Taaperoarkea :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Madie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tsemppiä Eemi ja Hemppa pahoinvoinnin kanssa! Ei kiva! 

Hugo nukkuu vielä kahdet unet, 11-12.30 suunnilleen ja sitten toiset joskus 15-17, riippuu kyllä aika paljon heräämisajasta, yleenäs herätään 8-9 aikaan. 

Ihan mahdotonta tuo Niklaksen puheenkehitys! :) Hugo edelleen sanoo vaan "äitä", joka todennäköisesti tarkoittaa äitiä, mutta toisaalta, ei ole muita sanoja tullut vaan semmoista omaa höpötystä. No, mies alkoi puhumaan 3v.  (eikä ole ollut mitenkään kielellisesti heikompi ikäluokassaan lapsenakaan), joten ei hätää. Tosin ihanaahan tuo olis jos poika puhuis jo noin! Nokkela kaveri Niklas!

Minusta Hugo on vielä jotenkin niin vauva, että en edes oleta, että toinen ymmärtäisi pottahommaa ihan vielä, vaikka monta muuta juttua kyllä toisaalta jo hoksaakin. Toivon että oppii sitten myöhemmin nopeasti homman, joskus 2v. kieppeillä. Tosin meidän vauva on alkanut eilen konttaamaan pikkumatkoja ja oppinut kaappien tyhjentämisen riemun! 

 
Kiitos noista maitotuote"ohjeista". :) Rupeen siis antaa lehmänmaitoa juomana jo nyt kun tuntuu pojalle maistuvan ja lisään sitä pikkuhiljaa korvikkeen sekaan ja jossain välissä jätän vaan korvikkeen pois. :) Kuulostaa helpolta, toivottavasti ois yhtä helppo toteuttaa!

Madie, kyselit tuosta vauvan hoidosta ja uudesta raskaudesta. Tää on jotenkin niin surkuhupaisaa välillä että ihan naurattaa. Harmittelin tuolla Tammikuisissa 2012 kun en voi esikoiselleni antaa kaikkea huomiota enkä kykene vaan leikkimään hänen kanssaan. Mut onneksi poika on sen verran pieni ettei tajua myöhemmin sitä kun hänen äitinsä on maannut vain sohvalla ja hän on jäänyt huomiotta!
Meillä poika on aina mun  mukana kun olen vessassa oksentamassa. Ovea en laita kiinni kun meen vaan jätän raolleen, no, poika on siellä sekunnissa. Ja kun kuulee mun pitämät äänet, alkaa poika nauraa ja yskiä itsekin, matkii siis mua! :S Ja kaiken lisäks yrittää nousta pönttöö vasten seisomaan ja tulee siihen ihan viereen kattomaan mitä tapahtuu. Tää on vaan kestettävä, en ole mitään keinoa tähän keksinyt. V älillä pojan ruokailutkin "kärsii" tästä mun olosta, joko olen niin väsy tai on niin järkyttävä olo että haen pojan ruoan olkkariin sohvapöydälle ja syötän niin että itse makaan.... Ei kuulosta kivalta mutta ei tälle mitään voi! Ja toivon että tää menee joskus ohi.

Mutta jospa tää ei karkottas sun vauvakuumetta  mihinkään, voihan se olla että sulle ei edes tule huono olo seuraavassa raskaudessa. :)
 
Toisaalta Hemppa niin kiva ku kuulee miten muutkin voi pahoin ;). En ole ainoa. Mut sulla on kestäny jo monta viikkoa. Mä täs laskeskelin et saattaa olla toivoa et joskus elokuun puol valissä vois olla jo normaalin rajoissa. 12 viikkoa kuukautisten mukaan tulee siinä heinäkuun lopussa täyteen. Viimeksi jäin vielä sairaslomalle 13+1 viikoilla. Ja muistaakseni myös Eemistä se on hellittänyt siinä 14 viikon aikana/ jälkeen. Miks tän pitää kestää niin kauan?????

Maitotuotteista saa tosiaan ainakin mun mielestä päättää ihan itte. Ei se nyt voi olla niin tarkkaan et just ku täyttää vuoden niin sit pitäs olla masun valmin ottamaan maitoa vastaan. Mäkin olen antanu joitain maitotuotteita jo jonkin aikaa. Mut ihan maitoa lasista olen antanut vissiin kaksi kertaa.

