Tammikuun turinat

Meilläkin kaksi narttua. Erityisesti toinen on hyvin kiinni mussa kokoajan. :D Se on muutenkin enemmän 'mun vauva'. :) Kyllä ne eläimet on vaan älyäväisiä. :)
 
Täällä kans yks suhteellisen 'vaivaton' odottaja :) ajoittaista selkäkipua ollut sillon tällön ja kyykkääminen ei enää onnistu ihan kauheen hyvin. Muuten ei sen kummempaa :) nukkuminen on kyllä pikkuhiljaa alkanut vähentyä koska usein tuntuu että paistun elävältä tai asento on huono tms..

Vauvanvaatteita käytiin tänään ostelemassa vähän lisää ja nyt aloittelen sitten sitä pesu-urakkaa :) alkaa jo tulla sellainen olo että olisipa se synnytys ohi ja vauva sylissä jo ! mahaa ei oikein enää jaksais
 
Ite en oo nyt huomannut et koira olisi niin paljon mussa kiinni, ku viimeksi. Mutta sekin varmaan vaikuttaa ku oon melkein koko ajan kotona, ku hoidan esikoista.

Kyl täälläkin välillä ähistellään kun kerään leluja lattialta. Ja maha on joskus tiellä, kun jostain ahtaasta paikasta yrittää mennä =)

Täällä esikoinen on alkanut nostaa mun paidan helmaa ja tökkii pienillä sormillaan mun napaa. Vitsit mitäköhän se seuraavaksi oikein keksii vielä.

Onneksi meitä muitakin suht vaivattomia on =)

Tuli tälle päivälle piristystä, ku hain ihmeellisen paketin postista ja sieltä sit paljastui et ku olin vastannut yhteen kyselyyn ja sit mulla oli ollut arvonnassa hieman onnea niin voitin iPad Airin. :smiley-bounce015 En oo siis ikinä toimoisista kyselyistä mitään voittanut.
 
Meillä ei kyllä kissoja kiinnosta mun olo yhtään. :D Toinen kissoista, joka on enemmän tuommoinen ihmisistä kiinnostunut, on kyllä ruvennut enemmän hengailemaan mun kanssa, mutta se nyt voi johtua siitäkin, että olen niin paljon kotona ja on tottunut vaan paremmin. :) Meidän kissat on Eestistä pelastettuja kissoja, jotka viihtyi ensimmäiset kolme kuukautta sängyn alla, eikä todellakaan luottaneet ihmisiin millään tasolla ensimmäisen vuoden aikana.
 
Voi riemua!!! Voi sanoa että olen nukkunut melkein koko yön!! Vain kerran tarvitsi käydä vessassakaan :D tyyntä myrskyn edellä vai mikähän oli? ;)
Kiva kyllä, niin nyt rähmii mun toinen silmäni, nytkö se pojan silmätulehdus tuli mulle? Se tietää reissua päivystykseen :/
 
Tykkään Dangelin yöunista, en mahdollisesta silmätulehduksesta. :)

Itse olen ihn hirveässä koomassa. Iski vatsatauti ja sain ravata vessassa ihan liian usein. :( Vieläkin aika hutera olo, mutta parempi kun eilen.
 
Oli kyl ihanaa herätä aamusti ko sato LUNTA! <3 Kyl sitä sit ollaanki jo odotettu. Sais toi sit luvan pysyy maassa. Meijän koiraki oli taas niin innoissaa ko siel tulee lunta :D Mitää muut haluis tehdäkkää ko telmii ulkon lumisatees. Yöki tuli nukuttuu ko tukki! En muist koska olis viimeks ollu tommone yö ettei tarvii montaa kertaa herät vessaa.
 
