Taidot

Mä olen huomannut, ettei toi meidän neiti ole moksiskaan pienistä kolhuista. Minä aina säikähdän, ja vauva katsoo mua ihan että mitä mutsi skitsoo? o_O Jossain vaiheessa pelkäsin jo, ettei se tunne ollenkaan kipua, mutta rokotukset osoittivat, että kyllä tuntee. Ja joku päivä kun se istui (olenko sanonut, että se istuu ilman tukea? Ei osaa itse nousta, mutta jos jättää lattialle istumaan, niin siinä nököttää ja yleensä osaa itse lähteä eteenpäin ilman apuja.) ja sitten muksahtikin selälleen, niin kyllä tuli itkua. Mä olen varmaan vähän outo äiti, kun en hirveesti järkyttynyt tosta onnettomuudesta, vaan olin tosi helpottunut, että osaa se itkeäkin jos sattuu... :rolleyes:
 
Meillä muksahdusten jälkeen tyttö ikäänkuin hakee reaktiota, jos sillei ilosesti sanotaan, että "hupsista, kopsahtiko, ei se mitään!" Niin ei välttämättä tuu mitään reaktioo, tyttö alkaa ehkä itekin nauraan. Mut väsyneenä/yksin alkaa kaamee itku.
On sillä jo hyvä kokoelma mustelmia ja naarmuja. Äitiinsä tullu.. Mulla edelleen vähän taipumusta.. ;)
 
Meillä on ollut aika tapaturmarikas päivä pojan kanssa. Aamulla tuo mönki meidän sängyssä kuten aina kunnes ponnisti niin kovaa vauhtia että "lensi" mun yli ja löi otsansa yöpöydän reunaan. Sitten äippä lähti töihin ja töistä kotiin tultuaan laittoi pojan päikkäreille vaunuihin, vaunut sohvan viereen ja sitten jotenkin väsynyt äippä nukahti itsekkin. Heräsin siihen kun poika huusi LATTIALLA. Oli kiipeillyt vaunuissa ja tullut pää edellä lattialle, onneksi alla oli paksu pehmeä matto ja poika rauhoittui heti kun pääsi syliin. Noh, sitten laitoin pojan lattialle istumaan ja poika kaatui pää edellä pöydänjalkaan ja kun nostin hänet taas syliin niin mun sormi osui häntä silmään. Ei nyt mene ihan nappiin tämä päivä meillä :sad001
 
^ Vaunuissa ei varmaan kannata enää siinä vaiheessa nukuttaa valvomatta tai ilman jotain valjaita, kun muksut osaa nousta istumaan/vetää itsensä pystyyn tmvs.

Mulla oli mukelona hienot kissavaljaat millä mut köytettiin rattaisiin :) Ei ollu vissiin 80-luvulla valjaat vakiona vaunuissa...
 
Mä kävin kaivamassa ne "turvavyöt" esille, huomenna sitten niihin. Olen miettinyt tota siksi, kun sängyssä nousee konttaamaan, niin pelkään että tekee saman vaunuissa. Ongelma vaan se, että neiti vihaa syvästi noita vyökiinnityksiä, saas nähdä miten huomenna suhtautuu... Ja mies laskee pinnasängyn huomenna myös.

Meidän taitopuolells kävi tänään niin, että neiti sai pahvista paloja irti, minä huomasin, neiti huomasi että minä huomasin, ja lähti salaman nopeasti karkuun ottaen vahingossa pari konttausaskelta! :o Onneksi huomio kiinnittyi harmiin menetetystä pahvinpalasta, ja konttaus unohtui toistaiseksi, oli nimittäin aika nopeaa menoa! :o :o


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Joo, ei todellakaan nukuta enää vaunuissa ilman valvontaa tai valjaita... Ne valjaat eivät tosin ole kovin suosittuja täällä. Mutta poika oli onneksi kun ei mitään koko illan ja vetäisi tupla-annoksen päivällistä ja nukkuu nyt tyytyväisenä. Toinen silmäkulma on tummumaan päin, kuten myös silmän alta. Onkohan sitten niin että pojalla on ensimmäinen sininen silmä alle 7kk iässä :smiley-ashamed008
 
Niin ja kolautti tuo päänsä ja naamansa vielä pari kertaa kun piti väkisin nostaa ittensä seisomaan sängyssä o_O Kivasti kolisee päin pinnoja ja sitten on joku raaja jumissa ja huuto sen mukainen. Me ei edelleen olla tehty mitään jotta koti olisi turvallisempi pojalle... Pitää viikonloppuna tehdä asialle jotain tai pian tapahtuu taas jotain.

