Taaperoarkea :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Madie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tsemppiä kaikille "yksinhuoltajille"!

Dessa, sehän kertoo vaan hyvästä kiintymyssuhteesta, jos lapsi alkaa itkeä, kun oman äidin sylissä istuukin joku toinen vauva Eikä se tarkoita, että lapsi olisi myöhemmin mustasukkainen pikkusisarelle. Ainakin meidän yhdessä tuttavaperheessä esikoinen oli samalla tavalla mustasukkainen äidistään, mutta pikkusisaren synnyttyä meni ehkä kolme päivää ja esikoinen oli ihan "myyty". Kaikki on siis mennyt tosi hyvin, ja esikoinen tykkää pikkusisarestaan tosi paljon :-)

Meidän tyttö on ollut viime päivinä niin suloinen emoticon  Isin tullessa töistä hänen on ollut pakko päästä isin syliin, eikä äidin syli kelpaa siinä vaiheessa ollenkaan. Eilenkään isäntä ei meinannut päästä ollenkaan lähtemään kauppaan, kun likka ei suostunut lähtemään pois sylistä. Heti tuli kauhea huuto, jos yritti laittaa lattialle tai jos minä menin viereen kokeilemaan, jos hän tulisi minun syliini :-D
 
Meilläkin  on havaittavissa tällasta isiin takertumista kun isi tulee töistä kotiin. Auta armias jos mies meinaa lähtee ulos ilman poikaa, ihan hirveä huuto. Samoin aina kun mies syö, pojan pitää olla maistelemassa myös ja tätä tapahtuu vain isin kanssa.

Meillä ollaan nyt kipeitä. Ensin pari viikkoo sit alko tulee poskihampaita ja tulikin neljä, siinä meni viikko kun niistä "toivuttiin" ja sit tulikin vauvarokko perään ja nyt tällä viikolla poikaan iski flunssa ja kauhea köhä ja nyt tuntuu lämpimältä että saattas vaikka kuumetta olla. Mut ei rauhotu, leikkiä pitää kuitenkin. Minäkin sit sain flunssan, itsellä jo parempi olo mut pojassa tuntuu viel olevan kovakin köhä.
 
Meillä oli tänään 1v neuvola.

Pituus 79,4cm
Paino 10,1kg
Päänymp. 49,1cm

Kasvanut hienosti. Monipuolinen ruokavalio. D-vitamiinit saa. Näkee, kuulee norm. Muutama askel ilman tukea. Sanoo muutaman selvän sanan. (äiti, vaippa, mummu, mamma) Muutaman kerran harjoitellut potalla käyntiä. Sai rokotukset myös mpr-rokotteen.

Pneumokokkirokotus, polio, hinkuyskärokotteet.

Kolme rokotuspiikkiä laittoi. Kaksi jalkoihin ja yhden vielä käsivarteen. Piti ihan kauheasti itkeä pienellä :( Äidillä meinasi sydän särkyä ku toista pistettiin. Isä piti tyttöä sylissä ja minä yritin kiinnittää hänen huomion toiseen asiaan pois piikistä, mut ei oikein onnistunut.. Mut Milla katteli neuvolantätiä todella vihaisesti :D Et miksi sie pistit mua niin monta kertaa. Sitte ku olimme lähössä pois nii vasta sitte uskalsi vähän jo hymyillä.

Äsken söi ison annoksen ruokaa ja nyt on päiväunilla nukkumassa. Toivottavasti ei tuu mitään isompia oireita noista rokotteista. Huomenna olis tarkotus lähtä käymään Haaparannassa ruotsinpuolella ja viedä neiti mummulaan hoitoon päiväksi. Illalla käymme hakeen tytön takas ku tuumme kotia päin.
 
Meillä ollaan jättämässä konttaaminen kokonaan pois, kävellä taaperretaan etiäppäin :). Ihanaa, kun vauvelit kasvaa ja kehittyy, sitä miettii, että mihin ihmeeseen se aika on menny..*huoh*
Sanoja rupee pikku hiljaa tulemaan, nyt uusimpina mummo, vaippa ja kakka .
 
Aaahh, kotona viiden päivän reissun jälkeen.

Keskiviikkona menttin Bangkokiin, oltiin siellä yks yö (viisumia anomassa), ja tultiin to-iltapäivällä kotiin. Muutama tunti kotona ja 5 tunnin junamatka yötä vasten Chumphoniin anoppilaan ja sunnuntai iltana taas yötä vasten kotiin. Kamalaa tuo junassa matkustaminen taas. Tällä kertaa otettiin semmoset paikat, että sai penkit taaksepäin taitettua, ja poika nukkui mun sylissä maha mahaa vasten. Korkeintaan jotain 2-3 h kerrallaan, ja sitten menikin hetki että rahuhoittui yöunille vielä joskus 5 aikaan aamulla, kun päästiin perille.

