Tammikuun turinat

Nelia, kuulostaa niin tutulta tuo sun tilanne. Mulla yritettiin ensin käynnistystä tehdä balongin avulla, mutta eivät saaneet sitä laitettua vaikka kolme kertaa yrittivät. Cytotecilla sit mentiin, to sain yhden tabun murusen, ja perjantaina tais olla kaks kertaa. Sittenhän se lauantai aamuyönä alkoikin tapahtua. Ja siis mulla oli parisen viikkoa sitten se kasvukontrolli, vauvan painoarvioksi saatiin jo sillon yli 4kg. Jäinkin sit samantien osastolle. 37+6 oli viikkoja kasassa kun pieni prinsessa näki päivänvalon. Mulla oli radi, mutta sokerit pysy koko ajan tosi hyvinä. Painoa mulle kerty odotusaikana yht. 0kg ja nyt synnytyksen jälkeen paino on tippunu yli 12kg.
 
Käynnistystä panikoivia on pakko tulla tänne lohduttamaan, että itsekin panikoin käynnystyspäätöksen saatuani (synnytin joulukuussa ja käynnistettiin paria päivää ennen LA:ta raskausdiabeteksen takia) ja luin kaikki keskustelupalstat läpi aiheesta. Sitä ei olisi kannattanut tehdä, koska todellisuus oli jotain aivan muuta ja käynnistyksessä paljon myös hyviä puolia. Meillä siis ei ollut ennustetta isokokoisesta lapsesta vaikka oli RD, mutta silti ainakin HUS:in käytäntö on ettei anneta mennä yliaikaiseksi.
Sairaalassaoloajan parasta hoitoa sain synnyttämättömien osastolla jossa käynnistys aloitettiin ja siellä ehdin viettää yhden yön. Käynnistys tapahtui ballongilla, joka kyllä oli rajumpi kuin itse oletin mutta teki tehtävänsä muutamassa tunnissa (olin haaveillut kotiinpääsystä kun ballongi oli laitettu, mutta mietteet muuttuivat hyvin nopeasti laiton jälkeen...). Cytotecia kuulemma käyttävät enää HUS:ssa vain todella harvoin ja ballongi on ehdottomasti näistä vaihtoehdoista luonnollisin. Sen kanssa kyllä pärjää, ja sitä on helpompi hallita kuin lääkkeitä :)

Ei tosiaan kannata pelätä, vaan nauttia viimeisistä hetkistä ja huolenpidosta, koska liian pian sitä kaikkea on hirmuinen ikävä - jopa sitä mahaa ja koko raskausaikaa.

Nauttiminen viimeisistä viikoista koskee siis kaikkia, nyt harmittaa kun itse en tajunnut tehdä sitä ajoissa. Antoisaa odotusta, synnytyskin on kokemisen arvoinen tapahtuma :)
 
Nyt täytyy sanoa, että inhoan näitä 'käytäntöjä'. Itselle ei ole vielä kerrottu mitään pätevää syytä käynnistykselle. Puhutaan vaan käytännöistä. Kiitos vaan, 'käytäntö' ei ole mikään syy. Syy on vaikkapa istukan toiminnan heikkeneminen tai sikiön ahdinkotila. Käytäntö ei ole syy.
 
Olet todella oikeassa, ReginaVeritas. Käytäntö on todella huono selitys ja esimerkiksi minun kohdallani asiaa ei osannut perustella kukaan, miksi käynnistykseen piti ryhtyä. Viimeisenä iltana ennen käynnistystä järkeilin asiaa itselleni niin, että ainakin tiedämme mitä tapahtuu ja yliaikaisuuden tuskia ei tarvitse kokea. Jäi vain painamaan tosiaan se, ettei kukaan osannut sanoa sille YHTÄÄN hyvää perustelua, vaan asia tosiaan perusteltiin vain sillä että HUS:in käytäntö on tämä ja ohjeistuksissa lukee niin. No, sain ainakin monta ylimääräistä kokoultraa.

