Taidot

Poika on tanaan tasan 8kk! Ja edelleen lattiatoukka! Ryomii kylla ja istuu silloin kun laitetaan istumaan.
Nyt uutuutena on itsenainen konttausasentoon paaseminen. Poika siis nousee mahaltaan konttausasentoon, mutta ei liiku lainkaan. Hetken aikaa vaan heiluttelee peppuaan eteen ja taakse. Sitten loppuu kasista voimat ja se lysahtaa takaisin masulleen ja jatkaa eteenpain ryomimalla. :Heartred
 
Meillä ei ryömitä vieläkään. Taaksepäin neiti luisuu paljaalla lattialla, suorien käsivarsien varassa kurottelee lattialla mahallaan ollessaan, istuu tosi tormakasti kun laitetaan istumaan ja ponkaisee seisomaan jos asento on yhtään sellainen mistä vaan pääsee, mutta liikkeelle ei ole vielä lähtenyt. Mutta eiköhän tuo vielä kerkiä...
 
Uusia ihania ja vähän vähemmän ihania taitoja: räkiminen, taputtaminen ja pyykkien repiminen kuivaustelineestä. Mä en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa kun poika seisoi aamulla sängyssään ilman tukea, taputti onnellisena ja heti katsekontaktin saatuaan räkäisi oikein äänekkäästi. Ja kun tuon räkimisen yhdistää nenänkaivamiseen niin äiti on haljeta ylpeydestä :confused:
 
Meillä ei myöskään ole ryömimisasiat edenneet. Fyssarilta saatiin paljon hyvää palautetta, poika on edistynyt niissä asioissa hienosti, missä pitikin :) Nyt vaan odotellaan lähteekö poika tuosta itsekseen, vai pitääkö taas potkia fysion kautta vauhtia...
 
Me saatiin silloin 6kk neuvolan jälkeen kehoitus käydä fyssarilta näytillä, kun poika ei kääntyillyt. Oli silloin jo 3 kk iässä muistaakseni kääntyillyt ekat kerrat, mutta sitten se kääntyily loppui. Eli tavallaan ei sen merkillisemmältä kuulostava syy, mutta kai se kääntyilemättömyys sitten voi olla joissain tapauksissa merkki siitä, että jatkossakin voisi olla ongelmia motoristisessa kehityksessä.

No mentiin fyssarille ja hän katsoi vähän poikaa ja antoi vinkkejä, miten poika siitä aktivoituisi taas yrittämään kääntymistä. Siitähän se sitten parissa päivässä lähti pyörimään itsekseen taas :)

Tuntuu, että poika ei oikein vissiin ite tajua, mitä pitää tehdä että vois liikkua. Nytkin tyyli on semmoinen, että sammakkoa varmaan osaisi uida, mutta kuivalla maalla noin ei liikuta :grin

Tarttee varmaan mallinnusta ryömimisen ja konttaamiseen, vaikka toivottavasti lähtisi tuosta itsekin. Terve lapsi oppii onneksi kyllä, kun saa ensin vähän mallia ja apua. Ihan hyödyllinen käynti se nytkin oli, onneksi ei paljon vaadittu että tuo tuosta rupesi pyörähtelemään. Eipä kyllä hirvittäisi mennä uudestaankaan fyssarille ( ja käydään me siellä loppukesästä näytillä), oli ammattitaitoinen ihminen.
 
Meillä ei ole enää pariin päivään ryömitty, nyt kontataan. :eek: Ja neiti on vissiin alkanut hahmottaa meidän kodin eri huoneet, eilen tajusi, että keittiöön pääsee paitsi olohuoneesta myös eteisestä, ja ihan innoissaan konttaa sellaista ympyrää, olohuone-eteinen-keittiö-olohuone. Kiva, kun jossain vaiheessa se juoksee samaa reittiä. o_O Ja jos isi on työhuoneessa tietokoneella, niin konttaa sinne ("isisisisii") ja taas takaisin mun luo olkkariin tai keittiöön ("äittiäittiäittiii"). :Heartbigred
 
Hengailtiin eilen pojan kanssa tuossa pihalla enkä malttanut olla kokeilematta miten yhteistyö taaperokärryn kanssa sujuu. Hienosti poika nousi sitä vasten seisomaan ja otti muutamia askeleita. Matkaa kertyi ehkä metristä kahteen. Toistaiseksi kuitenkin konttaaminen maassa vaikutti olevan hauskempaa ja jännempää. Mutta kai noita voi jonkinlaisiksi epävirallisiksi ensiaskeleiksi kutsua :D
 
Meidän suosikkileikki tällä hetkellä on nousta seisomaan sängyn päätyä vasten, katsoa äitiä, räkättää ja heittäytyä selälleen :)
 
Heittäytyy selälleen?! :eek: :grin No alkaa luonne-eroja paljastumaan todella, meidän mussu ei tommoista uskaltaisi vaikka pystyisikin :rolleyes: Onneks ei pysty, mähän teippaisin sen suojuksia täyteen.
 
