The Toukokuu! <3

Sussu28

Mulla on sama, että kun aamu alkaa sarastaa niin olo alkaa helpottaa ja saa sit saan nukuttua. Yöllä en kyllä saa sitten millään nukuttua. Mielummin sitten katon yöt leffoja ja olen koneella ja sitten kun aurinko alkaa nousemaan niin siirryn sänkyyn nukkumaan. Unirytmit ihan kunnossa :)
 
Kirjotan nyt lyhyesti miten mulla meni ja laittelen sitten tuonne tarkemmin jos vaan saan tuolta synnäriltä sen kertomuksen mukaan ku ite en enää tarkkaan muista..Eli keskiviikko iltana viiden maissa meni vedet, torstai aamuna alotettiin käynnistys 8.30 ja poika synty perjantaina 04.17. Ite synnytys kesti apaut 15 tuntia josta ponnistuvaihetta oli yli 2 tuntia. Imukupilla joutuivat auttamaan ja nyt on alapää tikkiä täynnä. Verta oli joka puolella ihan niin kuin olis jossain teurastamolla ollu..onneks mies pysy pystyssä ja oli tosi suurena apuna mulle siellä :) Paikalla oli 2 kätilöä ja 2 lääkäriä. Kätilökin sano, että ei oo hänen aikana vielä näin rankkaa synnytystä kohdalle sattunut.

Poitsu on nyt vielä vauvateholla tarkkailussa kun sokerit oli ollu vähän matalat ja oli kerenny vetää henkeen lapsivettä (se oli vihreetä), mutta muuten on kaikki oikein hyvin. Oon käyny sitä siellä hoitamassa ja vähän ollaan jo yritetty rinnallekin kouluttaa mutta multa ei tuota maitoa oikeen vielä tule. Kova tissipoika se kyllä on, ei hermostu vaikka mitään ei tulekaan ja kovasti hamuaa :) Ensi viikon alku puolella päästään varmaankin kotiin jo touhuammaan jos ei mitään erikoista nyt tule :)

Voip olla että tuon kokemuksen jälkeen ei ihan heti tee mieli mennä uudestaan... :)
 
Moi ! Jos tännekin vähän päivittelisi kuulumisiaan. :) Yhtenä kappaleena siis vielä eikä merkkiäkään että synnytys olis lähiaikoina käynnistymässä. Toki kohdunkaula oli pari viikkoa sitten lyhentynyt sentin ja pehmennytkin, että jotain on edes tapahtunut. Kivuttomia suppareita silloin tällöin tulee mutta muuten elo on aika mukavaa vielä. En oo edelleenkään kyllästynyt tähän odotukseen kun olo on ollut koko ajan niin hyvä ! :)

Eilen kaverit ja siskot sekä äiti järkännyt mulle yllätyssynttärit/vauvakutsut ja oli kyllä aivan ihanat ! Herkkuja pöytä täynnä ja tarpeellisia lahjoja tuli vauvalle ja itselle sitten hemmottelujuttuja. Tänään on tehty mahasta kipsivalos, ihana muisto tästä ajasta. <3

Hirmuisesti onnea kaikille vauvan saaneille !! <3 Ja tsemppiä joka iikalle loppuaikaan ja jaksamisia vaivojen kanssa. :/ Kyllä täytyy sanoa että onneksi itellä ollu näin helppoa vaivojen suhteen, kun kaikki siivoukset ym. pitää hoitaa ite kun ei sitä miestä ole auttamassa. Eipä muuten ole lapsen isästäkään kuulunut edelleenkään, tuskin reagoikaan tyttärensä syntymään sitten kun siitä ilmoitan. Mutta eipä tuo tajua mitä menettää, on tämä niin ainutlaatuista <3
 
Mullakin oli levottomat jalat jonkin aikaa ja silloin ei kyllä mitenkään saa nukuttua kunnolla. Yritin kaikkea: tyynyä jalkojen välissä, asennon vaihtamista ja välillä sain sohvalla unet kun sängyssä ei vaan nukkuminen sujunut yhtään. Olen syönyt alkuraskaudesta saakka mangnesiumia sen pitäisi kuulemma auttaa vaivoihin jonkin verran ja luin myös jostain, että myös raudan puute voi aiheuttaa levottomat jalat -oireita. Mulla loppukin oireet kuin seinään kun rupesin syömään rautaa tosin voi se nyt johtua niin monesta muustakin asiasta. Tsemppiä sinne Viivi- ja Sussu28 ja muillekin ketkä vaivasta kärsii, tiedän kuinka tuskallista se on. Toisaalta ihan pian helpottaa kun menään jo toukokuuta =))))))
 
Juu minäkin kuulin tosta hemoglobiinin ja levottomien jalkojen yhteydestä. Aloinkin nyt äitin kehotuksesta syömään rautaa (parempi myöhään kun ei milloinkaan;)) Toivottavasti auttaa!
 
