The Toukokuu! <3

Huoh, kyllä alkaa jo kärsivällisyys loppua.. Eilen illalla näytti tosi hyvältä, joskus 8-9 aikoihin alkoi jomottaa alavatsaa niinku menkkakipumaisesti, ja sitä kesti johonkin puolille öin ja reippaasti vähän ylikin. Loppua kohden jomotti alavatsaa,alaselkää ja reisiä mutta sitten se loppui kuin seinään. Olin jo ihan satavarma et nyt päästäis tositoimiin.. Sittenpä heräsin seuraavan kerran yhdesti yöllä vessaan ja nyt aamulla vasta 10 ylös sängystä :D Eli eipä tässä taas minkäänlaisia oireita oo näkyvissä.. Noh, onneks on nätti ilma ulkona, niin vois vaikka tänään vähän ulkoilla.. :)
 
Täällä on hiukan hiljasempaa ollu viimepäivinä, varmaan siks ku niin moni saanu jo vauvansa! Ei sitä aina ehdi istua koneella ku on pikkunen hoidettavana <3
Joko vauvelillakin on nyytti kainalossa?
Meidän vauva on tänään 2 viikkoa ja 2 päivää vanha. D-tipat aloitettu, ja masunpuruja on edelleen, nyt ehkä hieman lisääntyneet niinku oletinki et voi vielä pahentua ku tuli tuo 2 vko täyteen. Oma vointikin on koko ajan parempi, haava jo hyvin parantunut. Jälkivuotoa holahtelee joinakin päivinä, mutta muuten ei enää ollenkaan sitäkään.
Toivottavasti loputkin toukokuiset näkevät pian päivänvalon, tsemppiä etenkin jo yliaikaa eläville! Kyllä ne sieltä syntyy eikä mene enää edes kauaa :)
 
Ei o vielä nyttiä kainalossa.. Monta kertaa jo luullu et nyt se on menoo, muttei sit kuitenkaan. Supparit loppuu aina kesken :(
Ja nyt on eilen ja tänään ollu tosi rauhallista suppareiden merkeissä. Ei juur mitään. koko eilisen päivän tapoin tyttöjen kaa kaupungilla. Ostin itelleni kahdet kengät ja vaaville vielä viimetipan juttuja. Koliikki-tuttipullon varmuuden vuoksi, 2 pakettii vaippoja ku olivat cittarissa tarjouksessa, liivisuojia ym. sälää. Oli ihana vaa kiertää ja kiertää. Tarttu vaaville vaatteitakin ihan kiitettävästi matkaan. Nyt ollu niin hyvässä kunnossa, et piti nauttii ku viel kerkee.. Ens kerrasta ku ei sit o tietoo, et koska pääsee shoppailemaan.


Mut torstaina viimestään saan sen vauvelin jo sylkkyyn, jollei sitä ennen tuu. Sillon suunniteltu sektio kl 10:00 !!!!!
 
Ai vauvelilla on jo tiedossa, milloin viimeistään saa nyytin syleiltäväksi! :)

Täällä ei kanssa yhtään mitään uutta, samaa rataa mennään. Eilen miehen kanssa touhuilu sai jotakin kipuja aikaiseksi, mutta ne loppu sit melko nopeasti. Naureskeltiin, että kerrankin sitä on iloinen kun tulee paikat kipeäksi! ;D Muuten onkin tullut tehtyä kaikenlaista, on shoppailtu ja kahviteltu kavereiden kanssa sen minkä jalat kestävät, on siivottu ja järjestelty... Mulle on tullu nyt kauhee pakkomielle saada kaapeista pois turha tavara, sen verran pesänrakennusviettiä löytyy. Eilen haettiin anopilta säilöstä vaunut ja pestiin ne (oli käytetyt), nyt ne sitten seisoa töröttää kokoajan silmien edessä ja tää odottaminen sen kun käy hankalammaksi! :)

Mä vähän toivoin, että vauva olis tullu aikasemmin ja samalla siitä olis tullu härkä, mutta kyllä siitä nyt kaksonen on tulossa. Ei sillä, että kamalasti uskoisin horoskooppeihin, mutta jostain syystä lähes kaikilla mun tuntemilla kaksosilla on vähän ikäviä luonteenpiirteitä. Toivottavasti meidän käärö on poikkeus :)
 

Totta tosiaan kaksonen tuloillaan. Hmm. Poikani on härkä. Aika tulinen ja tunnen myös muita härkiä jotka itsepäisiä :D

Minä en tunne kaksosia. Harvemmin siitä tullut luettuakaan. Mielenkiintoista:) voiko minua ja poikaa temperamenttisempaa vielä olla?