On tää silti helpompaa kuin yrittää olla töissä näyttämättä sitä, että on huono olo ja käydä sielä salaa oksentamassa. No mulla ei vielä kokemusta muuta kuin tuo yksi kerta oksupoksusta ja silloin Siina oli nukkumassa. Kuulostaa tosi miellyttävältä Hemppa tuo kaverin vieressä olo oksentaessa :/.
 
Sukey, kyllä minäkin aijon antaa pojalle kakkua 1-vuotis synttärinä, totta kai!! =)
Pari päivää sitten annoin jo pikku palan vohvelia, kun ei sitä olis muuten saanut hiljaiseksi tuolla kauppakeskusksessa...

Joo, meillä oli aika rankka Bangkokin reissu. Huh heijakkaa. Pojasta on kehkeytynyt kiljukaula. Kiljuu joka asiaan, mikä ei mene kuin hän tahtoo. Oli pojalle kova paikka kun ei päässyt itte kontttailemaan, vaan piti kantaa. Kiljumiseksihan se meni. Nykyään menee jo selkäkaarelle ja venkuilee sylistä pois huutaen. HUOH. Matkat meni aivan hyvin ja hotelli oli loistava! Mutta mistään missä me liikuttiin, en löytänyt kauppaa, mistä voisi ostaa vauvanruokaa, joten piti yrittää keksiä pojalle jotain syötävää... raukka aika vähällä ruualla oli pari päivää, verrattuna siihen mitä kotona syö. Maitoa meni sitten senkin edestä.
Liikkuminen oli yhtä helvettiä, piti kantaa poikaa, (meidän kantoreppu oli max 9 kg), ja rattaita ei otettu, eika täällä niin hyvät tiet olekaan, että niistä jotain hyötyä olis. Bangkokin ruuhkat, voi jestas olin jo unohtanut miten kamala se on. Viime käynnistä 1,5 v.
Paperijutskat saatiin silleen kuntoon, mutta pitää vielä hommata pojalle Suomenkin passi (olin kuvitellut, että poika pääsisi Suomeen Thaimaan passilla, mutta ei, koska suomen kansalaisen täytyy tulla Suomeen Suomen passilla). Kallista hommata suomi-passi täältä käsin...prkl.
Sitten on vielä viisumin hommaaminen miehelle edessä, mutta uskon ja toivon, että se menis helposti, vaikkakin täällä on aika v****maisia virkailijoita. Mullakin pääsi itku kerran, kun ei kelvannut suurlähetystöön yhdet paperit, joita odottelin 8 h ulkoministeriössä....

Madie, meilläkin siirryttiin yksiin päikkäreihin pojan tahtisesti. Kerran aikoinaan yritin muka, että mennään yksillä päikkäreillä, mutta ei siitä mitään tullut, kun yritin pitkittää päikkäreille menoa. Loppujen lopuksi sitten yöllä kukuttiin koska venytin niitä ekoja päikkäreitä.
Se siirtyminen mun mielestä/muistaakseni kesti muutamia päiviä/viikkoja, että oli semmoista kummallista, epäsäännöllistä rytmiä. Sitten poika yks kaks alkoi itse nukkumaan vain yhdet päigyt :) Eli valvoikin aamupäivällä pitempään, en siis edes laittanut päikkäreille, kun ei kerta ollut yhtään väsynyt, ja niin hän sitten valvoa posotti johonkin puoleenpäivään ja nukkui 2-3 h ja se riitti. Seuraavaksi meni yöunille. Nykyään siis aamulla kun herää, valvoo 4h ja sitten ne ainokaiset päikkärit (noin 2h) ja sitten valvoo 5-6h ennen yöunille menoa.
On muuten uskomatonta tuo Niklaksen puheenkehitys! Ei meillä mitään puhuta! :D Ymmärtää kyllä paljon. Mää oon itseasiassa jotenkin ollut siinä luulossa, että nuo alkaa joskus 2 veenä puhumaan, mistähän lie senkin saanut päähäni.