Mutta, käynnistys oli ja meni, saimme terveen lapsen (3300g ja 50 cm) vain 30 minuuttia ennen laskettua aikaa ja synnytys oli suhteellisen nopea, siis itse synnytys vaikka käynnistys veikin jonkin verran aikaa - kun taas piti säästää rahaa ja minut jätettiin "oman onneni" nojaan yöksi koska silloin synnytyksen käynnistäminen toden teolla (oksitosiini-tippa) olisi ollut liian kallista :wink

Älkää stressatko, kyllä kaikki järjestyy - ja aina kannattaa ajatella niin, että toisen toivovat käynnistystä sitä saamatta :)
 
Saa nähdä miten meillä menee huomenna miehen kanssa tuola synnytystapa-arviossa, jos ei saada muuta syytä kuulla kun 'käytäntö'. :wink

Kyllähän käynnistykselle yleensä on todellakin hyvä syy. Suomessa ei pahemmin näissä asioissa puoskaroida. :) Itse vaan en todellakaan pidä siitä, että jotain selitetään käytännöllä, se ei kerro todellisesta tarpeesta mitään.
 
Tsemppiä Nelialle! Toivottavasti kaikki menee paljon paremmin, kuin mitä pelkäät.
Itse kävin kaksi viikkoa sitten sairaalassa tarkistuttamassa vauvan liikkeet, kun ne oli pari päivää olleet todella vaisuja. Pelkäsin vaikka mitä, vauvan kehityshäiriöitä ja hengenvaaraa, ja varauduin siihenkin, että mut vaikka leikattaisiin siellä... Onneksi oli väärä hälytys, vauva alkoi "heräilemään" jo matkalla sairaalaan ja sitten olikin normaali kova meno päällä. Sainpahan kunnon tutkimukset sille viikolle 36, neuvolalääkäri mulla olisikin ollut vasta viikolla 38, eli tällä viikolla!

Onko teillä muilla ollut huimausta tai pahoinvointia nyt loppuraskaudessa? Mulla oli alkukuusta parina päivänä kovaa kuvotusta, se oli voimakkaampaa kuin alkuraskaudessa. Eilen oli taas, melkein koko päivän, tosi huono olo. Ei auttanut lepo, syöminen tai juominenkaan. Toissailtana oli huimausta, mua pyörrytti, kun makasin sängyssä!
Netistä kun lukee (keskusteluja), niin saa kuvan, että synnytys olisi tosi lähellä, kun tulee pahoinvointia. No ei ainakaan toi alkukuun pahoinvointi mulla sitä merkannut...
Muita synnytyksen alkamisen oireita ei nyt taida pahemmin olla, tuntuu että kovemmat supistuksetkin on olleet lomilla pari päivää. Vai onko se tyyntä myrskyn edellä?! :)

Esikoiselle varattu lapsenvahti oli juuri pari päivää risteilyllä (tai on vieläkin, muutaman tunnin), ja olin varma että synnytän tänä aikana. No en sitten kuitenkaan. Mutta mieheni lähtee huomenna koko päiväksi 300km:n päähän, niin enköhän sitten ala hommiin!
Kunpa vaan ei olisi mikään pikasynnytys, tapahtui se nyt sitten minä päivänä hyvänsä, kun lapsenvahdinkin tulo kestää ainakin 1,5h. Sairaalaan on onneksi lyhyt matka, 30km.
 
Voimia blaueblumme! Tosi kurja tilanne! :sad001 Uskon kyllä, ettei fiilis ole mikään maailman paras. Nyt on kello jo kymmenen ja ties vaikka olisit jo sairaalassa, mutta täältä lähtee kovasti pikapostissa voimia ja jaksamista sinne suunnalle, oli tilanne mikä hyvänsä! :love2

En tiedä tosta balongista, tai siis sen saatavuudesta, mutta ainakin se vaatii, että kohdunsuu on yhdelle sormelle jo auki.
 
