Taidot

Tuo harsoleikkihän on kiva, me ollaan tehty vain niin, että vanhempi menee piiloon ja ilmestyy kohta huhuilemaan jotain kukkuuta - täytyykin kokeilla noin päin, niin vauva saa "aktiivisemman" roolin :)

Meillä on nyt konttausasento kovasti harjoittelussa, poika pysyy jo aika hyvin kontillaan hetken muttei vielä pääse siinä asennossa liikkeelle. Muina hyödyllisinä taitoina poika on onnistunut muutaman kerran avaamaan vaippansa hoitopöydällä. Lisäksi eilen hän opetteli lypsämään koiraa. No, oli elukalla ainakin lehmän hermot :laughing021
 
Uusin mielenkiinnon kohde on pyykkipojat. Kerran pyykkiä ripustaessa, kun se kieri taas telineen alle ja veti lattialle kaikki pyykit joihin ylsi, annoin sille vähän omaa tekemistä. Mulla on ne semmosessa pienessä korissa, jota tyttö aina tavoittelee kun näkee. Välillä se kaataa sen kokonaan ja välillä nyppii ja tutkiskelee niitä antaumuksella ja sit levittelee tehokkaasti koko lattialle. Halvat on lapsella huvit!

Mietinpä tässä, kuinka *hassua* on, että vastikään oltiin kaikki samalla viivalla - lähes saman kokoisia, yhtä avuttomia, samalla ruokavaliolla jne vauvoja.
Ja jo nyt kaikkien elämä on ihan erilaista. Vauvat on erikokoisia, eriluonteisia, erilaisia tapoja, mieltymyksiä, elää eri rytmissä ja olosuhteissa (perhe, asuinympäristö, sosiaaliset suhteet - asiat joilla ei käytännössä ollut mitään väliä vastasyntyneelle), osaa ja harrastaa eri asioita, erilaisia virikkeitä, eri ruokavaliot, eri määrä tukkaa ja hampaita jne. Ymmärrätte pointin.

Kohta ne on taaperoita.. Kuinka nopeasti aika kuluukaan ja lapset (ja äidit) kehittyy. Edelleen ollaan (syys-)loka(-marras)kuisten äitejä, mut muuten yhtäläisyyksiä ei oo niin kauheesti enää.
Ei mulla muuta.
*murmeliini pudistelee päätään ihmetyksestä*
 
Meidän neiti meinaa vissiin ihan oikeasti ruveta puhumaan! :O Nyt on useamman kerran käynyt niin, että neiti katsoo silmiin ja sanoo "kakka", ja minä sitten haistan että oho, niinpä onkin. No mä meinasin, että voihan tuo olla vaan tavujokeltelua, mutta tänään kylvyssä katsoi mua ja sanoi kirkkaasti ÄITI! :O Ja mies oli myös kuulemassa, eli en ole seonnut, ihan totta, en ole. :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Eilisten iltaraivareiden yhteydessä poika huusi maaaaa maaaaaa maaaaa... en ensiksi uskonut miestä, mutta raivareiden numero kaksi yhteydessä kuulin sen myös. Tänään poika sotkeutui taas leluihinsa mikä päätyi itkuun ja sitten kuului pienellä hennolla äänellä mamma :Heartred

Meillä muuten nykyään ajellaan vaunuilla ihan omalla tyylillä. Selkänoja puoli-istuvaan asentoon ja poika nojaa siihen naama menosuuntaan. Siinä sitten tähystää etunojassa ja nauraa räkättää. Mutta eipä siinä kauan kestänyt että hän keksi että siitähän voi ponnistaa vauhtia....
 
Hurjan taitavia teidan pikkuiset! Ihan sanattomaksi vetaa... Meilla poika vain aantelehtii tyyliin gaah, aah, yyh, hyy...
Joskus saattaa tulla joitain "vahinkosanoja" esim. jos se toistaa tarpeeksi monta kertaa gaga gaga, niin mun korvissa se muuttuu sanaksi "kakka". :grin
Toisaalta ma en ole viela edes osannut odottaakaan, etta sielta tulisi jotain jarkevaa, oikeeta sanaa.
 