Hemppa, mä annoin pojalle jogurttia, kun täytti 10 kk.
En oo muuten muita maitotuotteita edes miettinyt, kun olen ajattellut ettei sais antaa :-)
Yks thai-kaveri kysyikin vasta, että joko poika on syönyt jäätelöä. Sanoin, ettei ole, eikä muutenkaan mitään maitotuotteita, paitsi jogurttia.
Nämä Thaimaan maidot btw maistuu aivan kamalalle. Suomessa asuessani join tosi paljon rasvatonta maitoa, varmaan litran päivässä. Täällä en juo ollenkaan tavallista maitoa, koska se on niin pahaa!! Voishan sitä tietenkin pojalle kokeilla, eihän se paremmasta tiiäkkään :D
Itse juon noita maustettuja maitoja, lähinnä tommosta "kahvin makuista" :) En kyllä tiedä mitä se sisältää, kun ei ole enkuksi sisältöä.

Miten on, saako noille muksuille antaa soijamaitoa? Semmosta täällä on vaikka ja kuinka, niitäkin erimakuisina, toki sokerilla höystettynä, niinkuin kaikki muukin, ärr. Ja se se vasta pahaa onkin! xD
 
Pitkästä aikaa... Meillä on poika tän viikon alusta siirtyny yksiin päiväuniin. Yöunet on pidentyny tunnilla, joskus jopa kahdella eli nykyään nukkuu 11-12 tuntia yössä. Päiväunien pituus vaan ei tahdo riittää siihen, että illat menis mukavasti. Eilen aloitti kiukuttelun jo ennen kuutta ja puol kasi oli jo sikeässä unessa. Mut jospa nekin tässä pidentyis, ainakin toivon niin. Poika on oikeestaan kaikki tällaiset rytmit tai muut vastaavat, kuten yösyönnit, muuttanu ihan itsestään. Tutti olis kyllä kiva jättää jo pikku hiljaa pois, mutta en viitsi käydä sen asian kimppuun ainakaan vielä. Jospa poika senkin unohtais jossain vaiheessa itsestään..? No, ehkä pienellä avustuksella ainakin sit;) Ulkoilua parempaa tekemistä poika ei tällä hetkellä tiedä:) Aina kun joku ovi ulos on edes hetken auki, poika syösyy vinhaa vauhtia ovelle ja jos ehtii niin ulos asti. Sit tulee hirvee huuto, jos ovi menee kiinni nenän edestä. Tahtoa ainakin on pojalle tullu jo ihan mukavasti, kiukkuitkulla ilmaisee tuntojaan ja ajatuksiaan. Eilen poika alko osoittelemaan kirjoista asioita ja odotti että sanotaan mikä asia milloinkin on kyseessä. Aikaiseemin kirjoja on vaan luettu läpi, eikä niihin oo oikein kiinnostus tuntunu riittävän. Ihanaa kehitystä! Muutenkin puheen ymmärrys ja oman höpötyksen tuottaminen on kovasti kehittyny. Ihanaa kun pikku hiljaa voidaan kommunikoida edes jollain lailla, oli se sitten kiukkuitkua tai osoittelua:) Vieläkään pojalla ei tunnu olevan mitään tarvetta siirtyä konttauksesta kävelemiseen, no eipä ainakaan tartte vielä pohtia kenkäasioita. Kumppareita oon pitäny pojalla jalassa märällä kelillä maassa möyriessä, mutta muuten mennään sukkalinjalla. Kumpparit ei kyllä oo pojan mitkään suosikit, tietysti sukilla on paaaaaljon mukavampi liikkua. Onneks on pyykkikone. Eka yökyläily on takana ja se meni loistavasti!! Oltiin toki ennen yökylää kåreilu kaks viikkoo kotoo evakossa, joten poika on nyt hyvin tottunu nukkumaan muuallakin kuin vain omassa sängyssä. Päiväunet tosin nukkuu aina pihalla vaunuissa, taitaa olla sit hoitoon lähtiessä kova työ saada poika sisälle nukkumaan. Voishan sitä joskus tässä jo kotona kokeilla. No, näillä näkymin meen toihin vasta vuoden vaihteessa, joten sinne on vielä paljon aikaa.
 
