Taaperoarkea :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Madie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mukavaa reissuja Tweetyn poppoolle! Tuuhan sitten kertomaan miten meni lentokentällä ja lentokoneessa. Kauhulla odotan meidän superpitkää lentoa...
 
Jokos teillä Aamu on Suomeen muuttoajankohta selvillä? Aiotko sitten jäädä vielä pojan kanssa kotiin vai etsiä töitä tai kenties palata koulunpenkille? :)
Sori utelut!
 
Madie, :) ei sen tarkempaa paluupäivää ole, kuin että lokakuussa, ehkä puolenvälin jälkeen. Ei olla vielä päästy Bangkokiin viisuminanomusreissulle. Parin viikon sisään mennään, ja viisumipäätös pitäisi tulla alle viikossa. Sitten on jännät paikat.
Sitten lentolippujen ostoon ja kämppä tyhjäksi, ja himopakkaus!

Miten voi saada kolmen ihmisen tavarat kahteen matkalaukkuun, kysyn vaan! Riippuu lentoyhtiöstä, mutta esim. olikohan se air berlin se on 20 kg/hlö + 5 kg käsimatkatavaraa, sylivauva saa tuoda 10 kg. Eli yhteensä sais tavaraa tuoda 60 kiloa.

Täytyy varmaan lahjottaa johonki orpokotiin lelut ja vaatteet, myydä halvalla vähät kalusteet mitä meillä on...

Niin, en tiedä mitä itse sitten alan tekemään Suomessa. mullahan jäi amk kesken, mutta olen sen nyt menettänyt, koska olin jo 2 lukuvuotta poissa... Toisaalta  ei kyllä huvittaiskaan sitä koulua enää... en mä tiedä, mä olen kyllä niin saamaton, etten ole tähän ikään asti opiskellut mitään ammattia, eli varmaan koulunpenkille siis, tietäis vaan mitä! :D Kahta ammattia nyt jo opiskellut, vaan kesken on jäänyt. Töissä on ollut kivempaa, vaan sekin pulju missä olin, on ulkoistanut toimintaansa niin paljon, ettei sinnekään ole enää asiaa :/

Että en tiedä! En edes tiedä missä me tullaan asumaan. Ihan niinkuin alusta saa alottaa kaiken. Plääh. Mutta ihanaa palata. Odotan joulua kuin pikku lapsi. Viimeksi olen ollut jouluna suomessa 2007!
 
Tervetuloa Aamu kotiin siten lokakuussa. Kyllä ne asiat varmasti sitten järjestyvät mutta ihan varmasti se on kulttuurishokki myös sinulle palata vauvan kanssa kotosuomeen. Paljon se vaatii mutta myös antaa.

Oih mä varmaan kuolen huomenna tai sit viimestää tiistaina. Arki koittaa..... Töihin pitää. Voi kakka. Miten se voi nytkin vielä tässä ja nyt tuntua niin utopistiselta ajatukselta. Ja muutaman tunnin päästä jo siellä konetta availen. Voih. miten sitä taas osaa yhtään mitään ja jaksaa ja miten sitä taas ehtii tehä kaikki kotihommat siinä niin monta tuntia vähemmässä ajassa kun nyt? Vaikka parin viikon päästä sitä varmaan toteaa et aivanku ei olis poissa koskaan olukkaa... No joo mut nyt kuitenki tuntuu kamalalta. Huomenna Siina menee viel mummulle päiväksi hoitoon mut sit tiistaina hoitotätille. Voi se on varmaan mulle katkera sen jälkeen. Eemi ei koskaan ollu millänsäkkään hoitoon menosta se tykkäs mennä. Mut Siina on luonteeltaan ihan erilainen. Se on paljon enemmän kiinni minussa, eikä tykkää ollenkaan uusista asioista. Kyllä sekin varmasti sitten lähtee sujumaan kun hoitotäti tulee sen verran tutuksi, että sitä ei enää ollenkaan edes mennessä ujostele. Mun on varmaan laitettava mies viemään sitä tiistaina sinne hoitajalle ku ite en pysty. Mä tiiän sen kauhistuneen ilmeen ku toinen tökätään vieraan ihmisen syliin ja turvallinen äiti lähtee heti pois. voi kamala. Ollaanhan me oltu siellä tutustumassa kolmena päivänä mut ei se täti niin tutuksi ole tullut et heti ottais eikä vierastais. No pakko se on vaan tottua. Mut mun sydämeni itkee.
 
