Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heips!

Mä en tuosta mun painonnoususta osaa sanoa mitään kunnolla.Tiistaina kun kävin neuvolassa siinä sokeritestissä niin mun piti olla 12 tuntia syömättä,joten olin sitten 2 kiloa kevyempi viime käynnistä.Ei ole kuitenkaan paljon paino noussut ehkä 1-2kg.Tällä syömisellä mitä mulla on niin varmasti kohta alkaa mukavasti nousemaan [;)] Tein tuon kiinalaisen testin ja tyttöä näytti.Saa nähdä nyt,välillä on niin poika olo ja sitten taas muistelen,että nuo syömiset on ollut nyt vähän erilaiset kuin silloin kun poikaa odotin.Joten voihan sieltä tyttökin tulla.On niin mukava kun se missä töissä oon niin siellä on nyt pikkunen vauva-buumi menossa.Siellä on nyt 5 odottajaa ja kuulemma lisääkin mahtaa olla,mutta ovat vielä epävarmoja tapauksia tai eivät vaan halua vielä asiasta ilmottaa.Saa nyt sitten nähdä kuinka monella masut alkaa kasvamaan.Ainakin on nyt sitten juttukavereita kenen kanssa saa vaihtaa ajatuksia[:D]
Pari uutta vaivaa on päässyt ilmentymään.Närästystä on ollut nyt useampana iltana,ei nyt mitään älyttömän kovaa mut vähäsen.Oon varmaan liikaa syönnyt noita rasvaherkkuja.Ja sitten hampaiden pesu.Yökkejä meinaa vaan tulla kun yrittää hampaat pestä.Muuten ei mulla pahoinvointia enää ole ollut,mut tollanen vaiva.Vaivansa kullakin [8D]

 Pia Kyselit noista kantorepusta ja leikkikehästä,niin me hankittiin silloin kun pojan sain niin kantoliinan sekä kantorepun.Liina oli kovemmalla käytöllä kuin reppu.Mutta saa nähdä nyt sitten kun on tällä kertaa kesä vastassa heti pikkusen kanssa niin voi olla että kantoreppua tulee käytettyä enemmän.Leikkikehää meillä taas ei ole enkä usko että hankitaankaan.

Marilyn84 Meillä on sitten samana päivänä ultra 7.12.Mulla oli aluks viikkoa myöhemmin,mutta ne äitiyspolilta halusivat muuttaa päivää,joten se tuli sitten viikkoa aikasemmaks.Kiva niin [:)] Ainut mikä ei nyt ole niin kiva on se,että mulla on vastassa ulkomaalainen lääkäri joka puhuu vain ruotsia ja muutenkin on aika vakava.Tuttu ennestään ja ei nyt oikein miellyttänyt että hänen vastaanotolle joudun sitten menemään.Ei auta,pakkohan sitä on ultraamaan päästä.
 
illil Se on sellasta kun asuu kaksikielisessä kaupungissa ja jossa ruotsinkieltä pidetään tärkeämpänä kuin suomea.Ei se nyt niin haittaa jos kaupassa puhutaan kassalla ruotsia,mutta kun menee lääkäriin niin olisihan se mukava saada palvelua omalla äidinkielellä.Minäkään en nyt ihan huippu tuossa ruotsinkielessä ole...[&:]
 
Kiva kuulla ultrakokemuksia ja että tähän mennessä kaikille on sukupuoliolettamus kerrottu!
Omaan ultraan ois viikko huomisesta ja jänskättää..[;)]
Se kyl meinaa suoraa sanottuna vituttaa et mies ei halua tietää, poistuu kuulemma huoneesta jos se kerrotaa ja mä joudun sit salaamaan sen koko loppuraskauden. Kenellekkääen ei voi sit täällä kertoo ja mitää en voi miehen nähden ostaa ja ostokset täytyy kaikki piilottaa. Tyhmää[:@]  Mitenköhän saan esim. vaatteet pestyy sit valmiiks ennen vauvan tuloa ilman et mies näkee niit narulla, ei kökkö sentää.

Illil, jos on alipainoinen niin varmaan se on normaalia etpaino nousee koko ajan jos terveellisesti syö mut yleensä se tosiaa lähtee kunnolla nousuu vasta puolen välin jälkee/kieppeillä.
 
