns huonoon perheeseen syntyy aina vaan lapsia, niin kyllä sitä miettii että miksi niin käy ja itse ei saa. Ja aina sitä paasataan vaan että paksuks pamahdetaan tosta vaan muistakaa pitää jalat ristissä ja käyttää tripla ehkäisya jos ette halua raskaaksi. Ja sitten kun tulee se hetki että no nyt haluttais, ja sitä lasta ei vaan kuulu ja muut ympärillä raskautuu, niin kyllä siinä tulee aika epäreilu olo ja sitä miettii että nää pitäs olla maailman luonnollisimpia asioita mutta miksi mun kroppa ei toimi oikein ja ehkä vähän naiseus siinä sivussa kärsii myös. Kaikki kokee asian eri tavalla tietysti, jotkut taas on että no kyl se sit joskus tulee kun on aika. Niin määkin toisaalta ajattelen mutta kaikki muutkin tunteet kyllä tulee aika ajoin käytyä läpi.Meillä tosiaan ennen esikkoa oli 4 x km, silloin lohdutti se että raskautuu mutta huoletti se että ei mee loppuun asti, no poitsun raskaus oli kaksosraskaus mutta toinen meni siinäkin kesken, en tiedä oisko meillä yhtään lasta jos ei ois ollu ns tupla tsäännsi. Tiedettiin siis että meille ei vauvoja helpolla tuu, joten toisen yritys alotettiin siksi ajoissa esikon ollessa 6kk. Oon aina maailman eniten halunnut äidiksi ja useamman lapsen. Pienenä kun kysyttiin ammattia tai mikä tulee isona, niin vastaus oli että ÄITI. No olen kiitollinen että saan olla ihanan pojan äiti, mutta se ei poista sitä surua ja tuskaa mitä tulee siitä että poika ei vältämättä saa sisaruksia ollenkaan ja me ei päästä omaa vaavia enään nuuhkuttelemaan.
alinah, no jopas on sattunut huonot testit
Muokattu viimeksi:
Mä kyllä myös pystyn samaistua mamma84 fiiliksiin täysin. Eilen toisaalla vauva ryhmässä joku ilmoitti että heille tulossa jo 14 lapsi, kaikki saanu alkunsa helposti ja ei oo mitään uskonnollista syytä... Kaikki samalle miehelle....
Hempuliini
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mamma, tsemppiä noihin tuntemuksiin! tiedän mitä käyt läpi
Meillä tosiaan ennen esikkoa oli 4 x km, silloin lohdutti se että raskautuu mutta huoletti se että ei mee loppuun asti, no poitsun raskaus oli kaksosraskaus mutta toinen meni siinäkin kesken, en tiedä oisko meillä yhtään lasta jos ei ois ollu ns tupla tsäännsi. Tiedettiin siis että meille ei vauvoja helpolla tuu, joten toisen yritys alotettiin siksi ajoissa esikon ollessa 6kk. Oon aina maailman eniten halunnut äidiksi ja useamman lapsen. Pienenä kun kysyttiin ammattia tai mikä tulee isona, niin vastaus oli että ÄITI. No olen kiitollinen että saan olla ihanan pojan äiti, mutta se ei poista sitä surua ja tuskaa mitä tulee siitä että poika ei vältämättä saa sisaruksia ollenkaan ja me ei päästä omaa vaavia enään nuuhkuttelemaan.
alinah, no jopas on sattunut huonot testit
Mulla sama et mä halunnu aina äidiks ja ison perheen.
Hempuliini
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ja voin samaistua tuohon katkeruuteen! Erityisesti nyt kun serkku saa vauvan kohta samal ikäerol joka ois tullu meillekin. Sekä moni muu saa toisen lapsen. Oon onnellinen tietenki kaikkien puolesta, mutta tuntuu niin epäreilulta.