Aamu, sulla on onneks sukulaisia Suomessa ja täältä saa hyvin tukia ja muita niin ei haittaa vaikka ei olekaan kaikki selvillä, kun takaisin muutatte :) Ja tiedät ainakin miten asiat toimii täällä! Sillähän pärjää jo pitkälle. Etteköhän te pärjää ja sinäkin keksit varmaan sen oikean alan sitten kun sen aika on. Ei oo pitkä aika lokakuuhun! Ootko miettinyt, että lähettäisitte laivalla tavaraa Suomeen? Vaikka en kyllä tiedä miten hankalaa se on.

Mukavaa töihin paluuta Eemille! Ei sun ainakaan montaa kuukautta tarvii siellä kärsiä :) Ja Siinakin varmaan tottuu aika nopeasti, kun eikös nää yksivuotiaat ole yleensä nopeasti sopeutuvia hoitomaailmaan. Voi kun mäkin pääsisin pois kotoa hetkeksi. Nyt on alkanut hirveä ahdistus enkä tiedä mitä pitäis tehdä!
 
Aamulle tervetuloa kotosuomeen! Voithan sä alkaa soitella jo nyt alustavasti asuntotoimistoihin (mihin kaupunkiin muutatte) tai laittaa hakemuksia niin ois sit ainakin asunto mihin mennä vaikkei oliskaan mitään tavaraa. Ja onhan sulla sukulaisia varmasti jotka auttaa.

Eemille tsempit töihin! Varmaan ihan hirveetä viedä Siina hoitoon, se tuntuu varmasti jokaisesta vanhemmasta ihan kauhealta, ne ekat päivät ainakin.

Madie, mullekin on iskenyt jonkunlainen kauhu tästä kotona olemisesta. Mut mä oonkin ollut yksittäisiä päiviä töissä, nytkin olen menossa viikonlopuksi. Pääsee edes muutamaksi tunniksi pois kotoa. Mies on sillon pojan kanssa. HHoitoon ei laiteta poikaa, se on päätetty. Mut mä teen sillon töitä kun mies on kotona tai mun äiti vapaalla jolloin voi hoitaa Aleksia. Ja tää on toiminu kyl hyvin. Kun eihän ne nyt töihinkään tarvii ku sillon tällön, ettei jatkuvasti kuitenkaa olis töitä. Mut ihanaa päästä vähän pois arjen rutiineista. Siks kirjotinkin tuolla raskausketjussa et himo palata töihin tän toisen jälkeen. Joten senkään takia ei mun kannata kolmatta enää perään tehdä kun nyt jo tuntuu et välillä pitää pois päästä.
 
Meidän pikkuneidin lapsikuvauksen koevedokset tulivat tänään emoticon  Nyt vaan valitsemaan parasta otosta, että saadaan hieno kuva neidistä muistoksi :-)

Onneksi koevedokset ovat netissä (salasanan takana), saavat isovanhemmat ja kummit valita itse mieluisimmat kuvat itselleen. Niitä kuvia kun on varmaan 300, niin eiköhän sieltä löydy jokaisen silmää miellyttävä kuva

Muoks. Hemppa ja Madie, olisko teidän mahdollista aloittaa jokin harrastus, että saisitte vähän omaa aikaa kodin ulkopuolella vaikka kerran viikossa? Tietysti kotihoidon tuella ei mitään huippukallista harrastella, mut esim. uimahalleihin saa varmaan kohtuuhinnalla 10 kerran kortteja tmv.?

Itse olen niin kotihiiri, ettei mulla oo yhtään ikävä töihin. Kyllä mä sit joskus ehdin, kun tää toinen lapsi on vuoden tai parin ikäinen.. just sanoin yhdelle töihin paluun utelijalle, että mulla on työuraa vielä jäljellä yli 30 vuotta, mutta lapsi on pieni vain lyhyen hetken. Oon siis mieluummin nyt kotona, kyllä töitä saa tehdä vielä kyllästymiseen asti :-D
 
Sukey, minäkin olen todellinen kotihiiri, tykkään valtavasti olla kotona. Mut varmaan nyt ahdistaa tää rahatilanne. Iso asuntolaina päällä, sairastelut ja sen kaikki kulut yms kaikki muut yllättävät rahamenot (esim. Auton remontit, nyt kesällä siihen mennyt varmaan 2000€ joita en ole ottanut huomioon kun säästöjä lasken riittääkö ne)  niin se varmaan ahdistaa niin paljon kun ei täällä kotona olemalla voi ainakaan auttaa asiaa. Siksipä olenkin käynyt töissä satunnaisesti.
Joka päivä mietin ja lasken säästöjäni, riittävätkö ne joulukuun alkuun jolloin tulee veronpalautukset ja sit eka mammaraha kun joskus tulee. Nyt näyttää tilanne todella pahalta, etteivät riittäisi. Ja vielä kun tulokkaalle täytyy hommata jotain uutta ja vaaleanpunaista. :)

En kaipaa harrastuksia ainakaan tällä hetkellä. Tykkään touhuta kotona mitä touhuan.
 