 
Täällä kanssa odotellaan. Nyt eilen ja tänään olen tuntenut enemmän harjoitussuppareita, ja jonkin verran vihlontaa, mutta oikeasti oikein mitään ei tunnu tapahtuvan. Aika menee siivoillessa ja kavereita tapaillessa, mutta mihinkään kovin pitkälle ei enää oikein uskalla lähteä.

Lasketun ajan mukaan vauvasta olisi tullut härkä, mutta kaksonenhan tässä taitaa olla tulossa. Oikeastaan kaksosta toivoinkin, itse tunnun ymmärtävän paremmin kaksosia kuin härkiä :)
 
Joo, ei tullu meillekkään härkävauvaa, vaikka piti. Nyt saadaan sitten yks kaksonen. Täälläkään ei tosissaan tunnu mitään tapahtuvan. harjotususppareita vissiinki on, kai noi on niitä?! Eilen illalla ku menin nukkumaan niin laitoin jotenki jalat koukkuun, niin vihlas aika kovasti mahasta. Heräsin sitte siihen ja sen jälkeen vauva aloitti hirveen mylttyämisen ja vihlo tuota alamahaa aina ku siihen jotenkin osui. Säikähin sitä kovin ja nyt on kyllä tosi väsy kun ei oo saanut oikein nukuttua. Ärsyttää kun nyt kolme päivää on ollut niitä sellasia tosi kovia menkamaisia jomotuksia, mutta ei se vaan lähe käyntiin. Ne vissiinki on justiinsa niitä harjotussuppareita? Neuvolassa vaan sanoi ettei niitä tarvii alkaa laskemaan, mutta missä vaiheessa niitä sitten pittää alakaa?
 
Mullakin on ollu niitä menkkamaisia kipuja, jotka kestää muutaman minuutin ja loppuu sitten. Minulle ainakin sanottiin, että ne on just supistuksia eli jos niitä tulee koko ajan niin sitte varmaan kannattaa lähtä sairaalaan. Mä luotan kyllä siihen, että tajuun sitte, kun on aika lähtä..

Kaksonen on horoskoopeista mulla semmonen, että mielummin härän olisin ottanut :) mutta kyllä se kaksonenkin tottakai kelpaa!:)
 
Mie oon kans aatellu et kyllä se kroppa sit sannoo kun on oikeasti aika lähteä, mut tuntuu et alkaa olemaan pää tässä vaiheessa jo niin hajoamispisteessä että sitä vaan kuvittelee ettei tää täältä kuitenkaan ole tulossa ja ei sitten silleen tosissaan niitä ihmettele. Mutta nuo on kyllä menny aina ohi kun on levännyt hetken. Kummallista vaan kun terkkaritkin sanoo ihan eri asioita. Oon meinaan monesti sanonu neuvolassa sille, että on noita menkkakipuja mut se sano vaan et tiiän et on oikee supistus sitten kun en pystyis samalla pottuja kuorimaan.. 
 
No ne tekkarithan sanoo aivan mitä sattuu..ei ne supistukset synnytyksen alussa taida kovin kivuliaita olla, koska tiedän monta, ketkä on sinnitelly kotona siihen saakka, että ovat aivan viime tipalla menny sairaalaan. Jos se heti alusta olis jotain hirveetä tuskaa, en usko, että moni pystyis kotona oleileen useita tunteja tai nukkumaan:)

Mullakin iskee välillä semmonen epätoivo, vaikka laskettuun aikaan on 9 pv..Jotenki haluaisin jo päästä tästä "piinasta". Välillä olo on taas semmonen, et ihan sama, tulee ku tulee..

Mutta kyllä täytyy sanoa, että on nuoret miehet kyllä törkeitä! Eilen menin erään hampurilaisketjun ravintolaan, niin pojat kuiskutti keskenään, että kanta-asiakas tulee ja kyttäsivät mun mahaa! Siis voi luoja mitä taukkeja!!!Mulla on vieläpä suht pieni maha enkä oo mielestäni mitenkään hassun näkönen tän raskauteni kanssa
 
Joo, kyllä aina välillä miettii tuota "nuorison" touhua ja toivoo ettei kasvata omasta penskastaan samanlaista :D 

Alkaa itellä kyllä jo epätoivo iskeä, ja alan olla aivan varma et joudutaan käynnistykseen asti menemään, mutta jos yrittää edes ajatella asiaa positiivisesti, niin max. viikko ja mulla on nyytti sylissä. Mutta voin kyllä kertoakin, että mennyt viikko on varmaan yks elämäni pisimpiä. Ennen la:ta sitä ei vaan tuu ajateltua sitä synnytystä samalla lailla kun se maaginen päivä osuu kohdalle ja mitään ei ookkaan vielä tapahtunut. Täytyy sanoa että on tosissaan henkisesti ollu tosi raskas tää viikko. Fyysisestihän tässä ei oiskaan mitään hätää kun oma vointi on hyvä. 
 