Meillä taidetaan sukupuolen kysyminen jättää pois.. [:)] Ollaan sitä kovasti mietitty, ja molemmissa valinnoissa on puolensa. Kovasti on kyllä ollut tyttö-olo (kuten jo aiemmin mainitsinkin, ja se on varmaan tullut niin vahvan toiveen kautta), mutta kaikki vanhan kansan testit ennustavat poikaa. Eli näkee sitten miten on, onko oma intuitio vahvempi, vai voiko noissa vanhan kansan viisauksissa olla jotain perääkin. [;)]

kissuliini83: Onpa kurja tilanne! [:-] Mie oisin tuossa vaiheessa jo ärähtänyt tosi pahasti, Suomessa kun ollaan niin suomeksi on palvelu saatava! Ihme toimintaa, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti ultra on siullekin sitten kuitenkin positiivinen kokemus, vaikka et ymmärtäisi kaikkea mitä se lääkärisetä yrittää sepostaa.. [:D]
 
Heippa pitkästä aikaa!
Viimeksi kun kirjoittelin, aika kauan sitten, valittelin vaan pahoinvoinnista. Nyt on paaaaljon mukavampi vaihe meneillään kun n.15viikolta lähtien pahoinvointi hellitti. Toki vieläkin aamuoksennus yllättää silloin tällöin n. kerran viikossa, mutta se ei haittaa enään yhtään. Täysin vaivaton en toki ole.. päänsäryt ja selkäsäryt hieman kiusaa. Sain fysioterapeutille ajan ja päänsärkyyn saan syödä buranaa kun panadolit ei auta.
Mutta nyt olen siis 21.viikolla ja meillä oli myös ultra täällä tampereella maanantaina. Meillä kesti jopa 45min, ensin tutki luultavasti opiskelija ja sitten vielä kätilö. Kyllä oli taas jännää nähä vauveli livenä! Ja kuinka tarkasti kaikki näkyi ja tutkittiin! Kysyttiin myöskin sukupuolta, mutta meidän vauveli ei suostunutkaan paljastaan.. Napanuora oli sellasella lenkillä just jalkovälin "tiellä" että se lääkäri sanoi sen jäävän sitten yllätykseksi. Toisaalta ihan hauska juttu nyt kun joutuukin jännittään loppuun asti. Ja en kuitenkaan tykkää vaalean punaisesta tai sinisestä joten en olisi niitä kuitenkaan hankkinut vaikka olisi sukupuoli selvinnytkin.

Nyt nukkumaan, nykyään kova väsy iskee jo yhdeksän aikaan illalla..
 
Kävin eilen neuvolassa, viimeistä kertaa tuolla, kun on muutto parin viikon päästä toiselle paikkakunnalle. Harmittaa, kun tuolla mulla on ollu niin kiva terkka. Toivottavasti en joudu vaihtamaan huonompaan.

Sain mukaani Kelan paperit, JEE! Saa hakea äitiyspakkausta, -päivärahaa ja lapsilisää. Tuntuu oudolta, eihän mulla ole vauvaa... Jotenkin epäuskoinen olo. Hemppa oli pudonnut, nyt oli enää 118, mutta rautaa ei vielä käskenyt syömään vaan katsellaan. Verenpainekin oli pudonnut, hyvä niin. Paino sen sijaan noussut, mutta kun sokerit on pysynyt hallinnassa, ei huolta. Sikiön syke oli 145-155, taas, ja kohdunpohjan korkeus reilusti yli käyrien. Terkka vaan sano, ettei siitä tarvii välittää, sillä tässä vaiheessa se ei vielä sano mitään.

Tämmöisiä täällä tällä kertaa.
 
Heippa kaikille![:)]
 
