Tammikuun turinat

Timmiyttä on monenlaista. :D Eipä se myöskään ehkä tosiaan kannata kauheesti tässä vaiheessa, tai vielä pitkään aikaan, siitä murehtiakaan. :) Itse luotan siihen, että 'jossain vaiheessa sitten'. :DDD ;)

Täällä mennään huomenna aloittamaan insuliinit äippäpolille... Pelkopolille myös varailtu aikoja. Pääsee juttelemaan käynnistyksistä vähän enemmän.
 
No ni, äippäpolilla taas käyty. Ja ny oli ekaa kertaa ikinä mies lääkärinä. Ja jotenki typeränoloonenki vielä, sellaanen vanha käpy, puoliksi jo kalju ja harmaantunu hiukset. Aiva eläkeainesta jo...oikeesti mä en ymmärrä millaset miehet hakeutuu gynekologeiksi??!!! Sen piti saada kokeella mun lantioki vaikka sen on neukkulääkäri synnytystapa-arvios jo normaaliksi todennut, paineli sitte oikee kunnolla luita kohti, jesus ku teki ilikiää. Muutenki oli paljo ns.kovakouraasempi, mitä naiset on ollu. Painoarvio 3,2kg, Rv:t tänään 37+2. Vastaa kuulemma hyvin viikkoja kooltansa. Sf-mitta 36, pissa puhdas ja paineet ok. Kaikki muutenkin oikeen hyvin, paitti kiinnitti huomiota mun sokeriseuranta-arvoihin, kun on vähä jääny mittailu vähäselle viime aikoina ja kahdella viime kerralla kaksi lukemaa ollu koholla. Käski nyt viikonloppuna ottaa kahtena päivänä lukemat ja jos yksikin arvo on yli, niin pitää soittaa maanantaina äippäpolille ja sopia insuliinialotuskäyntiä...mä en vaan jaksa uskoa, että vieläkin niitä pitäs alotella, kun raskaus kuitenki näin pitkällä jo...Ja kun tiedän justihin miksi ne tietyt arvot (1h aamupalan jälkeen) oli koholla, kun tykkään syödä kunnon reilun aamupalan (tuolloin söin riisipuuroa hillolla ja pari ruisleipää juustolla jne.) aina. No, pitää vaihtaa kaurapuuroon ilman sitä hilloa niin pysyy arvot kurissa. Muiden arvojen kanssa mulla ei oo ollu ongelmia, ainoostaan tuo 1h aamupalan jälkeen on toisinaan aiheuttanu ylityksiä.
Mutta seuraavan kerran maksulliselle käynnille äippäpolille varattiin aika vasta laskettuna päivänä, eli 4.2 ja siitä oon enemmän ku mielissäni! :)
 
Pikkunöösä Nyt kyllä ihmettelen! :O Mulle sanottiin, että mulla alkaa paukkua rajat siinä, kannattako enää insuliinia aloittaa ja mä olen 34+3! :O
 
No siis mä ihmettelin ite omassa päässäni, että kuinka ne nyt enää näin suurilla viikoilla alottelis insuliineja, mut en sit viittiny avata suutani, kun tää lääkäri oli niin itsevarma näin mulle sanoessaan...mut olispa kiva saada jonkun toisenkin lääkärin arvio siitä kannattaako insuliinit enää alottaa, siis ennen kun suostun alottaan ne jos ne ny pitää alottaa.
 
Mulla on jotenkin niin vahva mielikuva siitä, että se lääkäri sanoi mulle, että yleensä jos insuliinit aloitetaan, niin aloitetaan ennen viikkoa 32! Ja olen aivan 100% varma, että tänään kätilö sanoi, että 'aloitetaan nyt kuitenkin, vaikka onkin jo paljon viikkoja'.o_O
 
Onpas ihmeellistä...yritin myös guuglailla tietoa ja löysin yhden viestiketjun, jossa jollain oli alotettu insuliinit vielä 37+ viikoilla.
 
Mä kyllä varmaan ihan kysyn huomenna siltä diabeteshoitajakätilöltä asiasta, koska mua nyt vaivaa, kun mulle jäin niin se kuva, että mullakin olis vähän kiikun kaakun kannattaako aloittaa.

Oon muutenkin tossa kerännyt listaa kysymyksistä, mitä meinaan sielä esittää. :D Tai osa on pelkopolille ja lääkärille.
 