Mä taas olen ihan superiloinen, että poika on oppinut jo aika hyvin laskeutumaan takaisin istualleen ilman, että pää kolisee :) Muuten ei mitään varsinaisesti uusia taitoja olla opittu viikkoon-pariin, vaan lähinnä hiottu niitä, mitä on viimeksi opittu. Eli nyt istutaan entistä tukevammin, noustaan seisomaan nopeasti ja varmasti (tukea vasten siis), kontataan VAUHDILLA ja koitetaan kiivetä ihan kaikkialle. Askelia poika ottaa kävelytuolissa tai jos joku nojana oleva esine lähtee alta, mutta ei ymmärrä vielä hakeutua tarkoituksella kävelemään - onneksi :)

Sen olen huomannut, että poika usein noustessaan käyttää jalkaterän sivua ponnistamiseen, käykö teillä samoin? Mun sattuu katsoakin, kun toinen varaa koko painonsa siihen sivuun nilkat kierossa :eek:
 
Meillä myös noustaan seisomaan jalkaterien kautta ja nilkat vääntyy joka suuntaan, pahaa tekee katsoa! Poikaa ei tosin näytä haittaavan ja kai ne nilkat muuttuu vähemmän taipuisaksi kuhan nuo käyttää niitä nilkan lihaksia enemmän ja ne sitten alkavat tukea jalkaa paremmin :)

Meillä noustaan jo seisomaan ilman tukea, hurjan näköistä akrobatiaa! Myös ilman tukea seisominen on vähemmän horjuvaa. Jokusia askeleita tuo ottaa jos käsistä pitää kiinni. Pitänee hankkia sellainen kävelytukisysteemi.

Apua kuinka tää aika rientää, justhan iloittiin kun osasi kääntyä ensimmäistä kertaa ja nyt jo seistään ilman tukea :confused:
 
En nyt tiedä kuuluuko tämä varsinaisesti tähän osioon, mutta mitä teidän muksut tekee leluilla? Siis miten ne leikkii? Olipas hienosti kysytty :D Tarkoitan vaan sitä, että meillä on nyt semmoista että ensin lelu tai muu vastaava menee suuhun (mikä on tietysti ihan luonnollista) ja sitten se pitää HEITTÄÄ. Kaikkia tavaroita heitellään nyt, ei ole väliä onko iso tai pieni. Miksiköhän? Se on joskus vähän ärsyttävää. Kai tämä menee ohi ja jossain vaiheessa poika oppii leikkimään leluilla niinku niillä kuuluu leikkiä, mutta mietin vaan että pitäisiköhän sitä nyt sitten kieltää heittämästä, onko siitä mitään hyötyä? Toisaalta ihan kiva että osaa heittää esim. palloa hienosti, mutta sitäkin voisi harrastaa pikemminkin ulkona...
 
Meillä kaikki menee ekaksi suuhun ja vähän riippuu mikä/millainen lelu on kyseessä, sitä joko ravistellaan kauheasti tai heitetään. Minun ymmärtääkseni se heittäminen kuuluu asiaan ja vaikka kuinka ärsyttää välillä olla toistuvasti antamassa/nostamassa lelua, se toisto on lapsen kehitykselle tärkeää.

Neiti on oppinut vilkuttamaan. ♥
 
Meillä laitetaan lelut suuhun ja sitten niillä hakataan ympärinsä tai lyödään yhteen. Muutenkin on kiva huitoa hurjasti käsillään ja samalla huutaa AAaaAAaaAAAaa. Näyttää lievältä sekopäältä :grin Niin ja syöttötuolista on kiva heitellä tavaroita :)
 
Meillä syödään, ja sitten se on enemmän sellaista tutkimista ja ihmettelyä kuin leikkiä. Syöttötuolista ja esim. sylissä ollessa tiputtelee leluja.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kaikki lelut menee ekana suuhun ja poika saattaa vaan pureskella niita, valissa ottaa lelun pois suusta ja tarkastelee sita, sitten taas pureskelee lisaa. Kovin raisuja leikit eivat (viela) ole. Esim. helistin laitetaan helisemaan, mutta ei hakata sita lattiaan tai heiluta hulluna. Kaikki rapiseva on extra kivaa. Poika saattaa rapistella jotain, laittaa suuhun ja pureskella ja rapistella taas.
Viimeisin leluhankinta meilla on sellainen Fisher Pricen "Babys First Blocks"-kori, jossa erimuotoisten reikien lapi pitaisi ujuttaa erimuotoisia muovipalikoita. Olen jo tuhonnut tuotepakkauksen, mutta siina oli jotain hahmotuskyvyn ja motoriikan kehittamisesta. Suositusika 6kk-36kk.
Poika on viela liian nuori sita varten eika tajua leikin juonta. Palikoita se tunke vaan suuhunsa. Ja sitten kun ma nakkelen palikoita yks kerrallaan koriin niin poika kaataa koko korin nurin ja on riemuissaan. Semmonen "kokoa ja tuhoa"-leikki siis. Ei lainkaan sellaista leikkia, mihin ko. lelu on oikeasti suunniteltu. :)
 
Juu siis kaikkihan suuhun pitää tunkee. :D
Autoilla tuo osaa jo hienosti leikkiä, autoa kuljetetaan pitkin lattioita ja samalla päristetään. :) isä opettanu pojalle mitä auto sanoo, ihan hirveen nopeesti oppii uusia juttuja!
Taaperokärryllä oppi eilen kävelemään. Tukea vasten kävellään sujuvasti. Koskakohan sitte ilman tukea...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Takaisin
Top