Ihan aluks täytyy vuodattaa olotiloja. Tuntuu et ollaan miehen kansa kinasteltu harva se päivä ja aina  jompi kumpi jotain sanoo niin toisella alkaa keittään. Tuntuu siltä et mies ei ymmärrä aina näitä olotiloja ja mielialanvaihteluita, vaik ollaan yritetty jutellakin. En nyt sitä tarkoita että kaiken vois hormonien syyksi laittaa, mutta kyllä sitä ite tunnistaa uusia piirteitä ittessään. Ja usein yritänkin itteeni tsempata, että ei hermostuis pienistä asioista, mut tuntuu vaan et jatkuvasti tulee valitettua joka asiasta ja toinen kokee että hänessä on kaikki vialla. Mun mies sano että sitä ahdistaa kotona, jos mä tuun töistä ja valitan väsymystä ja saatan joskus olla kiukkunen. Ja mä sit huudan että no missä muualla mä voin olla väsynyt kun omassa kotonani. Se ei ehkä ole tottunut siihen, kun yleensä oon hirveen jaksavainen ja energinen. Yritettiin vähän eilen keskustella et olisko tää riitavaihe jotain pesänrakennusta, et molemmat testaa toisiaan, ja ehkä alitajusesti miettii millaisia vanhempia meistä tulee. Rakastan valtavasti mun meistä, meillä on ihana koti ja parisuhde, mutta tommoset käytännön asiat kalvaa niin kun kotityöt ja se varsinkin kun mies on nyt työttömänä väliaikasesti, niin tuntuu et missään se ei voi auttaa vaikka aikaa olis. Haluisin että esim hän tajuaisi tiskata eikä sitä aina varta vasten tarvis pyytää. No tietysti miehet on miehiä ja kodinhoito on mitä on, mutta kiukuttaa vaan välillä kaikki. Yritän myös olla miestäni kohtaan hyvin kannustava ja huomioida hyvätkin asiat. Jotenkin vaan tuntuu et mieheni on niin sulkeutunut taí jotain...Miehelläni on kyllä huono itsetunto, eikä hän juuri löydä itsestään hyvin puolia vaikka kuin oon niitäkin yrittänyt kertoa. Näkee aina kaiken negatiivisena,  pessimisti siis, kun mä taas oon optimisti. Äh..haluis vaan et kaikki on kunnossa meiän välillä vauvankin takia, ja sit sitäkin tietysti ressaa. No joo mut se siitä, kyllä nyt ollaan ihan sovuissa ja toisen kainalossa viime yö nukuttiin...Kai tää on vaan joku vaihe, ainakin yritän niin lohduttautua. Olis vaan kiva kun molemmat yrittäis täysillä, jos huomaa et joku asia tarvii muutosta. Ei se auta jos toinen tekee parisuhteen eteen kaikkensa ja toinen ei.
 
Elviira82 ja Embu83: Puhuitte supistuksista, niin miltä ne oikein tuntuu?Kun mulla on sillon tällöin ollu semmosia kramppeja alamahassa ja tuntunu myös selässä, niinkun jännittyy vähän niin kun menkkakivut ja sit hetken päästä helpottaa. Kysyin terkaltakin mut se veikkas vaan kasvukipuja...
 
Star82: Kerroit käyneesi Treella rakenneultrassa, olitko keskusäitiysneuvolassa Pyynikillä?Oon itekin Treelta, joten kiva lukea kokemuksiasi. Meidän ultra on 7.12. Oliko sama ultraaja kun np-ultrassa?Sillon muistan ainakin olleen tosi mukava täti...Keskusäitiysneuvola taiskin nyt muuttaa siihen viereiseen rappuun Pyynikin äitiysneuvolaa vastapäätä. Saitteko kuvia mukaan?
 
Kettuli82: Kyllä toi ultra tilanne on varmasti jotenkin niin jännittävä ja kun sitä odottaa kun kuuta nousevaa, niin vähemmästäkin happi loppuu[:)]Hyvä jos ite pääsen edes sinne huoneeseen saakka pyörtymättä[:D]Ja sit vielä kun ultrataan masun päältä niin varmaan tuntuu et ei voi liikahtaakaan.
 
Tänään tossa vähän katselin 4d-ultraääniä, et missä Tampereella vois päästä siihen. Kauheen kalliiksihan tuo tulee, mutta on se varmasti sen arvoista. Ja äkkiä sen parisataa euroa johonkin hullumpaankin laittaa. Aiotaan pyytää kaikilta isovanhemmilta vähän sponsorirahaa[;)] Suunnittelin et jos mentäis joskus Tammikuun alussa..Mites muut, ootteko aikeissa mennä 4d-ultraan ja jos ootte niin missä vaiheessa. Mitä omalla paikkakunnallanne tuommonen maksaa?
 
Maha ottanut nyt kasvuspurtin vihdoin ja viimein ja iltasinkin turvottaa aivan älyttömästi. On tosta keskivartalolta vähän semmonen ´hylje´olo, kun ei ole maha vielä selvästi pyöreä:)= Toivottvasti siitä muotoutuu, ni istuisi vaatteetkin paremmin. Vanhat housut menee varmaan koko raskauden ajan hienosti, kun on niin matalia vyötäröitä niissä.
 