Reginaveritas, pikaista paranemista ja koita juoda paljon ja levätä! <3
On kyllä ihanaa kun on lunta ja pakkasta, harmi kun ei päästä pojan kanssa ulos kun sairastetaan. Hän kun kovasti odottaa että pääsisi pukin tuomaa rattikelkkaa testaamaan.. Tosin ei tällä lumimäärällä sitä paljoa käytetä :D
 
Niin ja me ostettiin muuten eilen miehen kanssa kaupasta sairaalakassiin evästä, miehelle pari energiajuomaa, pillimehuja mulle, kokista ja suklaata :D sitten lähdön tullessa tehdään joko leivät miehelle mukaan jos on yö, tai otetaan pakkasesta eväsarsenaalista ruokaa hälle :) hedelmiä ei ostettu, muuta kuin normi käyttöön, kun eihän tässä tiedä koska se lähtö vasta tulee.. Napataan niitä sitten mukaan jos niitä on :D niin ja vauvalle ostettiin ainu-pupu, on sitten mukaan sairaalaan <3 ja pari uutta tuttipulloa varuiksi..
Hitsi, muistin että pähkinöitähän mun piti ostaa itselleni myös mukaan :/
 
Dangel Jooh... :) Mies tuli herättämään tossa yhdentoista aikaan, kun halusi varmistaa, että oon kunnossa. Kohta varmaan takasin nukkumaan... Piimää ja mustikkakeittoa on onneksi aina meillä jääkaapissa.

Täällä on tosi vähän lunta. :( Oon tosin iloinen ihan vaan jo pakkasestakin! Ei oo niin perhanan kurainen piha enää.
 
Onpa täällä eläinihmisiä paljon! Meillä ei ole mitään eläimiä, mutta olen kyllä kuullut monelta tuosta narttujen muuttuneesta käyttäytymisestä. Lapset aina välillä toivoo lemmikkiä, mutta olen tunnustanut heille hoitamislaiskuuteni. Nytkin tässä kodin pyörittämisessä on jo niin paljon hommaa, etten jaksa mitään ylimääräistä. Ehkä, kun ovat isompia ja ottavat enemmän vastuuta hoitamisesta, voin harkita jotakin nelijalkaista tai uimataitoista.

Täälläkin iloitaan lumesta, vaikka aika säälittävän vähän sitä tippuu taivaalta. Taitaa olla yläkerran lumikone tänä vuonna hieman epäkunnossa. Pakkasta kyllä on ja hyytävä viima, että ihan talvelta kyllä tuntuu. Kävin aamulla reippaalla kävelylenkillä ja olo oli tosi hyvä. Alamäkiä jopa hölkkäsin kevyesti. Tätä menoa mä oon kahtena kappaleena vielä maaliskuun alussa....

Heitän täältä vähän unihiekkaa kaikille huonounisille ja ReginaVeritakselle jäisiä tyrnimarjoja :)
 
En tiedä mitä kipuja nämä on, mutta tähän asti aina sillon tällön on ollu satunnaista vihlomista koko haarovälialueelta, nyt tuntuu että eilen ja tänään lisääntyneestä määrin. Vihloo välillä niin ettei kävellessä pysty jalkoja nostamaan vaan pitää laahata maata pitkin. Tai auta armias jos housut pitää saada jalasta kun ei saa jalkaa nostettua maasta ylös edes sentin vertaa. Huh. Vihlomista ei siis yhtään ole mahan puolella vaan ihan tuolla alhaalla haarovälissä vaan, eikä tunnu istuessa tai maatessa.
 
Mitla, kuulostaa liitoskivuilta :/ ei yhtään kyllä kivoja, nimim. Kanssa kärsijä täällä ;)
 
Meillä on uroskoira, enkä suurempia hoivaamisviettejä ole sillä huomannut. Voi olla, että useammin käy tarkistamassa missä olen, noin kun tulevat miehen kanssa ulkoakin niin käväisee aina tarkistamassa, että olen paikalla. :) Ärtyisämmäksi isoja vastaan tulevia koiria kohtaan se on tässä hieman muuttunut, mutta taustalla on monenkirjavaa syytä. Ehkä voi tämä raskauskin olla yksi puolustusviettiä herättävä juttu..


Mulla vihloo tai ennemminkin nipistelee yllättävän kovaakin välillä tuossa luulisin, että virtsaputkea tai -rakkoa tms., kun pikkuinen liikkuu ja möyrii sen kohdalla.. runnoo kaikki sisuskalut siellä jo. :confused::grin
 
Mitla Mullekin tuli ekana mieleen että liitoskipuja, Jos se vaaveli on vajonnut alaspäin viimeaikoina, niin voi alkaa tuntua ihan eri tavalla. Mulla ainakin kävi näin, vaikka liitoskipuja on ollut aiemminkin, mutta kun leikkauksen jälkeen vajosi,niin kyllä alkoi tuntua!