Mutta olipa ihanaa, kun sain vaan olla ja nukkua, kun muut huolehti pojasta =)

Siellä oli myös sellainen 1,5 kk ikäinen tyttövauva. Todella pikkiriikkinen. En tiedä minkä kokoinen, mutta aivan höyhenen kevyt. En muistanutkaan, että munkin vauva on joskus ollut noin pieni. Ekaa kertaa siis pitelin jotain muuta vauvaa sylissä oman vauvan jälkeen (!)
Poika ei kyllä sanonut juuri mitään, vähän vaan katteli, mutta isänsä kun otti vauvan syliin, alkoi itkemään :D Halusi myös koskea vauvaan, vaan ei annettu, kun pojalla on nyt jokin nipistelykausi meneillään...
 
Meilläkin onv ihdoin se ensimmäinen merkittävä sana päässyt ilmoille. Sitä käytetäänkin oikein jatkuvasti ja sanotaan varmasti 10x peräkkäin anna anna anna anna anna anna anna anna. .

mitähän se eka oikea sana oikeesti kertoo lapsesta ? Ihan vaan noin niinku tuli mieleen. Pojan eka sana oli kiitos, eikä se ainakaan nyt 7v muista sellasta oikeastaan olevankaan.
 
Oli muuten mahtavaa huomata miten Elsa oppi viikossa monta uutta sanaa englanniksi kun oltiin tuolla esi-isien mailla

Ei ole enää mitään kukkaa tai kelloa vaan pelkkä flaaauv ja cloccck, banaanin nähdessään huutaa riemuissaan -nanana. Typy oppi myös sanomaan kaikelle mahdolliselle 'hello' ja kehumaan itseään 'good girl'

Oli kyllä hauska matka. Elsa kun syö ihan mitä vaan eikä hätkähdä oikeen mistään niin oli helppo ja sopeutuvainen matkakumppani
 
Meidän tyttö ei osaa sanoa muuta kuin kakka, eikä sekään tarkoita sitä itseään. Kun häneltä kysyy "tuliko kakka vaippaan?", on vastauksena "kakka" :-D Välillä myös tapailee äitiä. Mun eka sanani on kanssa ollut anna, ja kuulemma kaupassa varsinkin sitä oli kiva hokea.

Tweetyn ja perheensä reissu kuulostaa menneen hyvin. Olisipa meidänkin muksu yhtä ennakkoluuloton ruokailija kuin Elsa..

Aamu, pääsettekö te varaamaan matkalippuja Suomeen, kun viisumiasiat ovat kunnossa?
 

Sukey kirjoitti:
Aamu, pääsettekö te varaamaan matkalippuja Suomeen, kun viisumiasiat ovat kunnossa?

Tuomiopäivä on nyt torstaina. Eli myönteisellä päätöksellä aletaan sitten katteleen netistä lentolippuja JOO! Mutta tulemma vasta lokakuun lopussa, koska miehellä on kuukauden irtisanomisaika.
 
Ai tuo "isi isi isi"-vaihe tuntuu olevan joku normaali kehitysvaihe :D meillä huudetaan kurkku suorana, jos isi menee edes vessaan. Mä saan käydä ihan rauhassa vessassa, kun koko perhe on kotona. Luulen kyllä, että tuo johtuu siitäkin, että Niklas on tottunut äidin olevan kotona aina ja isi vaan välillä lähtee jonnekin ja pelästyy, että taasko se lähti. Ainakin näin olen lohduttanut itseäni, kun välillä tulee olo, että enkö mä olekaan yhtä tärkeä :D

Ihanan kuuloinen reissu Tweetyllä :) Niklaskin on melko ennakkoluuloton, niin olisi kiva päästä myös jonnekin vähän kauemmaksi reissuun. No jos tällä viikolla tulisi se lottovoitto.

Toivotaan parasta, että Aamun perheen viisumit järjestyy! :)
 
Mun piti taas kerran eka olla pois täältä tänään ku heilun tuolla innokkaimpien kirjottajien listan alkupääs koko ajan. Mut nyt ei vaan voinu.