Joo meilläkin alkaa tässä kuuden aikoihin illalla pikku väsymyskiukuttelu. Ollaan sitten hetkeksi menty makoileen sängylle, monesti se kyllä menee ihan peuhaamiseksi :D

Sitten vielä pariks tunniks valvomaan, ja yöunille joskus 20-21 aikoihin. Joskus jopa aiemminkin. Tänään veti 3 h päikkärit! :D

 
Maitotuotteista...oon lisännyt tavallista kevyt maitoa tuttipulloon korvikkeen kera pikku hiljaa lisäten...Nyt menee 60 ml tav maitoo ja loput korviketta eli 40 ml...Välipalana tarjoan pari lusikallista bulgarian jogurttia jossa pieni purkki hedelmä- tai marjasosetta seassa...Juustoa vois antaa jo sormiruokailuna...Tavallinen maito ois tarkoitus ottaa käyttöön reilun vuoden ikäisenä ainoastaan ei korviketta lainkaan...Ikää nyt siis 11 kk ja viikko...

Päiväunia nukutaan vaihtelevasti 1-2 päivässä...Mutta isoin ongelma onkin juuri päiväunille nukahtaminen...Ei meinaa millään rauhoittua itsekseen sänkyyn...Sit taas en haluais et toinen oppii et vieressä seisotaan ja silitellään päätä kun käy nukkumaan...Eihän yöunillekaan silitellä kuin muutaman kerran ja toivotetaan hyvät yöt...Onko hyviä vinkkejä miten onnistuisi...Siis onnistuu joskus niin et on nukahtanut esim. autoon ja sieltä siirrän matkasänkyyn...Tai istuu syöttötuolissa kunnes pilkkii ja sit siirrän nukkumaan, mut...En haluaisi kikkakolmosia tuollaisia käyttää, vaan  ilman kikkailua...Nyt poika nousee seisomaan reunaa vasten ja huhuilee/huutaa/möykkää siellä kunnes mun hermo menee...
 
Hemppa, ei kyllä kuulosta kauhean kivalta tuo teidän arki. Mutta onneks se on ohimenevää ja sulla on jo niin hyvät viikot, ettei enää kauaa pitäis kestää.
Mun mielestä sillä ei oo mitään väliä missä tai miten teidän poika ruokansa saa, kunhan saa :) eli ei kannata stressata siitä, ettet jaksa istua pöydän ääressä.
Mun anoppikin aina selitti tuosta, kun heidän esikoisensa tuli aina vessaan perässä nauramaan, kun äiti oksensi. Tällä esikoisella ja mun miehellä siis 2 vuotta ikäeroa.

Ei mun vauvakuume mihinkään oo katoamassa, vaikka vähän kyllä tuo pahoinvointi pelottaa. Mä niin toivoin, että olisin tullut alkukesästä raskaaksi niin olisin voinut vuorotella oman äidin ja anopin luona niin joku olis aina syöttänyt aamupuurot ym. jos ite olisin oksentamassa. No toisaalta, ehkä se on hyvä, ettei tarvii olla hirveillä helteillä pahoinvoivana. Mutta syksyllä mun on pärjättävä yksin...

Ihan järkyttävä kiljuminen on taas alkanut täällä. Poika kiljuu tai karjuu lähes koko ajan. No onhan se oma ääni niin kiva. Noista maitotuotteista sen verran, että Niklas söis juustoa vaikka kuinka paljon, mutta ei sitä uskalla antaa, kun ihan pieniä murusia, kun sisältää suolaa ja voi saada vatsan kovalle. Yleensä suuttuu, kun ei saa lisää. huoh.
 
Siina on kyllä sellanenki tänttäräärä ja tahtonaisia. Voi hitsi et ollaan helisemässä sen kanssa vielä. Nykyisin inhottavinta on pukeminen. Ku sitä ei huvittais yhtään olla paikallaan niin et vois pukee. Yleensä se meneekin niin et Siina huutaa koko hiton pukemisen ajan täyttä kurkkua.

