Taidot

Meillä hämähäkki on hämähämähäkki :grin

Lauseita tulee paljon ja puhetta siis ihan hirveästi, eikä oikeesti jaksaisi sitä tauotonta ja kovaäänistä kalkatusta koko ajan kuunnella... :wacky: Hienoa, että puhe kehittyy näin hyvin, mutta... :eek:
 
Meillä on liikunnassa kaikki saavuttamisen arvoinen hiljalleen saavutettu ja vihdoin on puheen vuoro. Jotkin sanat tulee tosi selvästi, jotkin osittain, joillekin on ihan oma korvaus, esim koira on 'hau', kissa on 'mau', vettä tuo pyytää jäljittelemällä nielemisääntä ja tätä rataa. Noin kolmannes sanoista on enkunkielisiä, sitten niitä käytetään vähän sekaisin.. Miten muilla 'sekakielisillä', millä kielellä ja missä yhteydessä sanat tulee?
Mua vähän arvelutti osaako tyttö yhdistellä, miten sanat tarkoittaa toisiaan, vai käyttääkö se niitä ihan satunnaisesti. Yks päivä imetyksen jälkeen (kyllä, imetän edelleen, vaikkakin yritys vähentää) jutustelin jotain 'no onko --- nyt onnellinen kun sai masun täyteen maitoo' tms, niin tyttö virnisti ja sanoi 'happy' tai siis häpi. ;) Yhen kerran tulin töistä vasta illalla aika ärtsynä, mutta kun vastaan riensi kyynelsilmäinen lapsi rallatellen 'äiti äiti!! happy happy happy'! Niin eihän siinä voinut tulla kuin hyvälle tuulelle. :')

Mitään lauseita ei tule, mutta kokonaisia asioita tulee ilmaistua sanojen, eleiden ja ilmeiden yhdistelmällä. Hölpötys on silti tauotonta, vaikkei siitä ota erityisen hyvin selvää.. :D tyttö lauleleekin muutaman sävelen rallatuksia (mm maamamamaamamaamamamaama-paapapa..)
 
Meidan varmaan pitaisi periaatteessa olla kaksikielisia, mutta talla hetkella ollaan tasan nollakielisia. :grin Ei poika ole sanonut mitaan jarkevaa tai tarkoituksenmukaista sanaa kummallakaan kielella. Ehka kuitenkin ymmartaa jokseenkin paremmin espanjaa. Esim. jos pojalle sanoo espanjaksi jotain ruoka/syoda/aletaan syomaan tms. niin se juoksee heti syottotuolilleen, tarttuu siihen kaksin kasin ja haluaa sinne istumaan (vaikka ruoka ei olisi viela edes poydassa).
Suomeksi ei tajua samaa asiaa eika siten reagoi siihen mitenkaan.
 
Mä olen koittanut avittaa tota kaksikieliseksi kehittymistä omalta ossaltani mm niin, että lastenlaulut mitä kuunnellaan/lauletaan on pääasiassa enkunkielisiä, lastenohjelmista vaihdan enkunkielisen ääniraidan jos mahdollista, jokapäiväisessä puheessa esitän jotain yksinkertaisia pyyntöjä ja opetan uusia sanoja sanomalla suomeksi ja toistamalla englanniksi. Ja tietty telkasta tuleva taustamöly ja oikeesti enkunkielisten kavereitten kanssa seurustelu jne.. Mä toivon, että tässä vaiheessa voisin opettaa ainakin passiivisen kielitaidon perusteet, kun oppimiskyky ja halu on vahvimmillaan. :D Katsotaan miten käy!
 
Oppimiskykyä tosiaan on, tai ainakin apinointia :) Meilläkin poju ihan puolivahingossa "oppii" englantia, koska katselemme paljon englanninkielisiä lastenlauluvideoita netistä, ja teletappeja myös. Välillä poju lauleskelee ihan sujuvasti "baa, baa, black sheep" :grin ja toistelee sanontoja "come on", "come to play" . Arvoitus vaan, on ymmärtääkö poju mitä sanoo ja mitä tarkoittaa... :rolleyes:
 
Kröhöm... meidän tyttö osaa kolme sanaa englanniksi: "Crash, kill, destroy", lausuminen toki vähän omanlaatuista. Älkää kysykö miksi. :android:
 
