Tammikuun turinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MaiKhi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä taapero on nukkunut omassa huoneessa 2kk iästä lähtien. Viereisessä huoneessa ja ovi auki/ei ovea laisinkaan. Unenlaatu parani heti.
Nyt nukkunut muutaman kuukauden autosängyssään, niin ei ehkä kaipaa pinniksen perään (veikkaan että päinvastoin...).

Tulevalle vauvalle raivataan viereeni tila pinnasängylle ja nukkuu siis pääni vieressä. Katsotaan siirtyykö jossain kohtaa kauemmas vaiko jääkö siihen kunnes muuttaa isoveljen kanssa samaan huoneeseen.
Omakotitalo jossa asutaan vuokralla,mutta huoneita turhan vähän..
 
Meillä on iso, siis ISO, talo ja paljon huoneita. Ihan liikaa tälle hetkelle! Silti me ollaan kaikki ängetty pienelle alueelle ihan vierekkäin. Kohta nukkuu kolme lasta yhdessä huoneessa ja vauva tulee meidän makuuhuoneeseen. Lasten tämän hetkiseen huoneeseen olen ajatellut, että sinne mahtuisi hyvin ainakin neljä nukkumaan. Toiveissa olis siis vielä ainakin se viides lapsi. Tämä "sopu sijaa antaa" -järjestely sopii meille kaikkein parhaiten. Saadaan olla yhdessä, kun sitä kaikki vielä halutaan. :) Isompi ei siis ole aina parempi!

Tilanne onkin sit eri, kun lapset on teinareita. Silloin on varmasti kiva, että kaikilla on omaa tilaa ja rauhaa. Tässä talon hankinnassa onkin ollut vähän ennakointi ajatuksissa. :)
 
Meillä on 64 neliön kolmio. Vauvan pinnasänky mahtuu just ja just meijän makkariin. Meijän 8v:llä on oma huone.
Meille ei tilanpuutteen vuoksi tule hoitopöytää vaan hoitoalusta pesukoneen päälle kylppäriin, kätevä niinkin. Imettämiset tarvii varmasti yöllä tehdä olkkarissa istuen ku meijän sänkyyn ei mahdu vauvaa. Tai sit mies joutuu sohvalle. Meillä tosiaan melko kapee tua sänky ni sinne meijän väliin ei vauvaa mahdu joten hän saapi nukkua omassa sängyssä alusta alkaen. :)

Ajatuksena on tässä asustella ainakin niin kauan ku mä oon saanu koulun käytyä (ehkäpä siis 2018 alkuvuoteen) ja sen jälkeen on mahdollista hakea talolainaa ja ostaa omaakotitalo :) sitä odotellessa! :D
 
Meillä on okt, jossa 3 makkaria. Yksi on nyt siis vierashuoneena, mutta mietin kyllä että tuleva vauva saa siitä aikanaan sitten oman huoneen. En oikein tiedä, että kannattaako vauva sitten siirtää jo heti alun pitäen omaan vai isoveljen kanssa samaan :confused: olen aina kyllä ajatellut että menee omaan, että isompi saa nukkua yönsä rauhassa koska pienempi kuitenkin tulee vielä heräilemään siinä vaiheessa kun siirto tapahtuu. Ei siis kiva jos koko talo herää siihen kun yksi valvoo :rolleyes: mutta aika näyttää. Isompi on ainakin tykänny nukkua yksin ja nukkuu silleen rauhallisesti aina aamuyön tunneille, milloin sitten kipittää viereen, mutta pienestä ollut sellainen ettei ole oikein välittänyt koko yötä nukkua vieressä vaan on hirveän levoton silloin. Matkoillekin on ollut aina pakko ottaa matkasänky mukaan että saa unirauhan aikaiseksi ☺
 
Meillä esikoinen tulee mielellään kankioon (eli kainaloon). :grin On ollu tihan pienestä sellainen sylipoika. Kovasti tykkää halia ja pussailla ja olla sylissä. Jotenkin en ole raaskinut sitten pakottaa omaan sänkyyn... Tosin meillähän on pojan sänky ihan kiinni meidän sängyssä niin...
 
Meillä välillä kaivaituu ihan kiinni kylkeen yölläkin. Ja yleensä siis minuun kiinni... :):Heartred
 
Meillä oli esikoisen kanssa pinnasängyn toinen reuna alhaalla ja meidän sängyssä kiinni. Siitä huolimatta tyttö nukkui lähes aina sängyssä minun ja pinnasängyn välissä. Meillä koko tissiuran ajan 8kk syötiin myös yöllä 3h välein niin oli helppo vain laittaa tissi suuhun ilman minkäänlaisia siirtelyjä.. itseni vieressä uskalsin tytön pitää mutta en miehen. Kun tissilläolo loppui 8kk iässä niin tyttö alkoi nukkua pinnasängyssä eikä meillä ollut ensimmäistäkään ongelmaa siirron kanssa. Pinnasänky oli käytössä noin 4kk ajan ja 1v siirrettiin pienen pieneen lastensänkyyn kun siinä nukkuu paremmin kun ei pyöriessä jää pinnojen väliin jumiin, on nimittäin levoton nukkuja kun syvin univaihe kevenee... Ja ei, reunasuojat ei auta mitään tälle neidille. Umpipuureuna toimii ☺
Luultavasti samalla tavalla tulee menemään uuden tulokkaan kanssa että pääsee minun viereen niin kauan kuin tissillä on.. tai mistä näistä tietää... tilanteet vie. Omasta puolesta ei kuitenkaan oo mitään kiirettä saada lapsia pois samasta makkarista.
 