Ja usein sen mielestä äitin pitäs vaan kävellä ympäri kämppää se sylissä. Ja auta armias jos pistät persiis johonki penkkiin nii tää vetää ittensä kaarelle ja alkaa huutamaan.

Juu Hemppa ole onnellinen et sulla alkaa kohta olla voiton puolella nää oksuajat. Ja aatella Madie et sun oikeesti tekee mieli tätä . On se jotenki niin sulaa hulluutta . Tai siis eihän sun tietenkään tee mieli pahaa oloa. Kyllähähn mä sen tiedän mut tää on siitä mieliteosta seurauksena. Miten me naiset ollaankin niin hulluja et kestetään mitä vain? Tai enkai mä kestä mut ei muutakaan voi.

En ole viel käynyt kattelemas tuolla la 2012 sivuilla ollenkaan. En tiä viittinkö mennäkkään ennenku tää olo loppuu. Siälä daattasivat esikoistaa odottavat "onnelliset" olla kauhuissaa mun jutuista.
 
Täältä löytyy kans sellanen tahtomies että huh! Sanoinkin miehelle JO kuukausi sitten että vielä me ollaan pulassa tän meidän herran kanssa. Nyt varsinkin kun kävelee, pääsee jokaikiseen paikkaan ja nopeesti, aina saa olla  kantamassa sitä pois ja sitten kun tuommonen 10-kiloinen heittäytyy veteläksi että empäs lähekkään  noin vaan niin kyllä siinä saa kantaaa ihan tosissaan!

Äsken tuossa  se todella näytti että hän on loukkaantunut ja nyt on paha mieli. Tulin tietokoneelle kun täytyi tehdä yks tärkee juttu, no poika tuli viereen ja pyyti syliin. Otin istumaan syliin ja katseltiin siinä hänen kuvaansa koneelta kun on meillä taustakuvana. Se on aina yhtä mukavaa kun tajuaa että itse on ruudulla. No laskin pojan sit lattialle että saan tehtyä hommani. Poika heittäyty ihan veteläksi ja alko huutamaan  suoraa  huutoa. Huuto ei sitten loppunutkaan ihan vähällä. Yritin että otan takaisin syliin istumaan, ei auttanut, laitoin lattialle  ja annoin leluja, ei varmasti. Tuttia yritin. Sitten mentiin kattomaan pyykinpesukonetta kun  se pyörii, ei auttanu. Käytiin ulkona, ei kun huutaa vaan.. No sit jätin sen istumaan khh:n lattialle ja vein itse roskat ja yritin kutsua että tulisi mukaan ulos, ei muuta kun käänti vaan selän mulle ja  huuto eikun koveni. Nämä kaikki millä yritin sitä rauhoittaa, on se lempparipuuhia.
Viimein rauhottu vasta kun otin sohvalle syliin ja annoin maitoa.  Siinäkin meinasi vielä välillä kiukutella, työnti pullon pois ja alkoi huutamaan. No sit olikin jo niin väsy huutamiseen että joi maitopullon ja nukahti. Vaikka oli heränny vasta 2h sitten.
Että tämmöinen tapaus meillä. Mut ei se isällensä koskaan noin kiukuttele tai muutakaan.. Me kun ollaan päivät kaksin niin mulle sit näyttää kaikki "parhaat" puolensa.. En tiedä itkeäkö vai  nauraisiko tässä..

Käytiin eilen 10kk neuvolassa. En jaksa erikseen tonne neuvolakäynteihin kirjottaa niin laitan tähän.  Pituus 74cm (72cm 8kk)  ja paino 10,395kg (9,635kg 8kk). Kasvu normaalia, kehitys ikäistään edellä. Kävellään siis jo. Hb 130, joka kuulemma erinomainen.

Nyt meillä menee maitoa  niin että 140ml kevyt  maitoa ja 60ml korviketta. Ruoalla juodaan tavallista maitoa. Ei ole tullut vatsaoireita joten hyvin  voidaan kohta siirtyä jo pois korvikkeesta kokonaan.
 