Hei!

Täällä laskettuaika tänään, mutta ei varmaan Vaavi ajatellu tänään syntyä. Ei ainakaan sellasia fiiliksiä oo mulla. Mutta onhan tässä vielä vuorokautta jäljellä...

Noh, tuulee sitten kun tulee. Olo on nyt ollu ok ja keskiviikkona seuraava lääkäriaika, niin eiköhän tämä tästä.

Hyvää äitienpäivää teille, jotka jo oletta äiti-ihmisiä.

Ja kohta alkaakin jääkiekko ja saa ruokaa. Onkin jo kaamea nälkä.


 

Oon syönyt rautaa nyt kuukauden. Ja hb oli noussut. Myös jalan levottomuus helpottanut.

Imuroin ja pesin lattiat tänään ihan omasta halusta :) vähän supisteli ruuan laiton aikaan mutta ei kipeesti.

Ootan innolla uusia vauvauutisia. Näitä lukiessa ollaan me naiset vaan aika sissejä :)

 

JeRoSe kirjoitti:
Nii ja hei! Muistakaa toi, että verenpaine nousee loppua kohti ja se on aivan normaalia. Raskausmyrkytykseen tarvitaan yleensä muutakin, esmes protsuja pissassa kertoo aika paljon myös.

Niimpä niin... Eli voisimpa melkein taas todeta, että tämä helkutin nuori kätilö vaan taas pelotellut ja ärhennellyt turhaan...
Olishan se kiva, kun tosiaan asiallisesti sanoisivat, että nyt pelkäämme sinulla sitä ja tätä ja voisit sen takia välttää tätä ja tätä... Mutta kun ei... Itsellä jäänyt perjantaista todella paha olo, kun tosiaan erittäin kiukkuiseen sävyyn sanoi melkein suoraa, etten saisi liikkua neljän seinän sisältä mihinkään ja jos en tätä käskyä noudata, niin joudun sairaalaan vuodelepoon niin, ettei saisi käyttää edes kännykkää... En ole muutenkaan mieleltäni tasapainoisimmasta päästä ja ahdistun erittäin helposti, jos joudun olemaan aivan yksin oudossa paikassa, outojen ihmisten keskellä... Ja vielä jos en saisi edes pitää puhelinta lähettyvillä ja laittaa viestiä tai soittaa jollekkin, niin... Ei meikäläisen pää sitä kestäisi.... Nyt sitten pelkään ihan tosissaan huomista neuvolakäyntiä... Mielialanvaihtelut tähän päälle vielä, niin ei mukavaa... Aivan meinaa itku tässä tulla..... Ja hyvähän minun olisi neljän seinän sisällä makoilla... Viikonloppuisin se kyllä onnistuisi kun on tuo miekkonen silloin lomilla armeijasta, mutta viikolla vähän hankalampaa... Kyllä minunkin pitää syödä... Ja hankala on mitään syödä, jos ei kaupassa käy....
Ja ei minua ole luotu istumaan neljän seinän sisässä tapaamatta ketään... Ahdistun. emoticon
 
Täällä taas anivarhain. Sängystä on noustu jo neljältä ylös selkäsärkyjen ja yleisen unettomuuden takia. Se tietysti vähän rassaa, ja myös että vauva pysyttelee mahassa. Yritän kuitenkin asennoitua siten, että tässä on jälleen yksi päivä aikaa vielä puuhata juttuja; meinasin vähän leipasta sämpylöitä ja tehdä omatekoista mysliä sekä kutsuin kaveria iltapäiväksi kylään. Vielä ehtii juoruilla ilman häiriötekijöitä :-)

Eilen illalla kävi ensimmäistä kertaa myös pieni ahditus synnytyksestä mielessä. Aika pitkälle sai tulla, että noin kävi. Ehkä se on se, kun kaikki koko ajan kyselee, että joko oot synnyttämässä. Jos en vastaa sillä sekunnilla tekstariin tai puhelinsoittoon, oletus on että laitoksella ollaan. Pakko myöntää, että ympärillä olevat ihmiset luo tätä painetta ja ahditusta enemmän kuin oma mieli. 