Ai tauti, mä repesin :D. Mekin käytiin eilen hampparilla. No toi vaan kuulosti niin hauskalta.. Mull on nii valtava kumpukin et ois varmaan pokka mennyt jos ois mulle joku noin todennut.
 

minäkin kävin hampparilla pari pv sit. Aateltiinkohan mustakin niin :) voi niitä poikia, oli kyllä tylsää tai jotain hurttia huumoria heiltä :(

Mun la ultraan uskoen oli viime la. Huomenna sit menkkojen mukaan. Mulla menkkamaisia juilimisia silloin tällöin. Yöllä maha painaa ja vauva touhuaa. Sukkapuikkovihlajsuja joka pvä ja yö. Herään suu rutikuivana useasti.

tosi hitaasti täytyy vaappua ettei ala painamaan tai vihlomaan alamahaa ja alapäätä. Tylsistyttää tämä lorviminen :) mm. näiden takia petyn joka aamu et ei vieläkään. Haluaisin jo touhuamaan :)

Tänään on ihana ilma ja taidan mennä ulos katselemaan esikoisen touhuja kahvikupin kanssa. Sen pystyn viä ilman vaivoja tekemään :)

Tämä raskaus on kyllä niin erilainen kuin esikoista oottaessani 8.v sitten. Olen kiitollinen että vauva on saanut olla mahassa näinkin kauan ja kasvaa ja voimistuu mutta nyt voisi jo saapua, häntä ootellaan jo kovasti <3

Kiitti synnytyskertomuksista

 
No onhan se sinäänsä aivan huvittavaa kyllä kun noin sanotaan, mutta mulle on jotenki tullu mieleen niinku oisin joku koulukiusattu tai vastaava :D tämä nimittäin ei oo eka kerta ku jotkut pojat tirskuu mulle, viime viikolla oli saman tyylinen tilanne tosin ei hampparipaikassa :D

Mun mielestä vaan ihmisillä pitäs olla käytöstavat, jos haluaa jotain vitsiä heittää, niin heittäis niin että kohdehenkilö ei kuule..

Ai niin ja sanohan mulle joku päissään oleva ukko keilahallilla, että siellä on keilapallo tulossa :D
 
Viivi-: Ei varmaan neuvolatätien ole kovin helppoa neuvoa, kun synnytykset on niin erilaisia. Mulla eka synnytys alkoi heti täydellä teholla ilman mitään alustavia laimeita suppareita. Yritin silti sinnitellä suihkussa, liikutella lantiota ja hengitellä rauhallisesti kun perhevalmennuksessa oli sanottu että lämmin vesi auttaa ja että sairaalaan on turha lähteä liian varhain, varsinkaan ekakertalaisen, mutta olis jo pitänyt lähteä. Sairaalaan tullessa olin 5 cm auki ja vauhdilla meni. Valuin verta pitkin käytävää ja vaihdoin ylle kaapua ihan kivusta sekaisin. Ei ehditty kunnolla valmistella synnytykseen. Mun keskustelukyky esim. kivunlievityksestä oli siinä vaiheessa mennyt. Automatka oli karsea kun supisti 2 min välein ja jännitti ehditäänkö perille... No, oli se varmasti parempi kuin että olisi tuntitolkulla joutunut synnyttämään. Mutta kivut on siis aika erilaisia riippuen siitä miten synnytys menee (kesto, vauvan pään asento yms.). Eli muuta neuvoa ei oikein voi antaa kuin että lähtee silloin kuin itsestä siltä tuntuu. Tällä kertaa lähden heti jos alku menee saman kaavan mukaan. Ja tällä kertaa sekä neuvolantäti että lääkäri on suositelleet sitä, vaikkakin lähtisin sitten turhan aikaisin :)
 

Viivi: mun esikoisen syntymä: aamuyöstä lorahti vettä. Ei kipuja. Ä.polilla totesivat kalvojen olevan ehjät ja kohdunsuu kiinni. Mulla ei ollu supistuksia. Sanoivat että ei ole laskeutunut, ei synny vielä. Kalvoissa saattoi olla pieni reikä ylhäällä josta vesi tuli. Ja lähettiin kotiin. N.klo 8:30 olin sairaalassa.