Hemppa, meilläkin poika alkaa naureskelemaan, kun näkee oman kuvansa. Mutta mä en juurikaan saa istua koneella, tai alkaa puskeen syliin, tai puremaan mua polvesta ja huutamaan (ei itkemään). Poika ei tykkää ollenkaan kun istun tässä koneella!
Paitsi nyt hänellä näyttää ja kuulostaa olevan parempaa tekemistä, kuin kiusata äitiä. ;)

Madie, oon saattanut tämän jo kertoakin, mutta meillä siis kiljutaan kans. Paljon.

A-pu-a. Kuukauden päästä olis 1-vuotis synttärit!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

emoticon emoticon
 
Jei, me päästään lähipäivinä pyöräilemään, kun saatiin hommattua pyöränistuin ja pyöräilykypärä tytölle :-)

Tosin kypäränhakureissu ei mennyt sään osalta ihan putkeen.. Lähdettiin kotoa linja-autolla, aurinko paistoi, ja oli lämmintä. Ekan kaupan jälkeen ripotteli ihan vähän vettä, toisen kaupan jälkeen taivas oli jo ihan tumma. Käveltiin linkkapysäkille päin, niin eikös alkanut salamoida ja ukkostaa. Linkassa istuessa alkoi sataa vähän kovempaa, ja kun päästiin kotipysäkille, niin vettä tuli kuin aisaa, salamoi ja ukkosti. Ei kotiin ollut kuin ehkä 200 metriä, mut että voi sillä matkalla kastua. Sit kun vielä salamat räiski ympärillä, niin alkoi vähän jännittää..

Sisälle päästessä tennareissa oli varmaan 2 litraa vettä, ja olo oli kuin suihkussa käyneellä.

Mahtoi sitä yhtä kanssamatkustajaa harmittaa, kun hän oli päättänyt keskustassa, ettei mee sillä edellisellä bussilla, vaan kävelee kotiin :-D
 
Aamu, niinpä, apuaaaa....!!! Missä on minun vauva?!? Huhu, se pitäisi synttäreitä pitää jo heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vähän etukäteen oikeasta synttäripäivästä. Kaveri menee naimisiin seuraavana viikonloppuna niin ei voi silloin pitää. Mitähän sitä muuten pukisi pojalle häihin päälle? Ei oikein kehtaisi oikeaa pukuakaan alkaa yksien juhlien takia ostamaan..

Sukey, huomasiko tyttösi ukkosen, reagoiko mitenkään? Täällä meillä ei ole oikein ollut vielä kamalasti ukkosia, mutta silloin kun on jyrissyt kovastikin niin poika ei ole tajunnut mitään eikä ihmetellyt ääntä.

Pikku-ukolla on poliisiauto, jossa alkaa sireeni huutaa nappia painamalla. Siitäköhän lie oppinut kiljumaan "viiu,viiu,viiu" niin että äiskällä meinaa korvat särkyä.. :D
 
Kaipa Emilia sen ukkosen huomasi, kun ihan päällä räiski, mutta ei pelännyt sitä mitenkään. Kaatosadekaan ei kummemmin tainnut haitata, kun pysyi lähes kuivana rattaiden kuomun alla (onneksi meillä ei ole matkarattaita, en usko, että ne olisivat pitäneet tyttöä kuivana).

Jos meillä olisi nyt jotkut hienot juhlat tulossa, niin kaipa mä itse ainakin etsisin tytön nykyisistä vaatteista jotkut siistit, en lähtisi erikseen ostamaan mitään juhlavaatteita. Kun ei niitä tosiaan viitsi hankkia yhden käyttökerran vuoksi..
 
Emilia nappipaita ja farkut on hyvä vaihtoehto häihin...Esim. lyhythihainen nappipaita ja farkut tai jos oikea hellesää niin siistit shortsit farkkujen tilalle...
 
Sillä aikaa kun mä päivällä pyyhkäisin bataattilohkot leikkuulaudalta uunivuokaan lohen kaveriksi Elsa oli kiivennyt istumaan koirien vesikippoon kaukosäätimen kanssa. Siellä se heilutteli iloisena jalkojaan. Ehkäpä se kaukosäädin vielä toimii kuivuttuaan. Selvästi typy on alkanut tarkkailemaan koska mä en huomaa mitä hän tekee, ja ottaa kyllä ilon irti niistä hetkistä..