Tänään mennään kurjasta ilmasta huolimatta työporukalla viettämään pikkujouluja ja huomenna olis sitten kaveriporukan kanssa pikkujoulut. Kiva kun saa nähdä rakkaita ihmisiä ja vähän tuulettua. Mieskin on jääkiekkotouhuissa, niin saadaan vähän huokasta toisistamme ja sit varmaan taas nähdään toisemme paremmassa valossa. Jaahas mutta työt kutsuvat, joten mukavaa viikonloppua kaikille!!!!!!
 
 
 
Heipähei kaikille!
 
Olen jonkin aikaa keskustelua seurannut ja ajattelin nyt itsekin liittyä joukkoonne. Odotamme mieheni kanssa esikoistamme ja laskettu aika on huhtikuun puolessavälissä. Vko 20 siis nyt menossa. Ensi viikolla rakenneultra - jännittää kovasti! Olisi kiva jos sukupuoli selviäisi, vaikka tärkeintä on tietenkin, että kaikki on muuten hyvin...
 
 
Heipä hei Vilma ja tervetuloa joukkoomme! Sullakin alkaa oleen jännät paikat kun rakenneultra pian käsillä. Meistä muutamat on jo käynytkin ja innolla oon muiden kokemuksia lukenut. Miten raskautesi on sujunut?Itsekin liityin vasta viime viikolla, mutta hei eihän koskaan ole liian myöhäistä. Täältä saa tosi hyvää vertaistukea ja piristystä päivään[:D]Ja sit ku alkaa kirjottaan tuntemuksistaan, niin tuntuu et juttua vaan tulee ja tulee...Ja huomaa että tosi monella on samanlaisia tuntemuksia kun itelläkin. Ehkä tajuaa olevansa enemmän tai vähemmän normaali[:D]
 
Hei anelse: Mulla noi harjoitus supistukset tuntuu sellaselta paineentunteelta ehkä parhaiten ja samalla maha kovettuu ihan muutamaksi sekunniksi. Jos tuntuu kipuliaalta ni kantsii pyytää päästä neuvolalääkäriin tarkistaa tilanteen ettei kohdunsuulla ole tapahtunut mtn.





 
Tervetuloa Vilma :)

Illil, VVO:lla on ainakin se puolen kuun systeemi, eli voi muuttaa ja alottaa maksaminen vasta 15pvä ettei mee nii pahatsi päällekkäin. Ja sitäpaitsi jos ne on se osapuoli, joka ei osaa sanoa koska sinne pääsee muuttamaa ni saisivat suostua kaiken jären mukaan siihen et muutat vasta sit seuraavan kuun alussa, etkä joudu sokkona vanhaa kämppääs irtisaomaa ennenku uudesta varmuutta.

Mulla on tänää vapaapäivä ja tarkotus laittaa tätä asuntoa. Porakone ja pensseli kätee ja varastoa järkkäilemää ym ym.
Tuli pitkät aamu unet kyl tarpeesee. Eilen läksin huonovointisuuden ja hedarin takia jo yhdeltä töistä ja tulin kotii nukkumaa, illan touhusin kotihommia ja nukuin tosi pitkät yöunet.
Päätä särkee edellee vietävästi mut jospa se siitä. Siitä on tullu taas jokapäivänen vaiva [:'(]

Tuosta 4D ultrasta niin mä en ole edes ajatellut että sellaseen menisin kyllä. Nää perus ultrat saa riittää.
Ja ymmärränhän mä et kaikki ei vaa halua etukätee sukupuolta tietää enkä siks sais kiukkunen miehelle olla, enkä tavallaa ookkaa. Mua vaa harmittaa miten se hankaloittaa elämää kun joutuu salailemaa ja piilottelemaa ja yhdessä täs touhus pitäs olla.

Näin viime yönä taas jokseenkin levottomia unia[:D]
Olin Marge Simpson ja soitin Homerille jonku tädin luota(joka tais opettaa mulle hulahulaa ihme pampularenkailla..) etten voi vielä tulla kotiin kun meidän pitää lähtee piilottamaa salaista kaupunkia, joka näkyy ihan selvästi huoltoasemalle vievältä tieltä..
Että tämmöstä[;)][:D][:D]

Jaahas, jospa hakis aamupalaa ja koittas alkaa hommii sen jälkeen. Mukavaa päivää kaikille!
 