Siis voi apua miten sitä saa olla huolissaan ja sydän syrjällään aina kun tuo satuttaa itsensä. Mutta kai se on vain totuttava, ja tosiaan noiden päät taitaa olla aika kestävää tekoa kun mikään ei tunnu missään!
 
Ah mä unohin laittaa, että tänään tyttö istui pinniksen vieressä ja yhtäkkiä tarttui pinnoihin ja hinas ittensä seisomaan. Tää mamma oli vähän, että whaaaat..! :O
 
Meillä jätkä seisoo tukea vasten joka paikassa! Ei yhtää voi jättää ilman valvontaa tai kaatuu tikkusuorana maahan...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Noista vaunuista/rattaista; meillä oli kerran läheltäpiti-tilanne ulkona kun poika oli oppimassa istumaannousun. Se makoili vaunuissa ja yhtäkkiä oli kammennut itsensä istumaan, roikkunut reunan yli ja mies ehti viime tipassa hätiin ennen kun tämä olisi tullut sieltä pää edellä maahan. Sen jälkeen ollaan laitettu aina ne "lantiovyöt", myös päikkäreille mennessä, koska pojalla on tapana herätessään nousta heti istumaan ja ihmettelemään eikä sitten pääse kampeamaan itseään pois niistä rattaista. Niitä olkavöitä harvemmin pidetään, nuo lantiovyöt yhdessä turvakaaren kanssa on meidän vaunuissa riittävät pitämään poika kyydissä vaikka roikottaisi ylävartaloaan reunan ylikin.

Poika on nyt alkanut nousta seisomaan muuallakin kuin pinnasängyssä. Mm. tv-taso, sohvapöytä ja portaat on hyviä paikkoja treenailla ;) Laskeutumiset menee jo täysin hallitusti eli meillä enää harvoin kolisee. Poika osaa "seivata" aika hyvin pienet horjahdukset istumassa tai seisomassa. Seisomasta laskeutuu niin että pyllähtää istumaan tai sitten kyykistyy ja laittaa ensin toisen käden maahan. Oikeastaan ainoat kaatumiset on sitä jos ote lipeää jostain. Se on jännä miten nopsaan nuo muksut oppii sen tasapainon ja taidon hallita kehoa niin ettei enää itsekään tarvitse jännittää että lyökö se nyt päänsä johonkin tai olla vahtimassa sen treenejä. Totta kai alkuun sitä oli koko ajan "varmistelemassa" ja sydän syrjällään mutta nyt riittää että on jonkinlainen näköyhteys. Luulenpa että se jännitys palaa kuvioihin taas siinä kohtaa kun aletaan seisomaan ilman tukea ja ottamaan niitä ensiaskelia... :)
 
Mä olin luulossa, ettei meidän poikaa kiinnosta istuminen, mutta viikonlopun aikana hän onkin ahkerasti opetellut istumista. Eli peruuttaa konttausasennosta pyllylleen ja jää siihen käsien tukemana etunojaan istumaan. Ihan ei vielä istu ilman tukea, mutta olin jo tästäkin hämmästynyt! Äsken kylvetin poikaa pihalla toistaiseksi viimeisen (?) lämpimän päivän kunniaksi, ja aika hyvin hän kampesi itsensä ammeessakin istumaan ja osasi itse pitää laidoista kiinni tarvittaessa, vain pari kertaa piti ottaa koppi :)

Konttaustreenitkin etenevät, hiukan menee jo eteenpäin konttaamalla, mutta ei osaa vielä ihan kunnolla koordinoida raajojaan. Kun tulee kiire, pistetään pikaryömintävaihde päälle :grin Oli pakko laittaa näin lämpimälläkin ohuet housut jalkaan, kun kintut ja polvet alkavat jo punoittaa kaikesta harjoittelusta. Ja muksahduksia tulee...
 