Täältä kans voimia blaueblumme!

Täytyy kirjottaa itsekin taas pitkästä aikaa jotakin, kun vielä ehtii kirjottaan tähän ketjuun näin viimenen päivä tammikuuta :) Ihanaa että huomenna on jo helmikuu, raskauden lisäks myös kevät on aina vaan pidemmällä! Täällä 38+0 tänään ja neuvolassakin kävin. Laskettu aika on mulla siis ystävänpäivänä, eli parin viikon päässä. Vauva on alhaalla ja laskeutunut, kuulemma pikkasen pystyi vauvan päätä vielä terveydenhoitaja liikuttamaan. Hyvinvoiva oon edelleen ollut kun normaalia turvotusta ja pientä särkyilyä, lähinnä lonkkasärkyä, ei laske mukaan. Synnytystä ajattelen entistä enemmän nyt. Se sairaalakassikin pitäs vissiin oikeesti jo kohta pakata :D Seuraava käynti neuvolassa olis 17.2. mutta uskon että en sillon enää oo raskaana.. Huh, jännittäviä aikoja elellään, ihanaa että kohta saa toisen pikkuisen :Heartred
 
Moi!

Vielä kuun viimeisellä minäkin kirjoittelen. Viikkoja nyt 39+5 eli la on sunnuntaina. Joka yö valvon ja odotan että jotain tapahtuis. Muutamia supistuksia sillon tällön mutta ei mitään vakavasti otettavaa. Esikoinen syntyi 40+5 ja toivon että tämä tulisi edes tuota ennen. Läheiset on kans hyvin odottavassa tilassa, joka ilta tehdään suunnitelma miten toimitaan jos vaikka tulisi lähtö. Ja joka yö herään 01 valvomaan ja odottelemaan....

Viime viikolla oli painoarvion tarkistus, eri lääkäri mittasi eri arvot. Edellinen tuumas että tulollaan ois jättiläinen ja uusi arvio oli että ihan normi.

Toivotaan että tänä viikonloppuna, jos tästä tulisi ensimmäinen helmivauva (joka siis syntyy helmikuussa) :)
 
Täällä oli tänään synnytystapa-arviointi :) Saatiin mukavasti vastauksia miehen kanssa. Ensiksi kyllä tarjottiin vastaukseksi 'käytäntöä', mutta kun huomautin, ettei se kerro mitään tarpeesta sen taustalla, sain kunnon vastauksen: Istukan toiminnan tiedetään heikkenevän pikkuhiljaa lasketun ajan jälkeen kaikilla odottajilla. Istukan toiminnan heikkenemistä edistää mahdollinen makrosominen vauva ja erityisesti insuliinihoitoisen diabeteksen (ei ole väliä onko ykkös-, kakkos- vai raskaudiabetes) tiedetään myös nopeuttavan istukan toiminnan heikkenemistä. Tämä on kuitenkin aina yksilöllistä, eikä ole automaattista, että istukan toiminta aina jokaisessa rakasudessa ehtii heiketä . Kuitenkin jo pelkkä insuliinihoitoisuus diabeteksessä nostaa riskiä sen verran, että pidetään turvallisempana käynnistää aiemmin, kuin normaalissa raskaudessa. Normaalissa raskaudessahan todellisen yliaikaisuuden rajahan on vasta viikolla 42+ ja vasta silloin yleensä katsotaan käynnistys ajankohtaiseksi.