Sulle anelse:
Joo, käytiin kans siellä keskusäitiysneuvolassa Satamakadulla. Se tosiaan on muuttanut siihen B-rappuun eli sieltä löytyy! Meillä oli eri ultraaja nyt kuin np-ultrassa. Molemmat ovat olleet todella mukavia ja asiansa osaavia. Meillä vaihtui varmasti sen takia ultraaja, kun sieltä jouduttiin muuttamaan meidän rakennultra-aika jostain palaverista johtuen. Mutta ei ainakaan huonompaan suuntaan vaihtunut!
Jos haluatte tietää sukupuolen, niin sitä tosiaan kannattaa kysyä. Eivät ota asiaa itse puheeksi.
Me saatiin mukaan kaksi kuvaa: toisessa pään profiili ja toisessa jalkapohjat [:)]

Rakenneultrassa vauva näkyy tällaisen tavallisen katsojan silmään melko epäselvästi ja en itse olisi huomannut lähellekään kaikkea, jollei ultraaja olisi koko ajan hienosti selittänyt, mikä mitäkin on. Eli ei kannata odottaa lähellekään mitään 3D-kuvaa tavallisesta ultrasta..Mutta se tunne, joka sieltä jäi, on uskomattoman ihana!!

Mukavaa viikonloppua kaikille mamsuille! :)
 
Ne jotka supistuksista kysy nii mulla ne tuntuu kans paineen tuntona alavatsassa ja mahan kovettumisena, ei ole kivulias mutta pysäyttää kyllä ja epämukavan tuntonen. Mulla noi supistukset alko tos 20.-21.viikoilla ja nyt etenkin töissä tulee tiheäänki ja kotona suhteellisen pienestäkin rasituksesta, esim jos kävelen yhtään nopeampaa. Joillakihan ilmeisesti supistelee helpommin ja neuvolaanki niistä soitin, mutta koska eivät kivuliaita ole nii ei hätää. Liikkumiseen kyllä vaikuttavat jo. Mutta ei ole tosiaan semmoista johon panadolia otettas. Ja selkään oon pari kertaa ottanu mut vältän viimeiseen asti! Selkäsäryn ja supistusten takia jouduin nyt sit vielä 2viikoksi sairaslomalle. Toivotaan tosiaan et menis tää ristiselän kipuilu kunnolla lepäämällä ohi, ei huvittas seuraavaa 4kk maata selällään... Joku puhu siitä tukivyöstä, pitää kyl munki käydä se ostamassa jos auttais!
   Taas yksi etappi saavutettu kun alkoi 22. viikko, tästä eteenpäinhän puhutaan ennenaikaisesta synnytyksestä eikä enää keskenmenosta, jos jotain nyt sattuis(koputtaa puuta). Mutta toivotaan että meidän 'Aapo' viihtyy vielä useamman kuukauden[:)]
   Ensi keskiviikkona ultra, kerranki toivoo että viikonloppu menis nopeaa!!
Ihanaa viikonloppua kaikille!
 
Onkohan kukaan kokeillut pahoinvointiin seaband-rannekkeita/akupainorannekkeita..? Ne on siis sellaiset sentin tai kahden levyiset rannekkeet, joissa on pieni pallo. Ne laitetaan molempiin ranteisiin ja pallot painavat tiettyyn pisteeseen (Nei Kuan point) ranteessa, minkä pitäisi vähentää/poistaa kokonaan pahoinvointia. Nyt vasta tajusin, että meilläkin sellaiset on jossakin kaapin perällä (alunperin apteekista matkapahoinvointiin hankittu-välillä auttoi,välillä ei...), mutta en tyhmä edes kokeillu niitä alkuraskauden äklötyksen aikana. Tosin en kyllä joutunu oksentamaan kertaakaan, että pääsin muutenkin niin helpolla. Mutta jos pahoinvoinnista kärsii vielä, niin kannattaa kokeilla niitä rannekkeita...ne ovat ainakin 100 % turvallinen hoitomuoto. Voihan noissa akupainantatekniikoissa olla perääkin ja joskus ne kyllä tuntui auttavan (tai sitten vain uskoin niin kovasti niiden voimaan:)[8|]