Oli vauhdikas päivä tänään. Mies meni heti aamusta pieneen leikkaukseen. Hänen piti päästä sieltä alle tunnissa. No vien esikoisen puistoon ja kävin koiran kanssa sitten lenkillä sillä aikaa. Sitten ku olin tulossa takaisin päin, niin mies soittaa et hän pääs nyt vasta. Kello oli tuolloin10.15 ja mulla neuvola 10.45 no hain sitten miehen auton kanssa keskustasta ja sitten äkkiä neuvolaan. Aluksi piti olla et mies kotona esikoisen kanssa. No onneksi myöhästyin vain 5 min. Ja sitten paineet olivat aluksi pilvissä, mut toisella kerralla normaalit. Ja kun oli tuollainen aloitus niin en ollaan muistanut pyytää lääkäriä ultraamaan tai edes kokeilemalla tunnustamaan minkä kokoinen pikkuinen sieltä olis tulossa, no jännitys säilyy sitten sairaalaan asti. No muutamat harmittoman supistukset mitä mulla on ollut, niin olivat saaneet kohdun kaulan lyhentämään 2,5-3cm ja olin jo sormelle auki ja pehmentynyt kohdun kaula. Ja vauva oli laskeutunut ja osittain kiinnittynyt. Et ei mikään ihme et tunnen paineen tunnetta ja saa vessassa ravata koko ajan. Varta ei ollut sit yhtään kasvanut. Mutta sitten ku päästiin kotti niin tein kakun miehelle, ku mun täti tuli käymään. Ja sitten ku mies ei voi nyt kunnolla kävellä niin lähdin saattamaan häntä. Ja nyt illalla viel kolmannen kerran koiran kanssa lenkillä ja paineen tunne vaan kasvaa koko ajan. Onneksi sunnuntaina on rv 37.
Vauhdikas päivä ollut, mutta huomenna jatketaan.
Ja kaiken lisäksi mun täti oli tehnyt ihanat pienet tumput, sukat ja villatakin tulevalle pienokaiselle. Vitsit ku ne näytti pieniltä. :)

Mies sitten viel ens viikon saikulla, niin pääsen hieman helpommalla, ehkä. :happy112
 
Vähän on tainnut olla haipakkaa Onnellisella. :) Eikös toi paineen tunteen kasvaminen voi olla myös ihan vaan fyysistä rasitusta? Tai mulla on se käsitys, voin olla hyvinkin väärässä. :)

Mä jo oon ihan yhdessä rysäyksessä alkanut toivomaan, että olis kunnolla paikat pehmenneet yms! En halua, että tässä on nyt oltu levossa, jotta ei muutoksia tulis ja sit joudun käynnistykseen loppupeleissä.. Saamari! Mietin tänään jos alkaa vähän kävelemään ihan tässä pihapiirissä koirien kanssa, jos sais pikkasen supistuksia lisäättyä. :D En tiiä... Vadelmanlehtiteetä ostin ja join jo ekan kupillisen. Tosi mautonta, kun on tottunut juomaan vahvaa mausteista teetä. Lisäksi käskin mietsä, että nyt sitten ässäillään aina kun sitä yhtään tekee mieli. :D Mulle ei ole ongelma ryhtyä puuhiin milloin vain... koko raskauden ajan ollut ihan eri planeetalta halut. :D
 
No niin! Varoitus! Seuraa pitkä teksti! :D

Raskausdiabeteksestä: Diabeteshoitajakätilö kertoi, että yleensä insuliinihoito aloitetaan viikoilla 20-32. Näillä viikoilla yleensä alkaa äideillä insuliinin vaikutus vähentyä raskauden tuomista hormonitoiminnan muutoksista. Viikko 32 on yleensä paras takaraja aloittaa insuliini, jos on merkkejä makrosomiasta, tämän jälkeen katsotaan, että vauvan oma insuliinin tuotantoon ei äidin insuliinihoidolla niin pystytä enää vaikuttamaan niin, että makrosomiaa pystyttäisiin samalla tavalla ehkäisemään/hallitsemaan. Yleensä viikon 32 jälkeen aloitettu insuliinihoito aloitetaan, jotta äidillä olisi parempi olo ja tässä vaiheessa voidaan vielä yleensä jonkin verran tasata vauvan verensokeria syntymän jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tietysti insuliini tässä myöhäisemmässä vaiheessa aloitettuna yleensä myös vaikuttaa positiivisesti myös vauvan sokeriarvoihin, mitä tulee niihin ensimmäisiin päiviin syntymän jälkeen, jonkun verran myös suojaa makrosomialta, mutta tosiaan makrosomian ehkäisyyn olisi parempi aloittaa jo aiemmin. Varsinaista takarajaa insuliinihoidon aloittamiselle ei sinänsä ole, jos mietitään äidin hyvinvointia ja korkeat verensokerit aiheuttavat oireita äidille.