Kyllä mä vähän jotain aloittelen itekin :) Nyt tähän syksyn alkuun on yhden lukiokurssin korotus. Oon siis lukiosta valmistunut muutama vuosi sitten, mutta tuo yksi kurssi laskee inhottavasti keskiarvoa juuri sen verran, etten saa amk-haussa täysiä pisteitä keskiarvosta. On sopivan pieni projekti tähän taaperoarkeen.
Lokakuulla oon aloittamassa mammajoogan niin tulee siitä sitten pari tuntia omaa aikaa. Täytyy nyt katsoa pystynkö jotain muuta aloittaa, mutta onhan tuokin jo jotain.
Ehkä mullakin tuo talous on yksi huolenaihe. Kun mies taas aloitti syksyn opiskelut niin tulot tippuu monta sataa kuukaudessa ja on niin riittämätön olo. Mutta enpä mä oikein töihinkään voi mennä enkä ehkä jaksaisikaan. Eli on vaan pärjättävä tällä vähällä mitä saa :)

Kuulostaa kyllä kivalta tuo Hempan tilanne, että silloin tällöin pääsee vähän töihin arkea pakoon :)

plaah menis tää väsymys jo ohi! Tänään jouduin laittaa miehen muskariin Niklaksen kanssa,kun en itse vaan jaksanut lähteä. Ja sen piti olla mun ja Niklaksen harrastus. Itkettää ja harmittaa. No ens viikolla uusi yritys.
 
Siina on nyt viikon verran oikeastaan vaan kävellyt ja konttaaminen on jäänyt pois. Mut eilen kattelin sitä sen menoa ja totesin et se kävelee aika hassusti. Oikea jalka edistää koko ajan ja sit se pitää selkää vyötäröstä lähiten vasemmalle kallistuneena. Ei nyt mitenkään paljoa mutta niijn, että sen huomaa.
 Soitin neuvolan tätille ja mennään viel iltapäivällä sinne käymään j kattotaan tuota kävelyä. Mulle tuli sellanen olo et aivan ku toinen jalka olis pidempi ku toinen. Mut katotaan. Toivotaan et kyse vaan harjoitteluvaiheen hassusta asennosta.

Toisaalta se on ollu koko ajan ku sitä kävelytänyt niin selkeästi parempi kävelemään kun taluttaa oikeasta kädestä kun vasemmasta taluttaen on ollut paljon kankeampaa.
 
No alkoihan se Riia-Mariaki harjottelemaan tota kävelyä. Eli viikko sitte lauantaina hän otti ensiaskeleensa ja viime viikonloppuna sit jo vähän pitempiä matkoja, eli metri tai kaks tai kolme :D Mut että jalat vahvistuu tosi kovaa vauhtia, kohta hän varmaan unohtaa koko konttaamisen ja porheltaa pitkin kämppää äiti perässään, ai että miten kivaa :)))
 
Hui, toivotaan Eemi et Siinan kävely korjaantuu tai sit toi on vaan tosiaan harjotteluvaiheen hassun näköistä kävelyä. Jokohan nyt alkaa kaikki elokuiset kävellä?
Vieläköhän joku vauva on et ei edes yritä kävellä, tuli vaan mieleen....
 
Milla ei kävele vielä ilman tukea. Taaperokärryn kans menee aika lujaa olohuonetta, mut ei osaa vielä itse kääntyä sillä et pitää äidin tai isän kääntää kärryt aina toiseen suuntaan ja taas menoks
 
Jälleen pitkästä aikaa oon tällä meidän toisella koneella, jolla pääsen kirjautumaan eli pääsen kirjottamaan. Päivittäin käyn kyllä lukemassa ja tekis mieli kirjotella, mut tää kone kun ei oo niin nopee kun toinen, tulee tälle koneelle tultua tosi harvoin.