Kaivan esiin vanhan ketjun Meidan pojan sanavarasto on nyt jopa kehittynyt viimeisen 2-3 kk:n aikana, Poika tervehtii tosi pontevasti hola! Joskus tervehtimisvaihde jaa paalle ja kaikki liikkuva pitaa tervehtia.
Poika osaa pyytaa vetta ruokaillessaan tai muuteen vaan ja saa nokkamukin, jossa on vetta. Tosin poika sanoo agua, oli kyseessa sitten mehu, maito tai vesi.
Lisaksi poika kieltaytyy hokemalla oikein painokkaasi no, no, no, NO. Yksi kerta ei koskaan riita. Esim. yritan ottaa pojalta kielletyn esineen kadesta niin tuo no-hokema loppuu aina itkuun.
Lisaksi pojan omassa puheessa, mika on 99% omaa loruilua, on aika paljon sellaisia sanoja, jotka kuulostavat enemman espanjalaisilta kuin suomalaisilta, vaikka eivat tarkoita mitaan, esim. uego.
Poikahan oli about kuukauden Suomessa, joten ihme, ettei sielta tarttunut mitaan. :rolleyes:
 
Muokattu viimeksi:
Jee Littlered! Niin se meilläkin hiljalleen etenee. Mutta jännää tuo kielen kehitys, meillä on muutamia ihan oikeita sanoja, joitain puolikkaita sanoja, joitain sinnepäin sanoja (eli yritystä on mutta ihan ei vielä osaa, monet s- ja r-kirjaimia sisältävät sanat ovat sellaisia) ja sitten niitä ihan omia sanoja, joilla on selvä tarkoitus ja jotka ymmärrän, mutta joissa ei ole mitään yhteistä ns. oikean sanan kanssa (esim. bussi on "kii" tai "kii-o").

Joo ja ei / en osataan hyvinkin ponnekkaasti, lisäksi harjoitellaan lauseita ja sijamuotoja (hämmentävää kuultavaa pojan omalla kielellä :grin). Ja jostain syystä tuo on kovin kiinnostunut kirjaimista ja opettelee niitä kovasti, tulee sellainen olo että poika on menossa perä edellä puuhun ;D
 
Ai niin, ylellä uutisoitiin tällä viikolla jostain tutkimuksesta, jossa linkitettiin lasten puhumattomuus (kuulemma uusi ilmiö, että kolmevuotiaatkaan eivät vielä osaa kuin muutamia sanoja) vanhempien somettamiseen. Hmph. Vähän tuli sellainen olo, että asiaa yksinkertaistettiin tosi paljon :meh: tai siis tosiasiassahan olen vain kateellinen, kun en itse voi kuin haaveilla koneen avaamisesta lasten hereilläollessa :grin
 
Joo, meillä tyttö puhuu nyt neljän, viidenkin sanan lauseita, joten olisi helppo väittää että meillä ei ole sometettu liikaa, mutta jos nyt käy katsomassa vaikka mun tilastoja täällä, niin onhan tuota tullut koneella istuttua. :oops:
 
Hämmentävä melko uusi taito; poika osaa laskea tai siis luetella seitsemään (ja vieläpä niin että kaikista saa lausuttuna selvää). Jännää, en ajatellut että kaksivuotiaana tuollaista tekis.
 
Meillä lasketaan "yksi, kaksi, kolme, viisi". Isä on kuulemma opettanut, mutta nelonen ei jostain syystä tule mukaan. Ja samaa hämmästelin, en ihan odottanut tätä vielä.
 
Pojalla taitaa päiväkodissa olla suomenkielinen kaveri koska osaa huutaa ja käskeä kovasti POIS ja MINUN :smiley-ashamed004 Muuten sanavarasto espanjaksi ja ruotsiksi kehittyy hyvää vauhtia, vaikka ei kokonaisia lauseita sanotakkaan vielä.
 
Meilläkin lasketaan kymmeneen, mutta kahdeksan jää aina pois välistä. On laskenut jo pari kuukautta, mutta se kasi vaan ei löydä paikalleen vaikka hienovaraisesti muistuttelen että seitsemän jälkeen tulee kahdeksan ja sitten vasta yhdeksän. Osataanko teillä värejä? Joinain päivinä poika saattaa nimetä pari väriä ihan oikein ja sitten seuraavana ihan pieleen. Musta menee enimmäkseen oikein, mutta muut menee tuurilla. Eihän siis vielä tarvitsekaan osata, mutta mietin vaan kun välillä ne osuu oikeaankin.
 