Voi hittolainen tätä kotidiagnoosien tekoa. Aiemminhan tossa kerroin siitä Siinan kävelystä ja et se menee vähä hassusti. Ja olen koko ajan ajatellu e jotenki mulle tulee sellanen kuva et toinen jalka olis lyhyempi mikä tekee tän virheasennon kävelyyn. No tilasin valokuvia paperille ja ne tuli tänään postissa. Niitä tuossa sitten katselin. Siellä oli kaksi kuvaa Siinansta jo muutaman kuukauden takaa kun se seisoo keittiön pöydällä ilman vaatteita. Ja yks vilkasu niihin kuviin palautti mun mieleeni sen miten sen lapsen jalat: nilkat ja jalkaterät olivat virheasennossa kun se syntyi. Vasen nilkka oli pahempi ja se koko jälkapöytähän oli silleen ollut vasten sääriluuta ja oli ihan littana. Mutta silloin tarkistettiin ne kantaluut ja niissä ei ollut mitään vikaa. Ei ollut ehtinyt kehittyä kampurajalkaa. Eli nilkat olivat pehmeät ja kantaluut suorassa.

Tuossa kuvassa nyt näkee ihan selvästi, että vasen jalkaterä on sisäänpäin kääntynyt, siis silleen et jos olis oikein paljon niin pikkuvarvas nousis ilmaan =tämä siis siksi et mymmärrätte minne suuntaan. Se koko nilkka näyttää siltä, että on sisäänpäin. (voi kun ei voi käyttää ammattisanastoa niin ei osaa löytää suomenkielen kuvaavia sanoja). Oikea nilkka on suora ja selvästi pidempi kuin tämä vasen, joka siis minun silmään näyttä siltä, että se on painunut kasaan. Siis silleen kun yleensä vanhuksille käy kun jalkapohjan holvi pettää ja ennen normaali jalka painuu lattajalaksi. Vauvoillahan on luonnostaan aina ensin lattajalat, ennenkui kehittyvät kunnolla.

Mut siis mikä siin on et ei ole tullut kertaakaan tätä ennen mieleen koko nilkka? Viikko on menny siitä ku huomasin et se kävelee hassusti mut kertaakaan ei ole tullut mieleen et niissä jaloissahan oli virheasento silloin ku se syntyi. Silloin vain sanottiin et ne paranee, eikä niille tartte tehä mitään. Nii olen sit vissiin kokonaan aktiivisesti asian unohtanu.

No onneksi huomenna olen sellasen ortopedin vastaanotolla, joka hoitaa jonkinv erran myös lapsia. Voin heti aamusta asiaa häneltä kysyä. Aattelin kuvatkin otta mukaan et voin näyttää. vaikka eihän kuvien perusteella voi mitään varmaa sanoa.

Huh!!!! oli pakko tulla avautumaan. Yritin miehellekkin niitä kuvia näyttää ja sanoin et kato ny. No katto se mut sano et ei se mitään nää....... No se  on maallikko ei se mitää tajua .

Kuhan ny malttais nukkua.
 
Eemi, täällähän on toi Aamun avaama oirenurkkaus, jos haluat kokeilla, et näkeekö joku muukin Siinan nilkoissa eroa..

Jos Siinan nilkkoja katsoo luonnossa, niin näyttävätkö ne silloinkin erilaisilta? Kun valokuva kertoo vain sen sekunnin muutaman sadasosan ajan olleen tilan (jos Siina on itse kääntänyt nilkkansa sellaiseen asentoon). Näin maallikon maalaisjärjellä ajateltuna, eikö nilkkojen pitäisi näyttää erilaisilta luonnossa myös silloin, kun jalkojen päälle ei ole varattuna painoa, jos toisessa nilkassa on jotain vikaa?

Kyllähän tuollaiset asiat unohtaa hormoonihuuruissa.. Tuskin sitä paljoa tulisi itsekään mietittyä, jos lääkäri toteaisi, että hyvä tulee ilman sen suurempaa asiaan puuttumista Olisin vain tyytyväinen terveestä lapsesta.
 
Ajattelin ehdottaa samaa kuin Sukey että laita meille niistä nilkoista kans kuvaa niin voimme yhdessä niitä "arvioida". Ja mä kyl ymmärsin tosta sun tekstistä mihin suuntaan toinen nilkka olis kallellaan. Eikös teillä oo se fysioterapia kohta Siinan kanssa? Siellä otat tietenkin asian esille ja toi vaiva voi olla ihan pienen vaivan takana korjattavissa. Nykyään on niin hyviä tukia nilkkoihin ja muihin niveliin et varmasti voi jo korjaantua sellasella.
 