Me muutetaan ens kuussa isompaan asuntoon. Pitkään asuttiin 26m2 yksiössä, sit kaksiossa ja nyt kolmioon. Joka tapauksessa työhuone olis tullut tarpeen eli ei olla ajateltu ekstrahuonetta ehkä ihan vauvan huoneeksi. Tai siis, ei olla suunniteltu vielä mitään. :D
 
Meillä kolmio ja vauva saa oman huoneen ns. työhuoneesta. Innokkaasti olen jo katsellut sisustusideoita vauvan huoneeseen. Ihanaa kun saa laittaa kaikkea höpsöä mitä ei muualle kotiin tulisi laitettua :)
 
Meillä kans muutto enskuussa kolmioon, jonne tulee siis vauvalle huone :) neliömäärä pysyy samana kun tässä nykyisessä kaksiossa, mut täällä onkin ihan turhan isot huoneet meille.. kyllä tässä hyvin olis pärjänny ainakin vauva-ajan, mut yks syy muutolle on myös se, että päästään taloon jossa on hissi :D jee, ei vaunujen roudaamista portaissa!
 
Meillä 50m2 kaksio, pinnasänky tulee makkariin, lipasto (ja hoitokamat) siihen viereen ja muuta ei meidän oman sängyn lisäksi mahdukaan. :D Miehen isää pyydetään tekemään hoitotaso pinnasängyn päälle, niin menee vaipanvaihdot/iltapesut siinä kätevästi, kylppärissä sitten kylvetykset ja pyllypesut. Sänky on muuten jo lapsilla testattu, meidän välissä on yksittäisiä öitä nukkuneet siskontytöt aina 4kk ikäisestä 7-v. asti, viimeksi 2-vuotias sängynvaltaaja veti poikittain. Mutta 160 cm on toi meidän peti, että ihan hyvin mahtuu.

Ollaan ajateltu, että asutaan ainakin eka vuosi edelleen tässä opiskelijakaksiossa, sen jälkeen voidaan ehkä opiskelijakolmiotakin harkita. Kumpikin meistä opiskelee kuitenkin vielä sen 2-3 vuotta (ainakin), joten halvalla asumisella päästään. Tässä eniten ärsyttää portaiden kiipeäminen + vaunuvaraston sijainti kellarissa. Onneksi vaunuvarastosta pääsee suoraa ulos, niin voi sitten vaikka ulkokautta kulkea sisälle mieluummin, kuin sellaisen turvaoven + kolmien rappusten kautta. Muuten ei ole suuria ärsytyksiä, enkä koe tilanpuutosta. :)
 
Meillä 60m2 kolmio. Pikkuset makkarit ja ayhteen makkariin ängetään oma sänky, pinnis ja pikkulipasto vauvanvaatteille yms. Hoitotaso on pinniksen päällä. Eikä kyllä sitte muuta mahu! :P
mies haluaa säilyttää tv:n makkarissa, joten se ripustetaan seinälle..
Toinen makkari on meillä työ/askartelu/harraste-huoneena.
Meillä myös yhdet portaat ravattava vaunujen kans sisälle/ulos, vaunuvarastoa ei ole.
Ainut mikä harmittaa on tuo parveke, siinä ei ole laseja eli on mallia avo ja ihan järjettömän epäkäytännöllinen korkea "kynnys" (varmaan 40cm) eli ei voi haaveillakkaan että vois muksu vaunuissa nukkua parvekkeella. Kesäsin parveke on ensinnäkin ihan järkyttävän kuuma kun aurinko paistaa siihen aamusta alkuiltaan.. Mutta olen aatellu että muksu saa nukkua ulkoilmassa vaunuissa samalla kun käytetään koiraa lenkillä jne..
Mutta vaikka meillä on paljon roinaa ja aika usein tuntuu liian pieneltä tämä asunto, niin silti tykkään että kaikki ollaan kompaktissa paketissa. Oltiin aiemmin omakotitalossa vuokralla (n.100m2) ja kyllä siellä huomasi että silti sitä tykkäs olla "sumpussa" ja turhaa tilaa oli ihan älyttömästi kahden ihmisen tarpeisiin. Ehkä tulevaisuudessa muksun kanssa tarvii sitten enempi tilaa olla ja elää, ainakin sen verran että lastenhuone on sitten erikseen.
 