Tulispa kello jo kahdeksan, niin pääsisi käväseen ruokakaupassa, ja pääsis puuhastelemaan. Iltapäivällä varmaan nokoset maistuu :-)
 
Vloekki Vaan, ei kuulosta millään tavalla asialliselta tuon kätilön jutut. Noita hoitajiakin on niin moneksi. Mulla on myös ollut välillä vähän kokemattomampi terkkari, joka itse vielä myönsi asian, jolloin mulle ei tullut stressiä (ei osannut terkka sanoa missä asennossa vauva on-> tiesin itse paremmin). Tärkeintä on varmasti se, että jaksat ja voit hyvin ja siihen vointiin vaikuttavat niin monet asiat. Tiedät varmasti itse parhaiten, mikä saa olosi tuntumaan rauhalliselta ja sen mukaan kannattaa toimia. Olen huomannut itse useasti, että neuvolassa mitatut verenpaineet ovat korkeampia kuin kotona ja mulle on neuvolassa sanottukin, että se kotiarvo merkitsee enemmän kuin neuvolan arvo! Sitten jos on vielä noin ahdistavat fiilikset neuvolaan menosta niin en ihmettele yhtään, jos paineet on koholla.

Eikä se ole sinun syysi, jos paineet nousee mm. raskausmyrkytyksen vuoksi, vaan sitten joudut joka tapauksessa lepäämään ja silloin se olisi varmaan vauvan ja sinun kannalta parasta. Tsemppiä neuvolakäynnille ja synnytykseen!
 
Heissan!

Vloekki Vaan: On kyllä vain todella inhottavaa, ko sulla on tollanen neuvolatäti - hirveesti jaksamista ja kestämistä. Voithan sie paukauttaa sille takasin, ettei asiat ehkä oo just niin, niinko tää terkka sanoo 

Nurva: Mulle muuten iski eilen aivan tajuton paniikki tulevasta synnytyksestä ja vaikka oon jo neljä lasta synnyttänyt, nii nyt ensimmäisen kerran iski toi tunne ja olo! Mutta onneksi sain purkaa ajatuksia ystävien kanssa ja rauhotuin, ko on kuulemma aivan normaalia tää panikointi näin lähellä synnytystä. Ja mulla on muuten äitini sellanen, että jos soitan sille, nii heti kysyy, että joko nyt, joko nyt? No, hyväähän hän vain tarkoittaa, mutta ei voi mitään että se on nyt iso ärsyttävä tekijä. Kaverini  jo tietävätkin, että mie kyllä ilmottelen heti, ko oon synnärillä.

Ja mitäs täällä - eilen oli maha pinkeänä koko päivän ja tuntu jo vähän siltä, että alkaisko synnytys tekeen jo tuloaan, mutta yön nukuin, ko tukki eikä mitään tapahtunut. 2 päivää vielä ja sitten onkin aika käynnistykseen.
 
Vloekki vaan, älä tosiaan välitä tuosta neuvolatädistä, hän ei käyttäydy ihan asianmukaisesti. Mullakin on välillä ollut paineet koholla ja turvotusta on, mutta niitä sit pitää seurailla ja ei se heti oli paniikin paikka. Eikä niille itse mitään voi, joten turhaan syyllistää.

Nurva, mullekkin tuli jo kerran aikaisemmin ahdistus synnytyksestä, mutta nyt en oikeen edes ymmärrä, että synnytys on edessä. Ihan outoa, kai sitä on jo niin väsynyt, ettei aivoissa liiku mitään :D Mulla ei onneksi vielä ihmiset soittele ja kysele, ollaanko jo tositoimissa, se on varmasti ärsyttävää.

Jerose, sulla onkin jo jännät paikat, kun tiedät varmaksi että viimeistään parin päivän päästä saat nyytin syliin! Tossa tilanteessa ihan varmaan alkaa jännittää, mua ainakin alkaisi :)

Kävin tuossa äsken neuvolassa ja tällä kertaa ei ollut onneksi paino noussut juuri ollenkaan. Näköjään joka toinen kerta nousee ja joka toinen kerta ei :D Muutenkin verenpaineet on ollut tosi hyvät ja olokin paljon parempi kuin tuossa viikko sitten. Eilen sain jopa verhot vaihdettua ja kaappeja siivoiltua & järkkäiltyä, että olo on selkeästi parempi! Nyt tuntuu olevan kokoajan ihan jumalaton nälkä, mikään ei meinaa riittää. On kyllä omituista, miten paljon olotilat heittelee niin pienen ajan sisällä.
Mulla ei oo nyt ollu mitään viitteitä synnytyksestä, että varmaan saan ootella vielä jonkin aikaa :)
 