Mami91 teidän tie tämän toisen kanssa ja jo ennen esikoista on kyllä ollut aikamoinen. Oma yritysaika tuntuu niin kovin lyhyeltä tän kakkosen kohdalla (8kk kkm jälkeen). Sitä vaan niin toivoi, että nyt menis helpommin kun on jo ongelma tiedossa ja siihen apukeinot saatu, mutta ei.
Hempuliini
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Hempuliini todella suuret pahoittelut keskenmenosta ;( Itsellä yksi kkm ennen esikoista, ja oli se uuden plussan odottaminen aivan kamalaa vaikka siinä ei sitten lopulta montaa kuukautta mennytkään. Odotus oli kyllä yhtä huolehtimista ja pelkoa. Jostain sitä vaan pitäis yrittää kaivaa vähän luottamusta siihen, että uudessa raskaudessa kaikki menee hyvin :/ Tsemppiä sulle toipumiseen!
Ainiin Waterlily kyselit jo aiemmin vähän missä tilanteessa perheessä elellään. Me valmistuttiin viime keväänä samalta kurssilta sairaanhoitajiksi miehen kanssa (kouluromanssi :D) ja oon nyt siis syyskuun alusta asti käynyt töissä yksityisessä hoitokodissa, tyttö aloitti perhepäivähoitajalla. On menny tosi hyvin ja hoitaja aina vaan kehuu, miten nopeasti tyttö on sopeutunu ja sen kanssa on niin helppoa työskennellä :) Erossaoloa oltiin kuitenkin jo paljon harjoteltu, kun aloitin heinäkuussa keikkailemaan eri työpaikassa, mutta mies ja appivanhemmat (eronneet) vuorotellen hoiti niinä satunnaisina päivinä tytön. Olisin halunnut olla kotona pidempään, mutta taloudellisesti se ei kyllä ois ollu mahdollista. Harmittelin aluksi hirveesti töihin menoa, mutta tää on oikeesti ollutkin tosi piristävää vuoden kotona "kökkimisen" jälkeen :P
Mie muuten luulen et ovis olikin vasta eilen... Tein kotiin tultua testin ja se oli haaleampi kuin edellispäivänä, mutta vähän vaille viis iski hurjat jomot vasemmalle, kunnon paine koko alamahaan ja tärähdyskipu. Jokainen askel ja liikahdus tuntu tosi ikävälle. Vessakäynnillä bongasin hullut eggikset ja jopa semmoinen pieni kirkas pala limatulppaa (?!) Ikinä en oo kyllä vastaavaa kokenu. Maha oli myös ihan turvoksissa. Ehkä tunnin sitä pahinta oloa kesti, mutta maha oli kyllä arka koko illan ja vähän vieläkin. Myös alapää oli hellänä ja turvoksissa, eikä kyllä tullu kuuloonkaan et ois tehny mieli peittoa heilutella niitten kipujen takia... Onko kellään ollu koskaan noin kivuliasta ovista? :O Viime kierrossa oli melko samanlaiset tuntemukset, miedommat kyllä... Tänään siis "tahmeat" olosuhteet ja testi nega.
Pahoittelut romaanista, jaksan vaan yhä hämmästellä tän kropan touhuja :D Ensin luulin että joku munasarjakysta puhkesi (mulla löydettiin semmonen puhjennu ja nestettä vatsaontelossa esikoisen aikaan rv 4 päivystyksessä), mutta eikai semmonen aiheuta sellasia limoja...
Kp 20/28-30, dpo 1(?)