Istukan toiminnan heikkeneminen on kuitenkin aina otettava vakavasti, ettei tule vauvalle hapenpuutetta, joten todella mielissäni olin, kun tämä meille rehellisesti kerrottiin! Ikävää vain, ettei heti ole voitu puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja syillä, vaan on vain puhuttu siitä, ettei vauva vaan kasvaisi 'liian isoksi' ja puhuttu 'käytännöstä'. Ehkä ei ole haluttu pelotella, mutta itse ainakin koin positiivisena asiana, kun sai kuulla oikean syyn. On helpompi suhtautua konkreettiseen, oikeaan tietoon, kuin epämääräisiin sanoihin! :) Lääkäri myös lupasi, että kaikki aina katsotaan hyvin yksilöllisesti milloin ja miten käynnistys tehdään, jos tehdään, eikä pelkällä 'käytännöllä' mennä. :)

Täällä on Hipsu ottanut aikamoisen kasvupyrähdyksen! :O 21 päivää on kulunut edellisestä painoarviosta (jonka teki sama lääkäri kuin tämän) ja painoa on tullut lisää melkein kilon! Hieman päälle 3000g on nyt paino, ihan himpun verran keskikäyrän yli, mutta vain juuri ja juuri lääkärin mukaan. En kyllä itse osaa olla mitenkään huolissani tuosta painosta, ainakaan vielä. :) Paikat ihan pehmeät , eikä lääkäri ainakaan sanonut mitään, ettäkö isommankaan vauvan synnyttäminen alakautta ongelmia toisi. :) Täytyy kyllä sanoa, että hemmetin ikävää teki se lantion luiden ja 'symfyysikulmien' tunnustelu! Vaikka lääkäri oli kyllä hellävarainen, oon vaan tosi arkana. :S Nyt olis kuitenkin ihan virallisesti lääkäriltä lupa vauvan tulla maailmaan, vaikka huomenna. :D

Toivottavasti tuo käynnistys- selitys on edes epämääräisesti ymmärrettävissä. :D Olen aika väsynyt, kun ensin tehosiivottiin, sitten leivoin, kävin välillä äippäpolilla ja taas leivoin, kunnes piti sitten viihdyttää pikkuveikkaa ja sen tyttöystävää, ajatus ei enää kulje kunnolla . :)


Niin! Blaueblummelle vielä jaksamisia taas. :) Koeta vaikka sitten miettiä oikein pontevasti niitä kolmea ässää, jos vaikka ajatukse voimalla. :wink :D

Msinarilla myös jännää! :)
 
Niin, onhan se söpö laskettu aika tuo ystävänpäivä :love2 Saa nähdä syntyykö tämä vauveli ystävänpäivänä, isoveljensä syntyi 40+1 eli vain päivän yli lasketun, odotellaan odotellaan.....

msinari, jännittävää on! :)
 
Täällä aletaan olemaan aika kypsiä jo odottamiseen. Tänään oli taas ultra ja kokoarviona 4,6kg tällä hetkellä.. La oli siis eilen. Inhottaa vaan kun koko ajan ollut puhetta että isoa vauvaa tulossa ja pitää seurata että käynnistetäänkö ja että miten ja missä ja milloin, mutta rajana pidetty sitä 4,5kg nyt kun se on ylitetty niin ei puhettakaan mistään! o_O Ihme touhua! Ei siinä ettei käynnistetä mutta ottaisivat yhden kannan ja pysyisivät siinä..! Inhottaa.. Ja varsinkin kun oon ensisynnyttäjä niin vielä enemmän jännittää ja pelottaa. Viikon päästä olisi yliaikakontrolli(?) jossa sitten todennäköisesti käynnistetään jos ei ole vielä tullut.
Kaks viikkoa nyt supistellu kunnolla, mutta kohdunkaula on lyhentyny kaikkiaan vaan 2mm! Argh!

Hmm.. Tää teksti ois tainnu kuulua kuitenkin tuonne murinapuolelle, mutta koska olen tänään tuittupää ja alotin jo tähän niin tähän tämän jätän.