Laskettu aika sitten meni eilen.. Eikä oikein mitään merkkejä että pienokainen ois tulossa ulos. Yöt jomottaa alamahhaa mutta sen kummempaa ei oo enteillyt. En tiiä sitten onko tuo jonkunlainen merkki? :D Jokatoinen yö mennee pyöriessä ja valvoessa ja jokatoinen nukkuessa. Mulla on tuo maha pinkeänä kyllä melkeenpä jatkuvalla syötöllä, mutta ei se mitenkään kipeästi oo ollut. Ei kai tuollaiset kivuttomat supistukset mittään tuolla tee?!? 

Pikkuhiljaa alkaa itsekkin kärsimättömäksi. Vaikka kuulemma ä-polillekkin laitetaan seurantaan vasta kun on 12 pvä yli. Ihmettelen kyllä miten pitkään ootellaan, mutta kaippa sekin riippuu paikkakunnasta. Toivon vaan ettei pikkunen ehi kasvaa ihan liian isoksi..  Voisko joku kertoa muuten miten se meni niitten supistusten kanssa, että missä vaiheessa pittää lähteä sairaalaan? Kun neuvolassa kysyi, että tiedetäänkö me, ja mie sanoin sit etten oo ihan varma, niin ei se alkanut neuvomaan vaan sanoia että lukekaa niitä lappuja mitä saitte synnäriltä. Niissä vaan lukkee mun mielestä lähinnä sellaset hälyttävät tilanteet milloin pitää olla yhteydessä..
 
Moikkelis taas...

No nyt oli outo viime yö täällä - en saanu nukutuksi ja oli todella outo olo. Sain vissiin nukuttua parisen tuntia. Neljän maissa alko toista puolta mahasta kiristämään ja sitä kesti tunnin verran, sitten rauhottui - oli kyllä totaalinen kestosuppari että! Kohdunsuulla tuntui jotain pientä ja nyt on melkein koko päivän menkkajomotellut alakertaa. Takaraivossa on tottakait, että lähtiskö tää nyt tästä itekseen, ettei tarttis huomenaamulla mennä käynnistykseen, mutta mun tuurilla ei todellakaan niin käy.

Tosin empä tiiä sitäkään, että onko tuolla meän synnärillä käytössä toi ballonki vai alotetaanko tipalla vaiko cytotecilla?! Nooh, eiköhän se huomenna sitten selviä, ko sinne menee ja tutkivat paikat.

Heid: Kyllä silloin kantsii lähteä synnärille, ko supparit tulee säännöllisesti. Toki asiaan vaikuttaa niiden välit, välimatka sairaalaan ja nii edasin, mutta kyllä sitten viimeistään tulee lähtö, ko tunnet, ettet pärjää enää kotona. Ja voithan sie aina soittaa sinne synnärille ja kysyä asiasta.

Mutta palataampa asiaan viimeistään huomenissa.
 
JeRoSe: Kiitos :) Joo mie olenki jostaki lukenu että jos tullee 3-4 kertaa 10min aikana ja kestää about minuutin, niin sit pitäs lähtiä.. Mut tuntuu jotenkin tyhmältä kun en tiiä yhtään milloin noita alkaa laskemaan, että mitkä on niitä oikeita supistuksia :D  Kun siias yöllä tullee usein niin et tulee niitä alamahajomotuksia, sitten välillä tuntuu tuolla alapäässä että joku vähän niinku polttelee, mut en sit ossaa sanoa yhtään että onko ne jotenkin synnytyksen käynnistymiseen liittyviä, neuvolassa sanoi vaan et ne kipeät supistukset on sit sellasia että en mie sammaan aikaan pottuja kuori.. :D
 
No niin, yhtenä kappaleena yhä ja näillä näkymin vielä tovin. No, onhan tässä vielä viikko LA että mikäs hätä tässä.
Polilla kävin tänään seurannassa ja kokoa arvioimassa. Kaikki hienosti ja vilkas vesseli siellä mellesti. Koko oli kuulemma oikein sopiva, vaikka itseä hirvitti kun arvioksi annettiin 3,5kg jo nyt

Ei ollut paikat muuta kuin hitusen pehmenneet, kiinni oltiin ja kanavaa edelleen se 2cm jäljellä.
Jokohan pian voisi alkaa tapahtumaan jotakin, alkaa tuo selän kramppailu olla sitä luokkaa, että itse olen jo ihan valmis synnyttämään......
Mutta ei auta kun ootella, ei sitä kukaan ole sisällekään jäänyt, kait...