Oltiin eilen käymässä mun kaverilla, jolla on 2v ja 1kk ikäiset pojat. Pidin pienempää sylissä ja siitäkös meidän oma mustasukkainen poika sai hirveet siepit. Ei keksiny muuta kuin et meni pahoinpitelemään tätä 2v poikaa. Kiva. Et jos tässä itse nyt jossain vaiheessa raskaudun, täytyy kyllä heti alkaa pitelemään muiden lapsia sylissä et vähän ees tottuis ajatukseen ennen toisen tuloa. Mites teillä toista odottavilla, onko ensimmäinen kuinka mustasukkainen ja ootteko aloittanut "siedätyshoitoa"?

Meillä on nyt selkee siirtymisvaihe menossa kaksista unista yksiin. Riippuen aamuheräämisestä joko mennään yksillä tai kaksilla unilla. Tänään mennään vaan yksillä unilla, tosin poika nukahti vähän yli 11 eli jos herääkin jo kohta, sit on varmaan pakko vielä nukuttaa toisille unille. Mut nukkuis nyt reilun 2 tuntia, sit pitäis jotenkin jaksaa yöunille asti. Tää on kyllä aika rasittava vaihe kun ei voi oikein suunnitella mitään ohjelmaa päiviks, ainakaan mitään aikataulutettua. Oon kyllä tykänny niistä päivistä kun poika nukkuu vaan yhdet unet, siinä on sit niin helppo touhuta kaikkee kun varmasti tietää uniajat.

Nyt pojan leikkeihin on selkeesti tullu sellasta.. jopa leikkimistä:) Eli palikoita kootaan päällekkäin, leluja laitetaan laatikoihin ja laatikosta pois, kirjaa luetaan jo ihan eri tavalla kirjasta kiinnostuen kuin ennen. Ihanaa nähdä tätä kehitystä. No, kohta pitäis töihin lähtee ni sit ei tätä ole näkemässä, mut onneks on illat ja viikonloput.

Meillä ei oo hoitopaikasta mitään tietoo vielä, vaikka olisin lähdössä töihin lokakuun alusta. Päiväkotiin ei poikaa saa ja kaikki perhepäivähoitopaikatkin on täynnä. Huoh. Yhden kotihoitajan tiedot saatiin ja sinne sit vissiin pitäis mennä käymään, mut se on niiiin väärässä suunnassa et en tiiä. En viittis viedä poikaa sellaiseen hoitopaikkaan, mihin matkoihin menee ihan älyttömästi aikaa. Pojan päivistä tulee sen takia niin pitkiä. Täytyy vaan nyt yrittää saada paikka jostain järkevämmästä paikasta, siirrän sit töihin menoa jos asia ei ala järjestymään.

Mä oon kans tietyllä tapaa kotihiiri, eli viihdyn kyllä kotona, mut päivittäin meidän pitää josssain päästä käymään. Et ihan pelkästään kotosalla en viihdy, mut tykkään olla pojan kanssa ja touhuta kotihommia.

Mies on ens viikon lomalla (jippii!!) ja ollaan menossa pariks päiväks kylpylään. Mun vanhemmat lähtee mukaan eli meillä on pojalle tarvittaessa lapsenvahti. On kyllä kiva saada päiviin hieman vaihtelua ja nähdä miestä putkeen ihan muutaman päivän ajan:)
 
Hugo ei vielä kävele kuin tukea vasten, ei kärrynkään kanssa :) Meno on kyllä muuten niin vikkelää ettei vielä tarvitsisikaan kävellä. Paitsi että jos osais kävellä autosta sisälle niin olis kyllä mahtavaa! Mahan kanssa tuulipukuisen kymmenkiloisen ja ruokakassien kantaminen on oikeasti ihan sairaan rasittavaa. Oon nyt etsinyt kirpparilta jotain ihan räppänä sateenvarjorattaita, jotka ei veisi tilaa autossa tai sisällä ja mitkä saisi nopeasti kasaan, ihan vain noita autosta sisälle ja takaisin-  matkoja varten! Meillä on matkarattaatkin, mutta ne on niin mohlot ja sisällä on jo vaunut ennestään. 

 
meilläkään ei vielä kävellä.. sohvaa ja pöytiä pitkin kyllä, mutta ei taaperokärryllä.. Muutenkin kävelee huonosti eteenpäin.. sivuttaisia askelia ottaa ihan hyvin... No meidän peppukiitäjä etenee omaan tahtiinsa... kunhan nyt oppii kävelemään ennen uutta tulokasta.. Huomenna oliskin eka ultra... vähän jännittää.. =)
 
Eemi, mitäs Siinan kävelystä sanottiin? Toivottavasti ei ole suurempia ongelmia :)

Lidia, meiltä vois saada ihan ilmaiseksi sateenvarjorattaat, jos kirpparilta ei löydy. Ei olla käytetty meidän omia kertaakaan ja mummulassa on vielä toiset.