P.S. Kolme ässää ei ainakaan täällä ole auttanut yhtään vaikka mukavia ovatkin.. Paitsi siivous. Siivous harvemmin nappaa. En oo havainnut myöskään vadelmanlehtiteen vaikutuksia paitsi hyvän maun :)
 
täällä on kädet ihan jumissa. siis kun puristaa kädet nyrkkiin niin sattuu, mutta sattuu viel enemmän kun avaa nyrkin. yleensä mulla ollut tämmöistä ainoastaan öisin ( ei oo pahemmin viel häirinnyt ) tai sitten aamuisin kun herää, et saa monta kertaa venytellä ja vetrestää sormia, et tuntuis normaalilta. mutta nyt on ihan "kohmeessa" molemmat kädet. viime viikolla jouduin vaihtaa vihkisormuksen kihlasormukseen, ( vihkisormus ainakin 3-4 kertaa paksumpi kuin kihlasormus, muuten kyl saman kokoinen) Mut nyt on jo pakko ottaa tuo kihlasormuskin pois, kun tuntuu epämielyttävältä. Ei viimeksi tätä ollut.

Rohkee viikko enää. Toivottavasti tulisi nopeammin kuin esikoinen ( rv 41 ).
 
Nninnanna: I can feel u!

Huh, rankka päivä takana... Aamulla 9 maissa oli aika äitiyspolille ja sielä sitten "sweepattiin" kalvoja ja laitettiin ballongi. Lääkäri oli aivan älyttömän kiva ja pätevä. Oli pakko kehua ihan ääneen. Koko arvioksi saatiin hieman pienempi 4 - 4,01 kiloinen jötkäle kun neuvolalääkäri arvioi 4,5kg.. Sanoi myöskin, että parempi iso pää kun leveät hartiat.

Heti ballongin asennuksen jälkeen tuli selkä hirmu kipeäksi. Sain kuitenkin ajeltua 1,5km matkan 20km/h nopeudella. Kotona supistukset yltyivät ja huusin kuin sikaa olisi tapettu. Tärisin lattialla ja itkin. Ja mulla on korkea kipukynnys!? Soitin synnärille ja käskivät vetää ballongin irti.. No eihän se sieltä mihinkään lähde kun on yhdelle sormelle auki... Ei siis muutakun synnärille taksilla. Onneksi otin mukaan pussin sillä kuski kaahasi niin lujaa, että oksuhan siinä lensi ;D

Synnärillä sitten käyrille ja takapuoleen tökittiin kaikenmaailman piikkejä. Ahh sitä helpotusta ❤️ suppareita tuli 3min välein 1min kerrallaan. Pääsin osastolle ja olisin saanut jäädä yöksikin, mutta koska en enää supistellut ja ballongi saatiin ulos klo:16, päätin lähteä kotiin klo: 21. Nyt vaan toivotaan, että synnytys lähtee käyntiin itsellään ja maanantaina ei tarvisi cytotecciä..
 
Täälläkin vielä hengessä mukana. En ole kirjoitellut nyt vähään aikaan kun on ollut kaikenlaista. Mutta mulla tosiaan LA oli ja meni 10.2. eli nyt jännitetään ja odotetaan jos tapahtuisi jotain. Olotila on ihan Ok. Supistuksia ei ole ollut. Kädet ja nilkat on vähän turvonneet ja kämmeniä puristaessa nyrkkiin sattuu.Ilmeisesti nestettä nivelissä. Lisäksi sisäreidet hemmetin kipeet kävellessä. Oikein vihloo jos laitan painoa toiselle jalalle.

Tänään kävin neuvolassa ja arvioivat että lapsi olisi jo sen verran iso, että laittoivat lähetteen sairaalaan tarkistettavaksi.Soittavat ja kutsuvat kun ehtivät ottaa vastaan. Mulla tosiaan raskausajan diabetes. Rv 37 paino oli keskikäyrällä, mutta nyt viimeisen kk aikana olisi kasvanut isoksi. Nyt rv 41+2 menossa. Pelottaa, että lapsi on yli 4kg kun olen pienikokoinen 153cm. Miten sellainen mötikkä tulee ulos? Nyt jään odottelemaan milloin soittavat ja pyytävät sairaalaan.Toivottavasti syntyisi luonnostaan ennnen sitä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top