Anelse: täällä on vähän samanlaista... viime viikonloppu oli niin ihana, täydellinen ja täynnä harmoniaa, kun taas tällä viikolla roihahti oikein kunnolla, mutta eri syystä. Kiitos lähinnä minun, sain kunnon riidan aikaiseksi ja siinä meni yksi yö melkein kokonaan valvoessa. En edes oikein tajua, miten mulla alkoi keittää niin pahasti, kun ei ollut edes kunnollista syytä riitelyyn. Yhtäkkiä kaikki tuntui vain niin kurjalta ja oli sellainen olo kuin olisin ollut yksin tässä maailmassa kaikki painolasti harteilla ja mies tuntuu vieressä olevan idiootti, tyhmä, ärsyttävä arggggh- mihin sitä oikein aikoinaan on rakastunut tuossa ihmisessä?!? No, seuraavana päivänä mieli oli taas muuttunut ja mies tuntui maailman parhaalta isäehdokkaalta ja sydämeni pursusi rakkautta. Ei minunkaan mies ole mikään kodinhengetär siivousasioissa. Kyllä se oma-aloitteisesti laittaa ruokaa, tiskaa ja pesee pyykkiä, mutta saan usein kulkea perässä siistimässä sen jälkiä ja vaikka kuinka monta kertaa huomautan jostain ärsyttävästä asiasta, se ei ikinä korjaa jälkiään. Välillä tuntuu, että miehet on täysin sokeita leivänmurujen, villakoirien ja likatahrojen suhteen. Tai se haluaa mennä aina siitä, missä aita matalin ja minä joudun lopuksi aina korjaamaan sen jälkiä. Plaaah.

Välillä kyllä ajatukset ja tunteet seilaa sellaista rataa, ettei mitään järkeä ja unetkin on ärsyttävän omituisia. Missä on alkuraskauden tyyneys..? Ja ei kyllä täälläkään raskaus ole mitään suuria seksihimoja synnyttänyt. Päinvastoin aktiivisuus on vähentynyt molemmilla. Tosin hellyys ja halailu on lisääntynyt, mutta sellaista leiskuvaa intohimoa saa kyllä etsiä. Jotenkin ajattelen seksinkin aikana lasta (voinko vahingoittaa sitä, tunteekohan se jotain...), enkä pysty oikein rentoutumaan. Vaikka välillä teoriassa tekisi mieli, mutta sitten ei kuitenkaan käytännössä. Mitään mukavaa asentoakaan ei oikein tunnu löytyvän. Mutta samapa tuo. Tärkeintä, että muuten asiat ovat kunnossa ja saisi turhat riidat pidettyä aisoissa.

Tervetuloa joukkoon Vilma!!! Nyytti: mä kärsin myös niin pahoista päänsäryistä, että lääkäri määräsi burana 600, mitä en kuitenkaan ole uskaltanut syödä. Löysin/luulen löytäneeni avun vihdoin päänsärkyyn kahvista. En yleensä juo kahvia juuri ollenkaan, mutta yhtäkkiä rupesi sitä tekemään mieli ja päänsärky katosi. Kerran otin tosi kovaan päänsärkyyn panadolia ja kahvia kupillisen ja samantien lähti särky. Nyt päänsäryt ovat olleet poissa monta viikkoa ja ennen niitä oli lähes joka päivä. En tiedä, miten se kahvi voi noin vaikuttaa vai oliko se sattumaa, mutta kannattaa kokeilla, jos särky on sietämätöntä. On se kahvi ainakin terveellisempi vaihtoehto kuin buranat ja muut lääkkeet. Tosin, jos juot muutenkin kahvia säännöllisesti, niin voi olla ettei se tehoa yhtä tehokkaasti suhun kuin sellaiseen, joka ei ole kahvia tottunut juomaan päivittäin.

Jännää, että noita supistuksia alkaa tuleen jo noin aikaisin. En ollu aikaisemmin tiennytkään... No nyt osaa sitten varautua, että se on ihan normaalia eikä heti ensimmäisen supistuksen tultua tarvi lähteä synnyttämään[:D] Supistusten sijaan täällä vauveli liikkuu tosi ahkerasti ja tuntuu että se on koko ajan liikkeessä. Joka ilta ollaan miehen kans kädet mahan päällä ja tunnustellaan sen muljumista. Välilllä tuntuu kuin sillä olisi metrin mittaiset jalat, joilla se potkii kuin David Beckham[;)]

Nyt ruokaostoksille... Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
 
Luin just jostaki vauvakirjasta et noita harjotussupistuksia alkaa tulemaan yleensä viikolta 20-> joillakin aiemmin, joillakin myöhemmin, joillain enemmän ja joillaki vähemmän yms.
   Mun piti tulla sanoon et tilasin just netistä Bola-korun[:)] musta se on ajatuksena niin ihana, että se tiuku rauhoittaa vauvan ja tämä tunnistaa sen äänen synnytyksen jälkeenki. Ja onhan se kiva et vauva kuulee helinää mieluummin ku mun mahan murinaa koko ajan! tai ainaki sen lisäksi[:)]
 
Heips kaikille.