Meillä eivät niin kiinnosta numerot vielä, mutta aakkosia harjotellaan - tosin pojan omalla kielellä, mikä on taas aika mielenkiintoista kuultavaa :grin Yllättävän monta kirjainta hän kuitenkin jo tunnistaa ja lausuukin ihan tunnistettavasti.
 
Meilla ei ole viela mitaan hajua vareista, numeroista tai aakkosista, ei sitten millaan kielella...

Mutta pojan jalkapallotaidot ovat taas kohentuneet. :happy: Poikahan osaa nyt jo syottaa pallon ja pysayttaa pallon jalallaan. Toimii jopa epaluotettavana maalivahtina. Nyt poika osaa vastaanottaa pallon paallaan ja puskea sen takaisin, siis ihan paataan kayttaen, ilman kasien apua tms. :eek: Tosin nuo puskut eivat lahde kovin kauan, kun poika ei viela osaa puskea voimaa kayttaen, mutta silti. :eek: Itse olen jo lapsena ollut ihan avuton kaikissa pallopeleissa... Jos minua kohden heitetaan pallo niin mun eka reaktio on suojautua silta, ei puskea sita. :grin
Lisaksi mies on hommanut pojalle Barcan Messi kymppi-paidan. :happy:

Silloin kun meilla oli koko lapsenhankinta vasta puheasteella, me kavimme miehen kanssa kaksistaan Barcelonassa ja mies kavi vierailulla siella niitten kotikentalla ja katselemassa joitain pokaaleja, tauluja tms. Minusta oli ihan kasittamatonta maksaa jotain 20e, etta saa kayda katselemassa tyhjaa kenttaa, jossa ei edes pelaa kukaan, joten ma odottelin sen ajan kahviossa.
Sitten me kavimme yhdessa siella ihan virallisessa Barca-kaupassa ja muistan kuinka mies sanoi, jotain, etta sitten kun meille on poika niin ostan sille tommosen ja tommosen jne. Siella oli kaikkia lastenvaatteita, lippiksia, leluja ja kaikkea. Silloin ei kuitenkaan mitaan ostettu, kun enhan ma ollut viela edes raskaana.
Mutta nyt pojalla on sitten vihdoin oma Barca- t-paita, 2-3-v:n kokoa. Menee viela ens kesanakin!
ps. Miehelle olisi varmaan karvas pettymys, jos poika ei alkaisikaan harrastaa jalkapalloa...:nailbiting:
 
Tyttö osaa värit aika hyvin, mutta vaaleanpunainen on sitkeästi violetti. Olkoot. :p

Littlered, Barça-fanina arvostan miehesi toimintaa, itsehän olen hankkinut tytölle jo oikean jalkapallon, ja paljon sen kanssa potkitaan ulkona. Jos pääsisin Barcelonaan niin ostaisin sen Camp Noun fanikaupan varmaan tyhjäksi... Ehkä on hyvä etten pääse. :rolleyes:
 
Haha.. Littlered, sun teksti olisi voinut olla mun kirjoittama :smiley-ashamed004

Meilläkään ei lasketa kun jotain epämääräistä espanjaksi. Jotain värejä osaa, mutta ei sano itse. Mutta jos pyytää hakemaan punaisen pallon, niin yleensä sieltä tulee punainen pallo.

Fyysinen puoli onkin sitten kehittynyt ihan valtavasti taas. Tarhatädit kertoivat, että huomaa kyllä kenen kodissa tykätään jalkapallosta kun poika osaa niin hyvin juosta pallon kanssa ja on hyvä maalivahtikin kuulemma. Osa lapsista kun ei oikein ole käsittänyt mitä sillä pallolla pitäisi tehdä.. Me käydään lauantaisin myös "koristreeneissä", jossa lauma 1-2 vuotiaita saa juosta jumppasalissa 45min. Siellä on sitten rakennettu ratoja joista saa hyppiä tai ryömiä läpi. Ja tietenkin paljon palloja joita saa potkia ja heitellä.

Meidän pojalla on neljä vaihtoehtoa tulevaisuuden suhteen. Jalkapallo, tennis, koris tai F1-kuljettaja o_O
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top