Pikkunöösälle ihan erityisesti kyllä nyt haluan kertoa, kun viikkojakin sulla on niin paljon, että varsinkin jos itse epäilet, että ne korket sokerit on johtuneet vaan siitä, mitä olet ko. aamuina syönyt, niin nyt kannattaa sitten vaan skarpata mittausaikana! Raskausdiabetes ei ole KELA korvattavuuden alaisuudessa! Insuliinit joutuu siis maksamaan kokonaisuudessa itse, eikä kyniä todellakaan myydä yksittäin. Itsellä esim. on niin pienet insuliiniannokset (8ky), etten millään kerkeä käyttämään kaikkia kyniä loppuun, kun yhdessä kynässä on 100 annosta ja yhdessä paketissa on yleensä vähintään viisi kynää. (mulla maksoi 42e, eihän se nyt taloutta kaada, mutta silti). Lisäksi kätilö nyt sanoi, että yli lasketun ajan ei raskautta tulla päästämään (tämä nyt toki saattaa olla yksilöllistä, mutta Käypä hoitokin sanoo näin). Eli insuliinihoito tarkoittaa automaattisesti sitä, että käynnistämisen mahdollisuus lisääntyy suuresti.

Toki insuliinihoito on aina sinänsä varmasti perusteltua, mutta tosiaan, jos oikeasti on kyse semmoisista sokeriarvoista jotka pystyy itse pitämään ruokavaliolla kurissa, niin ehdottomasti suosittelen sitä reittiä!

---

Sain pelkopoli -ajan maanantaille jo heti! Synnytystapa-arvioinnin tekee tuolta äippäpolilta tapaamistani lääkäreistä se mun mielestä paras. Kätilölle, kun kerroin, että haluaisin käynnistysasioista päästä puhumaan pelkopolilääkärin kanssa niin, että mieskin on mukana, hän kertoi, että tämä ihana lääkäri on myös polin pelkopoliklinikan lääkäri ja että sitten kannattaa ottaa mies mukaan sinne synnytystapa-arvioon ja piti muutenkin tosi fiksuna sitä, että mies on mukana, kun tunteet on asiassa mulla niin pelissä. Ja mieskin sitten ymmärtää ihan eri tavalla syyt ja seuraukset, kun on ollut itse kuulemassa. Synnystystapa-arviointiin nyt lisättiin pikkasen lisäaikaa siis, jotta saadaan vähän sitä pelkopoli puolta käsiteltyä myös. :) Tuli kamalan hyvä mieli tästä käynnistä loppujen lopuksi, koska tuntuu, että ottavat tosissaan mun pelon ja haluavat oikeasti auttaa! Ja tosi ihanaa, että pääsen sille hyvälle lääkärille. :)


Olin ollut tuossa vähän loukkaantunut miehelle, kun se ei ymmärtänyt mun tarvetta saada raskausnapakoru. Olin yllättynyt, kun sen mielestä ei ollut mitään väliä sillä, että mulle on tärkeää säilyttää se korun paikka siinä, kun käytössä oleva koru on miehen mulle syntymäpäivälahjaksi ostama. Tänään sitten sain postissa hassun kirjeen, josta paljastui napakoru! Mies olikin vain halunnut hämätä mua, kun oli halunnut hankkia mulle sen korun synttärilahjaksi! :love2 Oli vielä nähnyt vaivaa ja selvittänyt, että on semmoista materiaalia koru läpikotaisin, ettei häiritse ultria tai muita, eikä tartte enää räplätä ees taas. :) Ja muisti että mulla on sininen kausi meneillään ja oli valinnut siniset pallot tuommoiseen joustavaan varteen. Varsi on vieläpä semmoinen, että saan sen itse lyhennettyä sopivaksi. :) On se vaan hitsi soikoon niin paljon huomaavaisempi, kun tajuankaan! :love7

Sitten poikkesin Prismassa samalla, kun hain insuliinit apteekista ja löysin ihanan tuommoisen nallepuvun vauvalle alesta puoleen hintaan! Tuommoinen joku kevyesti topattu (en nyt kuitenkaan ihan ehkä kevyttoppapuvuksi sanoisi?) harmaa karvahaalari, jossa on hupussa söpöt pikku korvat. :love2


Jos tässä nyt olis hetkeksi kaikki kerrottava? :D Hyvä fiilis täällä siis! Huomista syntymäpäivää odotellessa. :)
 
Miten ihana lahja mieheltä ReginaVeritas! :love2


Mua on ruvennut mietityttämään, kun on 36+4 tällä hetkellä, eikä pikkuinen ja ole vielä laskeutunut ja sf-mitta hyppäsi nyt viime mittauksella tuosta keskikäyrän alatuntumasta keskikäyrän yläpuolelle.. että tuleeko tästä tooooodella hidasta. Supisteluakaan ei ole joitakin tuhtiustuntemuksia lukuunottamatta (jos ne ovat jonkinlaisia supistuksia, en tiedä edes). Lähinnä rupesi mietityttämään, että kasvaa hirvittävän isoksi tuolla vielä..
 