Enemmän on myös alkanut nyt leikkimään mun kanssa ja jaksaa myös keskittyä kirjan katseluun joskus pitkäksikin aikaa. Ja matkii kun mä teen eläinten ääniä. Kun kysyy missä kirjassa on kisu, Elsa osoittaa ja sanoo miu. Niin söpöä emoticon
 
Hih, voi sitä Elsaa! :)

Onni muuten otti kirjaa katsellessa minua etusormesta kiinni ja osoitti vuorotellen Simbaa ja Pumbaa. Hirmu räkätysnaurut päälle kun minun piti hokea nopeasti "SimbaPumbaSimbaPumbaSimbaPumba" :D Usein leikitään myös hippaa. Minä konttaan tai menen rapukävelyä lattialla ja Onni jahtaa samalla kun huudan muka-kauhuissani "Kääk apua Onni tulee, hui Onni saa kohta äitin kiinni, kiri kiri!" jne :DD

Sme, kiitos, tuohan on hyvä idea! :)
 
Miu emoticon

Meillä kun kysyn, missä kissa, osoitetaan sormella ja suhistaan "sssa". Monia sanooa, missä on s-kirjain (kiitos, isi, kissa...) matkitaan aina suhisemalla :)

Sitten uusimpana, meillä on sellainen barbapapa-rätti, niin se on babababa :D
 
Ihana tuo Tweetyn tyttö. Ihan päivän parhaat naurut sain.

Siina ei tahdo millään malttaa katto amitään kuvia, koskaan. Se vaan kääntelis kirjan sivuja. Kukon kiekumiselle se nauraa mut muuten ei osoita mitään elettäkään tuntevansa mitään eläimiä vaikka olen yrittäny niitä näyttää. No ei kai se ehkä ehdi tajuta ku aina pitää sitä sivua olla vaan kääntämässä. Mut nyt mun pelastus on ollu Teletapit. Voi että se jaksaa istua ku tatti siinä tv:n ääres koko tunnin ja kattoa niitä teletappeja. Se vauvan naama siinä auringossa sitä aina naurattaa.

Siina kaatui pari päivää sitte tuolla puistossa. Tai siis muksahti naamalleen ku yrittin liukumäkeä ylöspäin kiivetä kontaten. Huomasin sit illalla et siltä puuttu etuhampaasta pala. No mennään huomenna käymään hammashoitajalla sitä näyttämässä. saadaa ainakin merkintä papereihin jos myöhemmin tulis jotain ongelmia pysyvän hampaan kanssa niin vois laittaa tän tapaturman syyksi niin vakuutus korvais. Mut todennäkösempää on et siitä ei mitään tullu ku näin pienillä ne hampaan aiheet on vielä niin syvällä. Tai eihän sitä voi varmasti tietää. Ei kai tän ikäsillä yleensä ole täyttä riviä hampaita suussa niinku Siinalla on.
 
Välillä ittekin toivon, että tuo meidänkin mukula istuis tv:n ääres, niinkuin Siina, että sais vähän aikaa olla rauhassa :D Ei puhettakaan. Mulla on kyllä päivittäin auki lastenkanvava (englanninkielinen, mutta ei noissa monissakaan edes puhuta, kun on lähes tulkoon vauvoille suunnattua ohjelmaa). Poika innostuu vain muutamista tunnareista, ja sitten hymyillen tanssitaan, mutta kun se loppuu ja itse ohjelma alkaa, ei kiinnosta enää.

Jouduttiin tässä yks päivä korjaamaan tuuletin, kun poika on innokkaasti kävelyttänyt pitkin olohuonetta sellaista yli metrin korkuista tuuletinta. Yks päivä se sitten kaatui ja meni säpäleiksi. Taaperokärry olis tarpeen vaan ei täällä oo.
Huomasin myös, että on poijan täytynyt kasvaa pituutta, kun se ylsi erääseen hyllyyn missä on DVD-soitin, eikä se oo sinne ennen yltänyt, jos oon työntänyt se soittimen syvälle, vaan nytpä se sen sieltäkin nappaa!

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top