Meillä on kanssa samanlainen siirtymävaihe unien kanssa, mikä Dessan pojallakin on. On kyllä vähän rasittavaa, kun ei tiedä mitä suunnittelis seuraavalle päivälle, mutta nyt on menty suunnilleen joka toinen päivä yksillä ja joka toinen kaksilla unilla. Ja yöt on aina ihan syvältä noiden yksiunisten päivien jälkeen! Luulis, että ennemmin toisin päin.

toivottavasti saatte Dessa pojan päivähoidon järjestymään jotenkin järkevästi. Hyvää ja rentouttavaa kylpyläreissua teille! :)

Meillä on tuo liikkuminen saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Jos menee hermot niin Niklas steppaa paikallaan. Peruuttaminen on kivaa ja superkivaa on myös mennä ryömimisasentoon ja työntää itseä käsillä taaksepäin. Siitä sitten ylös ja kävelee eteenpäin sen pari metriä ja homma alkaa alusta. Huvittavaa seurailla puuhia :) Äänessä on myös ihan koko ajan. Joko hokee osaamiaan sanoja tai sitten vauvakieltä sekaan.
 
Fysioterapeutille mennään 26 pvä. Ei mitään ihmeenpää siis vielä tiedossa. Eli katsotaan sitten. Jostain syystä en nyt itse tätä asiaa kovinkaan ressaa.
 
Eemi, varmasti olis eri asia jos jotain lapsella ilmenis useampien vuosien päästä, kun luusto alkaa jo pikku hiljaa kovettumaan. Tässä vaiheessa jos jotain ilmenee, mä ainakin luotan siihen, että korjaantumismahdollisuudet on tosi hyvät.

Meillä mies on nyt ollu parin viikon ajan jatkuvasti reissussa, alkaa itellä jo tuntumaan tää yksinolo. Viime yön mies kävi nukkumassa kotona, perjantai-iltana taas nähdään... Oon joka päivälle keksiny jotain pientä tekemistä, mut tänään on innostus ja ideat vähissä. Harmaa keli aina vaikuttaa muhun ja intoon touhuta:( Kirpparitkin ollaan jo kierretty moneen otteeseen, oonki tehny tosi hyviä ostoksia! Oon ostanu lähinnä itselleni vaatteita, pitää ollaa siistiä laittaa päälle kun lähtee töihin. Takkeja muuten löytää tosi hyvin, niitä nyt onki sit kaapit pullollaan:) Poika vaan ei oikein malttais istua (ymmärrän kyllä...) rattaissa kirppiksiä kierrellessä. Kiljuu koko ajan tosi lujaa ja valittaa, välillä toki ilostuu jos esim vastaan tulee lapsi tai saa tarrattua jostain kivan tuntuisesta vaatteesta tai esineestä.

Nyt on muuten menny ohi se jatkuva äitissä roikkuminen, jee!!! Nytki kun keksin pojalle hyvää touhua, pääsin ite koneelle. Lisää näitä hetkiä! :)

Nyt täytyy alkaa lukemaan pojalle kirjaa, siitä on tullu ihan pojan lempitouhua.
 
Kiitos tarjouksesta Madie :) Ehdin jo käydä eilen kirpparilta hakemassa räppänät. Oli ihan siistit enkä köyhtynyt paljonkaan :) 

Dessa: täälläkin tympii välillä tää "yksinhuoltajuus". Nostan kyllä hattua kaikille oikeasti yksinhuoltajille...Mies on siis illat raksalla ja tulee illalla kotiin, mutta eilen oli "palaveri" työkaverin mökillä ja jäivät sinne yöksi, kun matkaa on aika pitkälti. Oli tylsää vaikka kirpparilla kyllä kävinkin ja siskolla pikaisesti. Mulla on auto käytössä ja olis kyllä kyläpaikkoja, mutta ei ihan joka päivä jaksa lähteä kyläilemään. Vaikka viime aikoina on kyllä yleensä pitänyt hyvinkin kiirettä! Oon yhet Hugon unet ollu raksalla siivoamassa aina ja toiset laittanut sitten ruokaa ja tehny kotihommia. Siinä se päivä on aina sujuvasti vierähtänytkin! Ja olishan täällä kotona hommia...ei vaan aina nappaa ryhtyä siivoukseen :) 
 
Takaisin
Top