Panda : Mulla esikoinen laskeutui vasta siinä vaiheessa kun aloin ponnistamaan häntä ulos sairaalassa :laughing005 Et ei se laskeutuminen mitään ennakoi. Helpompi oli olla kun ei ollut laskeutunut. ja esikoisesta näillä viikoilla 36+ niin sf-mitta oli huimat 38cm ja nyt vain 33cm. ja pojasta tuli ihan normaalin kokoinen 3720g ja 53cm.
 
Kiitos infosta ReginaVeritas! Ja miten hieno ele sun mieheltä tuo napakoru-juttu. Mä en edes tiennyt, että on olemassa sellasia raskausajankoruja, mitkä ei häiritse ultralaitetta!
Tänään oon tosiaan mittaillu sokereita ja hyvin pysynyt aisoissa. Uskon, että tuo lääkäri halus vaan pelotella just noiden insuliinien alotuksella, kun en ollut hetkeen mittaillu kotona, viimeksi tosiaan 1,5 viikkoa ennen tota eilistä käyntiä. En tosiaan aio suostua alottaan enää mitään insuliinejä näillä viikoilla, mieluummin suostun vaikka käynnistykseen jos on tarvis. Mutta eipä tässä siis hätää, pitää vain olla syömättä riisipuuroa, mun herkkua, tässä nyt vielä muutama viikko ennen, ku pikkunen on maailmassa ;)
 
Ihana mies sulla reginaveritas <3
Pikkunöösä, koita kestää hetki, että vauva on maailmassa, vedät sitten riisipuuroa himolla. Meinaan nälkä on varmasti ;) tai ainakin mulla on kokoajan nälkä nyt, kun pumppaan pikkumiehelle kolmen tunnin välein :D ja vähänkö olen ylpeä, nyt jo tulee 60-80 milliä per lypsy :) totesivat että tolla tahdilla saan viedä maitoa kotiin saakka pakastettavaksi :D :D ja tähän asti mun maito ollut pelkkää kermaa, ihan keltaista, tosi tuhtia kamaa, mutta onpa noin pienelle miehelle tehtyä mittatilausmaitoa ;)
Niin ja voi luoja, nää hormonit meinaa hiipiä kehiin. Illalla meinasi koti-ikävä hiipiä, ja vauvalla keltaisuutta naamassa ja ei jaksanut syödä reippaasti ja sittenhän meinasi maailma kaatua päälle :D onneksi tiesin mistä johtui, joten osasin itseni rauhoittaa ;) siinä teille odotettavaa vauvan tulon jälkeen, hormonit <3 ;D
 
Sanottakoon vielä että esikoisella hormonit hyökkäsi päälle kun näin sairaalassa telkassa mainoksen jossa oli mäyris.. Sitten tuli oma haukku mieleen ja sitten vollotin loppuillan :D
 
Pikkunöösä eipä mitään! Koskeehan tämä itseäkin, niin hyvähän se on selvitää.. :) Tää napakoru on ilmeisesti akryyliä? Jos nyt ei tartte ihan just siitä napakorun päältä jostain syystä ultrata, niin ei pitäis ainakaan rikkoa mitään antureita. :)

Dangeli joko on ollut puhetta milloin pääsette kotio? :)


Mitenköhän mä sitten vollotan tynnytyksen jälkeen, kun nyt jo itken vähän kaikkea. :D

Täällä on taas ollut tosi paljon supistuksia ja muutakin alapääkipuilua, selkeästi nyt tuola ihan 'pehmytkudoksissa', ei liitoskipuja. Ehkä nää on just niitä 'menkkamaisia' tuntemuksia.
 
Todennäköisesti päästään huomenna, jos painon lasku loppu ja bilirubiiniarvot ok. Nyt just otettiin labrat ja sen jälkeen toivon että poika pääsee yöksi valohoitoon, kun muuten se on edessä aamulla ja taas menee aikaa täällä sairaalassa pidempään. Hienoa tietty olisi jos ne arvot olisivat jo nyt laskussa, mutta tuskin kun poika on keltainen kuin porkkana ja tosi väsynyt..
 
Takaisin
Top