Mulla piti olla vielä joku pointti, mutta unohtui... :S

Onko muilla napakoruja? Tai mulla ei kyllä enää oo napakoru, vaan navan yläpuolella oleva koru. :p Mietin josko vielä loppuajaksi hankkisin semmoisen raskausajan napakorun, kun ei meinaa enää olla oikein mukava tuo perus. Toi peruskoru kun on mieheltä lahja, en haluis päästää umpeen :) tai en tiiä meneekö enää umpeen kun yli kymmenen vuotta ollut.

Maha alkaa rauhoittua ja olo olla melko normaali. :)
 
Nyt mie (vihdoin ja viimein) hyökkään ja kirjotan tänne teiän puolelle(kin). Oon ahkerasti kyllä seurannu tätäkin palstaa, mutten vaa oo kovin aktiivinen kirjottaja. En oikein osaa ikinä pukea ajatuksia sanoiks.. Varsinkaan kirjottamalla. Mutta hirmuisesti oon saanu teiltä vertaistukea ja on ollu ihana huomata että 'Jes! En oo ainut..!' Itselläni siis laskettu aika tammikuun 30. (ja ensimmäinen raskaus) mutta tällä hetkellä ei minkäänlaisia tuntemuksia että ois vielää tulossa. Pieniä supisteluita sillon tällön, liitoskivut on vaivanneet puolenvälin tienoilta saakka,
mutta that's about it. Itekkin aikanani suostunut tulemaan ulos vasta lasketun ajan jälkeen, joten jos on äitiksee ni ei välttis ole hetkeen tulossa.

Eilen käytiin isännän kanssa synnytystapa-arviossa (jonne neuvola katsoi että on hyvä mennä, kun itsellä reilusti ylipainoa ja isommankokoinen vauva neuvolalääkärin mukaan tulossa) joka helpotti jännitystä aika tavalla. Verensokereita ei huoli enää kotona mittailla, kun niissä ei mitään ole koskaan ollutkaan, painoa tullut koko raskauden aikana lisää n. 5,5kg ja tyttö kasvaa ihan käyrillä. Ihan ku meiän neuvolassa vähän höösättäis :/ Huh.
 
Tervetuloa nninnanna! Missäs päin vaikutat? :) Kiva kuulla, että on meidän jutuista ollut iloa! Mulla sanottiin heti ekassa neuvolassa, että painoindeksin perusteella jo laitetaan synnytystapa-arvioon.

Nyt perjantaina siirrettiin synnytystapa-arviota viikolla eteen päin (piti olla 24. nyt on 31.). Vähän sinänsä harmitaa, koska sielä kuitenkin saisin tietää siitä käynnistyksestä ja nyt joudunkin viikon enemmän odottamaan. :S
 
Imatralla asutaan joten Lappeenrannassa pitäisi synnyttää. Ja miusta oli ihan hyvä ja tosi mukava käydä tuossa arviossa, kun kuitenkin jännitän tapahtumaa jonki verran.. Ehkä enimmäkseen pelkään etten vaa osaa ponnistaa tai saa ponnistettua kun lantionpohjanlihakset on olemattomat.. Tuolla oli muuten ihan loistava lääkäri! Mikä meillä Imatralla on ei oo kertonu oikeestaan mitään (ikinä!) mitä siellä näkyy, mumisee itsekseen mittoja ja on antanut sellaisen kuvan että vauva on TOSI iso ja varmaan käynnistellään aikasempaan.. Äpoli-lääkärisetä taas kertoo että tuossa vauva pyöritteleee päätä ja raivotarjonnassa näyttäs olevan. Ihan käyrillä tosiaan kasvaa vaikkakin yläpäässä, mutta kuitenkin. Eikä koon puolesta kuulemma lähetä käynnistelemään ellei ole oikeasti reilusti käyrien yläpuolella. Seuraava aika 7.2 jos ei ole vielä sillon syntyny.

ReginaVeritas siulla menee sentään vaan viikolla etiäpäin ettei siirretty johonkin helmikuun alkuun, mut tässä vaiheessa kun oottaa jo muksuakin kuumeisesti tulevaksi ni ei hirveesti lohduta. Varsinkaan jos omat olot ei oo koko aikaa mitä parhaimmat.. Loppuaika pelkkää oottamista :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top