En minäkään osannut vielä odottaa oikeita sanoja, siksi olen pari viikkoa kuvitellut menneeni sekaisin. :rolleyes:
 
Meidän poikaa ei enää omat lelut kiinnosta lainkaan, ei sen puoleen, että niitä olisi mitenkään hirveästi.. Sen sijaan imurin olin jättänyt yksi päivä olohuoneen lattialle ja seurailin pojan touhuja nojatuolista vierestä. Poika huomasi imurin ja alkoi kovasti ryömiä sitä kohti ja saavuttikin pian tuon suuren mielenkiintoisen vempeleen. Paukutti pari kertaa imurin johtoa lattiaan, katsoi minua kujelevasti, jatkoi taas pari kertaa ja käänsi päänsä taas minua kohti. Sitten kielsin, että älä hakkaa sitä johtoa lattiaan, johon poika nosti katseensa kohti imuria, pyöritti päätään, räkätti ja hakkasi imurin johtoa kaksi kertaa kovemmin..

Mutta saipa kujeileva poika myös pienen opetuksen seuraavana päivänä, kun samainen imuri oli edelleen lattialle (hyi minua). Taas ryömittiin kovalla vauhdilla, mutta tällä kertaa poika nappasikin tuon hurisevan hirviön päälle. Pelästyi niin, että varmaan sai kurat housuunsa ja huusi aivan kauhun vallassa..

Nyt pelkkä imurin esiin kaivaminen aiheuttaa järjettlömän paniikkireaktion.. Ompahan syy olla imuiroimatta :confused005 :grin
 
Meillä on kyllä jonkinlaista mielenkiintoa leluja kohtaan, mutta jännittävämpää on muut asiat. Paras on pahvinkeräys, meillä kerätään pahvit sellaiseen kestokauppakassiin, se rapisee kivasti, ja sisältä löytyy loppumattomasti aarteita. Oma nokkamuki on ihana, mutta ei suinkaan juomisen, vaan järsimisen takia. Sitten on äidin käsilaukku, minkä viehätystä en osaa selittää muulla kuin sillä, että se on kielletty. Imuri on meilläkin pop, neiti vaan tunkee sen likaisen suutinosan suuhunsa, niin pakko oli kieltää. Muuten annan yleensä tutkia asioita vapaasti, jos eivät ole mitenkään vaarallisia vauvalle.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä syödään sanomalehtee aina ku silmä välttää. Lidlin mainokset on suosikkeja. Tyttö ensin repii ne, sit alkaa järsiin jotain kulmaa ja kiellän ja kokoon rippeet pois. Vieläkin se mutustelee jotain ja käyn tyhjentämässä suun. Ja taas käsi käy suun edessä ja mutustelu jatkuu. Jolloin myös tyhjennän nyrkit pienen pienestä silpusta, jota se ilmeisesti varastoi sinne evääksi?..! Tää toistuu aina kun joku paperi on saatavilla.

Ja mä yritän suojella sitä lisäaineilta elintarvikkeissa ja sit se syö painomustetta?! :(
Voisko sen muuten laskee sormiruuaks? Siinä tapauksessa täälläkin on jo sormiruuat ohjelmistossa!
 
Ihan mahtavaa tuo, että ensimmäiset lokakuiset tapailevat jo sanoja! :) Olen innoissani ja kauhuissani yhtä aikaa :) :eek:

Meillä jokellellaan lähinnä vokaaleja, tavujokeltelua tulee lähinnä silloin, kun poikaa alkaa harmittaa (joko ämmämämmämmää tai väyväyväy, palautteen vakavuudesta riippuen), sitten välillä tulee jotain hassuja yksittäisiä "sanoja", joissa näennäisiä tavuja. Mutta enimmäkseen sitä vokaalien jokeltelua tai ää/hää/höö -huudahduksia.