Voi että!! Meillä on nyt tajuttu, että kiukuttelemalla saa ehkä periksi.
Kirjaimelliset itku-potku-raivarit on jokapäiväistä, koska ei saa olla a) ulkona tarpeeks kauan b) juoda kuralätäköstä c) syödä puutarhaletkua d) työnnellä rattaita minne sattuu e) mennä kylpyyn (monta kertaa päivässä) f) syödä itse !!!! ........................
Mitähän vielä.... Ihan selkä kaarella kiukuttelee kunnes lepyn tai keksin jotain parempaa tekemistä.
Uhmaikää kauhulla odottaen.
 
Aamu, meillä on myös jonkun aikaa ollut vaihe että ihan joka asiaa ensin kokeillaan mitä ei saa tehdä ja sitte aina kun kiellän, alkaa hirveä huuto ja jos yrittää ottaa syliin, heittäytyy veteläks. Mikään muu tekeminen ei hetkeen kiinnosta vaikka ois kuinka kivaa vaan pitää protestoida ihan huvikseen.
Tuntuukin välillä että eikö tää meidän arki oo nykyään muuta kuin huutoa ja kiukkua.
 
Pikku protesti-pertit! :D

Asiasta toiseen! Mies sai tänään myönteisen viisumipäätöksen, eli päästään KOKO PERHE tulemaan Suomeen yhes koos. Mies soitti töistä ja itki onnesta, piti lopettaa puhelu, kun ei se pystynyt kyyneleiltään puhumaan, raukka :D
emoticon
 
Ihan huippua Aamu :) Varmasti helpotus tuo viisumin saaminen! 

Hugokin osaa kiukutella, tosin ei vielä kovin usein ja kiukku unohtuu nopeasti aina. Mutta jos on poika väsynyt tai haluaa huomiota niin menee tekemään kaikkea kiellettyä, yleensä syömään meidän kenkiä... 
 
Hienoa Aamu! Varmasti todella ihana uutinen. :) Millä perusteilla ne voi hylätä sen hakemuksen? Onko siinä kuin tiukat kriteerit?

Nyt eikun suunnittelemaan lentolippuja ja asumista KotoSuomessa :)
 

Hemppa kirjoitti:
Millä perusteilla ne voi hylätä sen hakemuksen? Onko siinä kuin tiukat kriteerit?

Nyt eikun suunnittelemaan lentolippuja ja asumista KotoSuomessa :)

Ne ei kerro suoraa syytä tietääkseni, jos hakemus hylätään. Tai jos kertoo, niin jotenkin epäsuorasti, olen joskus jostain lukenut, en nyt muista tarkkaan.
Sehän nyt olisi olla huutava vääryys jos meidän hakemus olisi hylätty. Olen lähinnä kuullut thainaisista joiden hakemus on hylätty, kun ei ole ollut tarpeeksi painavaa syytä päästä Suomeen. Esim joku lomaromanssi ja mies kutsuu naikkosen suomeen parin viikon tuttavuuden jälkeen tms :D

Mutta kyllä ne on siellä lähetystössä tarkkoja, että kaikki tarvittavat liitteet on mukana ja vielä vähän muutakin. Thaimaassa on todella ärsyttävä tapa, että ei edes omia sääntöjä noudateta, vaan keksitään sitä mukaan omia, jos siltä tuntuu.
Nyt tuohonkin viisumianomukseen pyydettiin ylimääräisiä liitteitä, mitä ei oikeasti pitäisi. Mua ärsyttää ja ottaa päähän, mutta ei auta alkaa aukomaan päätään, sillä ei pääse mihinkään. Täytyy vaan puhista oman pään sisällä :)
Eli mun piti perustella, että miks haluan mun miehen Suomeen. Ihan sairasta edes kysyä, miks haluaisin oman mieheni ja lapseni isän mukaani Suomeen asumaan.

Tässä linkki suurlähetystön sivuille, missä on noita vaatimuksia.... tapauskohtaisesti siis erit vaatimukset. Jos kiinnostaa :)))
http://www.finland.or.th/public/default.aspx?nodeid=35097&contentlan=1&culture=fi-FI#yleiset_vaatimukset
 
Jee, onnittelut Aamun perheelle! Kuukauden päästä pääsette tänne kylmään ja harmaaseen Suomeen :D mahtaa olla shokki miehellesi ja pojallesi. Varsinkin, kun ei ole tainnut teidän  poika tottua kovin moneen vaatekerrokseen. Mutta eiköhän siihen pian totu, kun lapset on niin mukautuvaisia :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top