 
Heips!

JeRoSelle tsemmpiä huomiselle, jos vauveli huomiseen jaksaa oottaa. Jokatapauksessa ei oo kaukana syntyminen ;)

Mulla huomenna äpoli kanssa, katsotaan tilannetta hieman. Ihmiset on kovasti malttamattomia, enemmän kuin minä ite...jopa...

Mulla huusholli kiiltää kun aikaa ja kuntokin vaihtelevasti on sitä jynssätä .) Eilen koko päivän järjestelin komeroita etc. ikkunat on kaikki nyt pesty, vaikken muuten mikään siivousintoilia olekkaan. Tännään lähin tunnin sauvakävelylle ja siihen menikin mun tämän päivän energiat. Kaikki Suomen jääkiekkopelit on tullu katottua.

Täällä Turussa yks lapsivuodeosasto on laitettu remonttiin ja lehdessä on ollu kauheet bolemiikit siittä että osa synnyttäjistä voi joutua yöpymään jopa käytävillä etc. Ja äitejä kotiutetaan pikaisemmin. Noh, ite en oo jaksanu kauhiasti murehtia tätä, katsotaan mitä tuleman pitää. Mutta en aio ainakaan liian aikaisin lähtä osastolta mihinkään. Näin ensikertalaisena.

Ok, Tsemppiä itse kullekkin.

 
Heid: mulla ainakin nuo öiset polttelut sai esikoisen kanssa sen verran aikaan, että sitten kun oli tosi kyseessä niin sairaalaan mennessä olin jo 5 cm auki ja synnytys eteni tosi nopeasti. Mä soitin synnärille kun säännölliset kipeät supparit (sellaiset ettei todellakaan voinut sängyssä maata ja odotella et menee ohi) alkoi eikä menneet pois vaikka kävelin ympyrää ja kävin kuumassa suihkussa. 20 min ekan soiton jälkeen soitin että nyt en pysty enää kotona olemaan. Ja siinä vaiheessa automatka olikin jo yhtä helvettiä. Vähän aikaisemmin olisi siis voinut lähteä :) Mutta eihän sitä tiennyt!

Tsemppiä kaikille vielä odottaville ja jo tositoimissa oleville!
 
Joo, kyllä tässä alkaa tuntumaan et nyt ehkä jotaki alakaa tapahtumaan pikkuhiljaa.. Limatulppa ilmeisesti on tännään tiputellut, en usko että tuo voi olla valkovuotoakaan kun on niin paksua limaa kyllä. Ja mahaa on nippaillut pikkusen pitkin päivää. Mahakin on tänään toiminut aivan erilailla kuin muutaman viimeisen kuukauden aikana, ei oo tarvinnut niinsanotusti tapella kun on käynyt :D Huhhuh, nyt alkaa kyllä jännittämään kovasti. Onneksi asuu vanhemmat lähellä, kun aloin tänään panikoida ihan hulluna kun mies lähti töihin. Pääsin sit sinne siks aikaa, ja ei tarvinnut yksin kotona murehtia että nytkö se lähtö tullee. 
 
Täälä ollaan vielä yhtenä kappaleena..... Vähän alkaa olemaan jo oireita että voipi olla, että syntyy ennen LA:ta... Ennakoivia supistuksia ollut kahtena iltana ja välistä olleet erittäin kipeitäkin... Vettä mennyt ihan älyttömästi tässä taloudessa, kun joka yö vähintään kerran saa käydä lämpimässä suihkussa, että kivut helpottaa.... Ja nämä hikoilupuuskat on mielenkiintoisia. Huomenna jälleen neuvolaan... Josko huomenna uskaltaisi kysellä, että osaavatko yhtään sielä arvioida, että miten kauan synnytykseen menisi... emoticon Harvoin sitä voi varmaksi sanoa tai edes viikon tarkkuudella, mutta eipä siitä haittaakaan ole, jos kyselee... emoticon

Maanantaina muuten sattui tämä minulla normaalisti ollut neuvolan täti olemaan sairaana, ja tilalla oli hiukan vanhempi nainen, joka ei ollut mitenkään huolissaan noista meikäläisen verenpaineista... Kotona kun olen mittaillut, niin korkeimmillaan ollut 133/84 Eli ihan normaalia tasoa... Raskauden alkuvaiheessa paineet olivat matalat (esim. Ensimäinen neuvolakäynti 10.10.2011 Verenpaine 107/56)...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top