Meilläkin kiinnostavat kaikki muut esineet kuin lelut. Erityissuosikkeja ovat läppäreiden laturijohdot, äidin sisätossuina käyttämät rantaläpsykät, imuri (meilläkin), jatkojohdon pistorasia ja kaikki aikuisten paperit, astiat ja syömiset. Ja koirien hännät tietty :grin
 
Apua, en osais yhtää kuvitella et toi meijä 7 kk sanois järkeviä sanoja vielä. :D ihanaa, ku teillä on niin puhelahjakkaita vauvoja! :)

Meijä pikkuapina on ruvennu kiipeilee joka paikkaan. Hän osaa seisoa jo hassusti polvillaan. :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
On unohtunut tässä sairastelun tiimellyksessä päivittää viimeisimmät; poika on nyt jokusen päivän kontannut ihan tyylipuhtaasti. Se ryömimisvaihe jäi tosi lyhyeksi niinkuin arvelinkin (viikko tai pari korkeintaan), sitten muutama päivä hassua puolikonttausta eli toinen jalka toimi niinku pitää mutta toinen raahasi mukana "istuma-asentoon taitettuna". Nyt sitten mennä vipelletään ja yritetään nousta seisomaan kaikkea mahdollista vasten, edelleen tämä kuitenkin onnistuu vain siellä pinnasängyssä mutta siellä sitäkin hienommin ja monesti myös "äiti kato mä pidän kiinni vaan yhdellä kädellä!" -taktiikalla :)
 
Poika tykkää katella maailmaa ylösalaisin. Esim. imetyksen jälkeen/kesken imetyksen poika kallistaakin päänsä taaksepäin ja alassuin, ja alkaa leveä virne naamallaan katsella nurinkurin näkemäänsä. Välillä se kaikki on jopa niin huvittavaa, että pitää ääneen hekottaa. (Pakko se on siitä jossain vaiheessa nostaa ylös aika nopsaan, ettei kaikki veri pakkaannu päähän...)

Jep. Muut täällä kirjoittaa että "meillä kontataan ja meillä puhutaan ja meillä soitetaan selloa...". Ja minä tulen vaan toteamaan, että meidän poika on pikkasen spesiaalimpi keissi :grin Oonkin jo alusta asti epäillyt, että poitsu meinaa tätä maailmaa katsella vähän eri näkövinkkelistä :wink

Poika tykkää myös "sähistä" omalle peilikuvalleen. Noin se varmaan kohtaa muutkin vauvat, kun tulevat riittävän lähelle. Sosiaaliset taidot huipussaan :grin

No jospa meilläkin jotain todellisia taitoja kohta ilmestyisi... Höm.
 
Meilla ei edelleenkaan kontata tai ryomita ja pojalla ikaa ensi viikolla jo 7kk. Poika kylla pyorii viisarin ympari lattialla ja kaantyilee mahalta selalleen ja toisinpain tosi ahkerasti. Joskus on peppu pystyssa ja joskus suorien kasivarsien varassa, ja heilutaan kovasti, mutta eteenpain ei vaan paase. Jalat viuhoo vuorotahtiin kuin pikajuoksijalla, kun on mahallaan, mutta se ei vain tajua ryomia! Eli sinansa meilla ei ole mitaan paivitettavaa tahan "taidot"-osioon...
 
No eihän 7-kk tarvitse ryömiä, ei meilläkään ryömitä. Pyöritään vaan, ja peruutetaan. Mun mielestä on ihan hyvä jos ei heti pääse kaikkia paikkoja tuhoamaan, mutta mulla on ehkä vähän itsekäs asenne sen suhteen... :oops:
 
Meilläkin kovasti suditaan ilmaan kun ollaan masullaan lattialla, eteenpäin päästään raivolla ja kiukulla jos joku lelu on ulottumattomissa. Konttausasentoa ollaan nyt harjoiteltu pari päivää, ja samoin tuo repii itsensä väkisin seisomaan kuhan saa jostain ylempää kiinni. Mä ainakin nautin täysillä jokaisesta päivästä kun tuo ei vielä liiku kunnolla, uskaltaa jättää viltilleen kun esim käy vessassa ilman että tarvii pelätä että se on tunkemassa sormiaan pistorasiaan tai järsimässä sähköjohtoja :) Siitä tuli mieleen että me ei olla tehty kämpästä vieläkään vauvaturvallista :smiley-ashamed008
 
Meiän piti ostaa tytölle semmonen pehmuste"kypärä" kun alko yhtäkkiä pyörimään niin älyttömästi, että kolina vaan kuulu. :D Kovasti koittaa ryömiäkkin, mutta ei oikein hoksaa ottaa käsiä siihen touhuun mukaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top