Tultiin kotiin ja mies lähti kauppaan. Klo 11 oli kello samana aamuna kun mies oli vielä kaupassa alkoi yhtäkkiä järkyttävän kivuliaat supistukset. Aaltomaiset. Alkoi aina ylämahan kouristuksella ja siittä alavatsan kova kouristus. Sitten tauko. Olin niin kivulias heti ettei pystynyt kuin sikiöasennossa kärvisteleen silmät kiinni supistukset. Lähettiin siis takaisin sairaalaan. Sairaalassa ei muista olinko käyrillä, sain ulostuslääkkeen ainakin. En kauaa ollut vastaanotossa kun kätilö sanoi että viedään saliin kun olet noin kipeä. Jossain vaiheessa sain epiduraalin jne. Synnytys kesti 14,5 h siittä klo 11 alkaen.

toisilla valahtaa vedet ja alkaa heti kovat supistukset. Toisilla alkaa pikkuhiljaa pahenevilla alamahapoltoilla ettet oikein löydä mukavaa asentoa ja tuntemus on säännöllinen. Aina saa sairaalassa käydä näyttäytymässä. On tosi harvinaista että ensisynnyttäjä synnyttää kotiin syöksynä tai ei menisi ajoissa sairaalaan. Tietysti kaikki on mahdollista.

Toivotaan että kaikki menee hyvin :) itse epäilen että esikoinen lähti syntymään sisätutkimuksen takia mikä tehtiin ekalla aamuisella käynnillä. En tiedä oliko kohdunsuu  auki kun menin uudelleen sairaalaan. Poika syntyi rv 41.

Nyt odotan "mielenkiinnolla" miten tämä synnytys alkaa. Nyt on vauva laskeutunut mutta ei kiinnittynyt. Toiv. supistukset ei nyt tuntuisi ylävatsassa, se oli kamalaa.


 
Huoh.. Mie olen supistelut nyt niin että oon laskenut 21.40 asti supistuksia, nukkunut en oo yhtään ja nyt vaan oottelen et menis säännöllisiksi että päästäis synnyttämään. Synnärillä sanoi, että ois synnytys jo ihan käynnissä mut et pitäs ootella niitä säännöllisiä suppareita.. Peukut pystyyn että sais kohta nyytin syliin.. :)
 
Tsemppiä Heid - taijat olla jo synnärillä ja muille kans nyt kovasti hermoja (helppo sanoa, tiiän) ja sitä ei koskaan tiiä, milloin se lähtö tulee eteen.

Yhen vinkin haluan teille antaa - eli muistakaa sitten hengittää rauhallisesti pitkään ja syvään, koska se auttaa rentoutumaan, kivut ei oo nii kovia ja vauvallakin on parempi olla. Kätilö, joka mulla oli nyt, on paljon tutkinut tota hengityksen vaikusta mm. synnytyksessä, nii kerto esmes sellasen pointin, että noi pitkään hengittämiset antaa lantiossa vauvalle lisätilaa puoltoista senttiä! Miehän hengittelin happimaskin kanssa ja hengitykseen keskittyminen vie ajatuksia pois kivusta ja nii edasin..
 
Voiku oisinki jo laitoksella.. Tuossa pari tuntia nukahin ja supistukset meni sinä aikana tunni väleille.. Tässä taitaa mennä useampi päivä tässä hommassa. Ja joo, huomasin itekkin tuossa tuon hengityksen tärkeyden. Helpottaa huomattavasti kun hengittää oikein syvään..!!
 
Mäkin oon Jerose kuullu, että tuolla hengityksellä voi vaikuttaa. Täytyy yrittää muistaa!

Mä kävin äsken neuvolassa ja sain ajan vielä iltapäivälle neuvolalääkärille. Mä oon nyt tässä muutaman päivän sisään turvonnut ihan muodottomaksi, mun naama on kuin pallo, sormet niin nakit etten saa kättä nyrkkiin ja jalat on yhtä pötköä varpaisiin saakka - nipin napin sain tänään vielä crocsit jalkaan... Yläpaine huitelee 140-150, alapaine ei oo noussu. Paino noussu viikossa yli 3 kiloa! Sykekin oli mitattaessa 110... Neuvolatäti tuli vähän huolestuneeks, kun oon näin turvoksissa ja siks varattiin vielä aika lääkärille. Siellä sit päätetään, pistetäänkö mulle päivystyslähete synnärille vai ei. Että aika jännät paikat täällä.

Oli sentäs hyviäkin uutisia, hb oli lopultakin noussut 122! Siitä on kyllä huojentunut fiilis :) Mä jo pelkäsin että delaan synnytykseen kun hemoglobiini on niin alhainen, mutta ehkä mä sittenkin selviän :P Ja vauvalla kaikki hyvin, sydänäänet oli oikein hyvät ja hoitajankin mukaan maha on nyt tipahtanut ja vauva on alhaalla muttei vielä kiinnittynyt.

Täytyy tulla vielä myöhemmin ilmottelemaan minkä tuomion saan sieltä lääkäriltä.
 
Takaisin
Top