Ainiin Waterlily kyselit jo aiemmin vähän missä tilanteessa perheessä elellään. Me valmistuttiin viime keväänä samalta kurssilta sairaanhoitajiksi miehen kanssa (kouluromanssi :D) ja oon nyt siis syyskuun alusta asti käynyt töissä yksityisessä hoitokodissa, tyttö aloitti perhepäivähoitajalla. On menny tosi hyvin ja hoitaja aina vaan kehuu, miten nopeasti tyttö on sopeutunu ja sen kanssa on niin helppoa työskennellä :) Erossaoloa oltiin kuitenkin jo paljon harjoteltu, kun aloitin heinäkuussa keikkailemaan eri työpaikassa, mutta mies ja appivanhemmat (eronneet) vuorotellen hoiti niinä satunnaisina päivinä tytön. Olisin halunnut olla kotona pidempään, mutta taloudellisesti se ei kyllä ois ollu mahdollista. Harmittelin aluksi hirveesti töihin menoa, mutta tää on oikeesti ollutkin tosi piristävää vuoden kotona "kökkimisen" jälkeen :P
Mie muuten luulen et ovis olikin vasta eilen... Tein kotiin tultua testin ja se oli haaleampi kuin edellispäivänä, mutta vähän vaille viis iski hurjat jomot vasemmalle, kunnon paine koko alamahaan ja tärähdyskipu. Jokainen askel ja liikahdus tuntu tosi ikävälle. Vessakäynnillä bongasin hullut eggikset ja jopa semmoinen pieni kirkas pala limatulppaa (?!) Ikinä en oo kyllä vastaavaa kokenu. Maha oli myös ihan turvoksissa. Ehkä tunnin sitä pahinta oloa kesti, mutta maha oli kyllä arka koko illan ja vähän vieläkin. Myös alapää oli hellänä ja turvoksissa, eikä kyllä tullu kuuloonkaan et ois tehny mieli peittoa heilutella niitten kipujen takia... Onko kellään ollu koskaan noin kivuliasta ovista? :O Viime kierrossa oli melko samanlaiset tuntemukset, miedommat kyllä... Tänään siis "tahmeat" olosuhteet ja testi nega.
Pahoittelut romaanista, jaksan vaan yhä hämmästellä tän kropan touhuja :D Ensin luulin että joku munasarjakysta puhkesi (mulla löydettiin semmonen puhjennu ja nestettä vatsaontelossa esikoisen aikaan rv 4 päivystyksessä), mutta eikai semmonen aiheuta sellasia limoja...
Kp 20/28-30, dpo 1(?)
Jahas, testi kylläkin tummu taas ihan plussaksi kuivuttuaan vähän. Mitä hittoo oikeesti ( Yrittääkö mun kroppa koko ajan ovuloida eikä se vaan irtoo?? Alamaha on yhä arka ja kummallekin puolelle polttelee... Turvauttavaa!!
( Yrittääkö mun kroppa koko ajan ovuloida eikä se vaan irtoo?? Alamaha on yhä arka ja kummallekin puolelle polttelee... Turvauttavaa!!
Muokattu viimeksi:
Täällä kunnon tikutellut käynnissä, saa tilata lisää testejä ensi viikolla. Toivon että ei nyt tässä kierrossa ovis tapahtuisi missään kp29 tienoilla tai sen jälkeen.
Tänään aamusta tuli vetistä valkkaria, googletin heti et oisko mahdollinen oire tulevasta oviksesta mut en tiiä en ehtinyt perehtyä täysin Googlen maailmaan.
Alinah kp13
Kastekukka
Näppärä viestien naputtelija
.
Muokattu viimeksi:
No tää tyyppi ei edes oo mun mikää kaveri ei oikeestaan edes tuttu vaan tuolla kun käydään pojan kanssa kerhossa niin siinä samassa kerhossa käy tää nainen. Minkäs sille voi millasen reaktion kenenkin vauva uutiset itessä saa aikaan.
Tänään kuulin uuden vauva uutisen ja heillä la parin viikon päästä. Tää on sellanen typpi jonka kanssa aikoinaan ollaan oltu enemmän tekemisissä, mut vuosien saatossa jäänyt vähemmälle. Ollaan tavattu yhteisten kavereiden kautta. Huomasin et heidän puolesta olin aidosti iloinen.
Tänään kuulin uuden vauva uutisen ja heillä la parin viikon päästä. Tää on sellanen typpi jonka kanssa aikoinaan ollaan oltu enemmän tekemisissä, mut vuosien saatossa jäänyt vähemmälle. Ollaan tavattu yhteisten kavereiden kautta. Huomasin et heidän puolesta olin aidosti iloinen.