Meillä on 65 neliöinen kolmio. Muutettiin tänne, kun alettiin yrittää lasta. Vauva nukkuu ensin meidän huoneessa ja kun yöheräilyt vähenee, niin siirtyy isosiskonsa huoneeseen. Esikoinen nukkui alusta asti pinnasängyssä mun sängyssä kiinni. Pinniksestä sai kaksi puolaa irti, niin yöllä tytön herätessä muuten kuin nälkään, pistin käden aukosta pinnikseen ja silittelin tyttöä. Päiväunet nukuttiin aina välillä vierekkäin mun sängyssä. Nyt olisi tarkoitus vauvan kanssa tehdä samalla tavalla. Pinnasänky meidän sänkyyn kiinni ja mies nukkuu vauvan puolella :)

Unista ollut puhetta. Olen ainan nähnyt paljon painajaisia, mutta se määrä lisääntyy ja sisältö pahenee kun odota. Esikoisesta näin paljon painajaisia ja nyt herään usein todella ahdistuneena enkä enää haluaisi nukkua. Suurin osa mun unista on sitä, että mies pettää mua mun nähden. Vaikka ne on vain unia, niin olo on silti aika kamala kun oma mies "pettää" joka viikko. Ne unet jää pakosta mieleen pyörimään ja koko ajatus ahdistaa ihan hirveästi. Pelkään, että joku kerta niin tapahtuu oikeasti. Ja kun unissa mies on pettämisen jälkeen todella välinpitämätön mua kohtaan.

Nukkuminen muutenkin on vaikeaa öisin. Voisin nukkua helposti koko päivän, mutta kun tulee ilta, unisuus katoaa (vaikka en olisi päivällä nukkunut). Esikoinen herättää kahdesta kolmeen kertaa yöllä ja unen saaminen sen jälkeen on todella vaikeaa. Aamusin väsyttää niin, etten meinaa pystyssä pysyä :sad001

Kylkikipu alkaa tätäkin raskautta vaikeuttamaan. Pitkään istuessa oikealta puolelta rinnan alta kylki kipeytyy niin, että on pakko mennä maate. Viimeksi tämä tarkoitti munuaisessa olevaa laajentumaa ja vietin sen vuoksi kaksi yötä poliklinikalla. En haluaisi sitä samaa enää :sad001 Kävelykin alkaa olla kivuliasta, kun liitoskivut vaivaa joka päivä :shifty: Joko on toukokuu!?

EDIT* Me saatiin poikalupaus kaksi päivää sitten ru:ssa ja kyllä hoitaja sieltä kivekset bongasi! Sanoi, että tytöllä voi häpyhuulet olla turvoksissa, niin saatetaan luulla pojaksi ja poika taas voi piilotella vehkeitään ties missä, niin tulee sen vuoksi herkästi tyttölupauksia, vaikka poika olisikin :grin
 
Muokattu viimeksi:
Kaikki puhuu napanuorista ja muista tämmösistä epäselvyyksistä.. iik. Meille ultraaja vaan totes, että ulokkeet näkyy jalkojen välissä :D en siis yhtään osannu kyseenalaistaa. Ihan varmalta tiedolta kuulosti :D
 
No kyllä meiläkin ihan varmasti pystyi pojaksi toteamaan. :joyful: Uskon, että kätilö olisi jotenkin muuten asian ilmaissut, jos teillä, iinama, ei olisi ollut ihan selvä tapaus. :)
 
Meillä kans niin selkeästi oli kyllä poika ettei jääny sijaa arpomiselle :D ekan kohdalla aluksi sanoi, että ei voi ihan 100% varma olla onko napanuora vai pippeli, mut sit saatiin toinen kuvakulma missä näkyi kunnolla ☺
 
Voi ei mun miestä. :D Lapsi potkiskeli eilen aika tavalla ja mies piti kättään mun vatsan päällä. Sanoin niistä potkuista, niin mies totesi: "Ai, nääkö on liikkeitä? Mä oon luullu, et sun vatsa vaan kramppaa, nää tuntuu samalta kuin silloin, kun sä naurat." Näin siis kävi ilmi, että mies on tuntenut liikkeitä jo viikkojen ajan. :'D
 
nni, mä niin tiedän noi pettämisunet... Mä nään ihan samanlaisia ihan liian usein. :sorry: Tuntuu et unien takia menee muutamaks päiväks sitten tavallaan luotto mieheen, kun mies kirjottaa viestejä, selaa facee tai jotain. Ihan kamalaa tällanen. :sad001 Tuntee ittesä mustasukkaseks, katkeraks ja petetyks, kiitos inhottavien unien! :grumpy:
 
Meillä mies on lähdössä huomenna työ/huvimatkalle espanjaan ja on tulossa tiistaina kotiin. Eli pitkästä reissusta ei ole kyse. Mutta mua ahdistaa jäädä yksin kotiin! Oon aina vihannu olla yksin kotona.. toivon, että jahka vauva syntyy että tämäkin asia helpottaa ja yksin jääminen ei tunnu niin pahalta kun on kuitenkin sitten se lapsi jonka kanssa touhuta. Nostan hattua niille joilla miehet on viikot töissä muualla ja tulee sitten ehkä viikonlopuksi kotiin tai muuten reissaavat paljon. Huh kaipa mä taas tästä selviän. Ahdistus on yleensä helpottanut sen ensimmäisen yksin olo päivän jälkeen. Toivottavasti nytkin..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top