Onko muiden mielestä näiden palleroiden uudet taidot vähän rasittavia? Toi kävelee niin vikkelään tuolla Walkerillaan että mä en ehdi muuta tehdä kun kävellä perässä ja katsoa ettei poika tunge sormiaan pistorasioihin jne. Tänään avasi uunin luukun ja keittiön laatikoista oli foliot ym ympäri lattiaa kun silmä hetkeksi vältti.

Niin ja poika on nyt löytänyt kehonsa kaikki ulokkeet, viimeisin villitys on repiä itseään korvista ja tunkea sormea korviin ja nenään... kivan näköistä, varsinkin tuo "nenän kaivaminen" :confused:
 
Mä lisäisin näihin rasittaviin taitoihin omassa alapäässään roikkumisen (oliskin vaan ne korvat, mihin tarttuu) ja vaipan avaamisen (onneksi on housuvaipat)...
 
Olen huomannut, että meillä taitaa asustaan viisas pikkumies. Kotona pieree minkä ehtii, suorastaan nostaa jalat ylös ja nauraa perään, mutta julkisilla paikoilla alkaa aina päristää pierujensa päälle. Harmi vaan, että hajusta kyllä huomataan :confused:
 
Sarian pojan taidoista tuli mieleen että meidän herrasmies suuntaa tuonne meidän ylimääräiseen huoneeseen (toimisto-kodinhoitohuone-punttis-tulevaisuudessa pojan huone) kun iskee iso hätä. Siellä hän hoitaa tarpeensa ja tulee takaisin ihan muina miehinä :laughing021

Nyt tuo on vihdoin oppinut menemään istumaan itse. Istua jököttää tuo on tehnyt jo kuukauden päivät, mutta nyt osaa mennä istumaan konttausasennosta. Pienten mutkien kautta :) Jotenkin vaikuttaa siltä että tuolla alkaa olee tekniikkaa halussa vaikka mihin urheilusuoritukseen, mutta kroppa ei vielä ole tarpeeksi vahva ja siitähän tuo kiljuu ja huutaa pää punaisena koko päivän kun konttausasennosta läsähtää hetken päästä naamalleen vaikka mieli tekisi jo juosta maratonin.
 
No nyt! Eilen illalla mies sanoi mulle, että ootko huomannut, että tyttö ryömii? No en ole! :o Vuoden mutsi pisteet tänne, olin vaan miettinyt että miten se pääsee niin nopeasti eri huoneeseen... No, kohta mies sanoo, että nyt se otti konttausaskeleita, ja pahus, niinhän se teki. Ladies, I'm in trouble! Big time! :o :o


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meillä otettiin eilen ensimmäisiä konttaus"askeleita" haparoiden, mutta tänään tuo siirtyi jo muutaman metrin, huudon saattelemana. Myös tuo seisomaa nousu alkaa olee siinä vaiheessa että poika repi itsensä seisomaan tuolia vaste. Eli kun nuo hoksaa sen tekniikan niin siinä ei montaa päivää mene kun jo mennään. Meillä ei oikein ryömitty koskaan kunnolla, muuta kun repimällä väkisin.
 
Tuo on muuten aika REALLY kun mies tulee työpäivänsä jälkeen että LOOK LOOK, X CAN DO THIS AND THAT.... Niih, enpä ole huomannut kun vietän pojan kanssa 24h/7.. Mutta ihana nähdä miten mies on niin haltioissaan kaikista uusista taidoista :)
 
Kas, pojalta löytyy nyt pinsettiote :) Luulin, ettei hän vielä sitä osaa, kun leluihin ja kaikkeen sormisyötävään tarttuu koko kädellä. Eilen kuitenkin poika keittiön lattialla mönkiessään nosteli siistillä pinsettiotteella joitain pikkuisia leivänmuruja tai sipulinkuoren paloja, mitä multa oli ruoanlaiton yhteydessä pudonnut lattialle.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top