Täällä päivä menny touhutessa. Just pesin pensselit ja lopetin hääräämisen. Muutaman tortuin laitoin uuniin paistumaan, palkkioks päivän ahkeruudesta[;)]

Marilyn, mä en ole koskaan juonut kahvia. Pelkästään sen haju on aika tuntunut epämiellyttävältä heh[:D]
Venytellä oon koittanu ja särkylääkettä ottanu. Mulla on tosiaan krooninen päänsärky ja siihen ennen estolääkitys, mut raskautta yrittäessä jo sen lopetin kun sitä ei ois saanu syödä sit raskaana enää kuitenkaa. Alussa tuntu et säryt jopa helpotti mut nyt palaillu.. toivotaa et häipyis taas ja pysyis poissa! Monethan sanoo et raskaus parantaa monia vaivoja mitä ollu ennen raskaaks tuoloa, katotaa[;)]
 
Mie olin jossain vaiheessa ajatellut 4D-ultraa, mutta sitten mies sanoi että onpa pelottavan näköinen kuvanlaatu, niin ei sitten tuhlata aikaa ja rahaa sellaiseen.. [:D] Moni kun sitä oli kehunut, niin itsekin innostuin, mutta tottahan se on että vähän liian tirkistelevä kuva siitä tulee. Vauva saa näyttää sitten itsensä kunnolla syntyessään, ennen sitä tavalliset ultrat ovat riittävät.

Bola-koruakin mietin, mutta sitten pidemmän päälle ärsyynnyn kaikesta tuollaisesta helinästä ja kilinästä, että voisi koru nopeasti lentää kuin leppäkeihäs.. [&:] Saa äidin ja isän ääni ja tuttu musiikki olla sitten sen rauhoittava elementti lapselle.

Piti tänään lähteä kaverin tupaantuliaisiin, mutta sitten ilta meni "ihanan" logistiikan koulutyön parissa.. [8|] Nyt on melkein koko syksy ollut niin kiire koulussa, etten ole pahemmin tuulettumassa käynyt. Silloin kun on kouluhommia ei ole aikaa, ja kun ei ole kouluhommia ei vain kertakaikkisesti jaksa. [:D] Huomenna kyllä ajattelin kaverilla käydä, kun lupasin jompanakumpana päivänä käväistä. Saa sitten vähän tuuletettua itseäänkin, vaikka tuntuu ettei raskausaikana ulkona käyminen ole ollut enää niin tärkeää.

Ai niin, Vilmalle tervetulotoivotukset! [:)] Tuntuu ettei oma rakenneultra tule milloinkaan, siihen kahteen viikkoon menee ikuisuus! [:D]
 
Ihanaa kun sait kuvan tänne masusta, mä en varmaa osaisi. Nätisti on masu kasvanut sieläkin, mulla on tuosta ehkä tuplasti isompi :D Hauskaa p.joulua. Täällä tänään askarreltiin pojan kanssa joulupukkeja..:)

Juu, ne korut oli tosi nättejä mitä kävin kattoo, ja kalliita. Ja onpa kivaa kun ovat keksineet vaikka mitä millä voi ikuistaa raskautta. Tällä hetkellä mä tyydyn vain kirjoittamaan raskaus päiväkirjaa kuvineen viikko viikolta. Nyt on kiva kun on tyttö tulossa ni hän varmaa osaa isona arvostaakin kaikkee mitä äiti on kerännyt elämän varrelta, oon pojistakin kerännyt kaikkee mut tiiän et heille se ei ole niin tärkeetä ikinä, ehkä heidän vaimoilleen sit joskus..:D


 
 Heips kaikille :)

Mä olen kanssa masuasukin päiväkirjaa pitäny. Ajatuksena oli ahkeraan kirjoitella, mut ikävä kyllä oon huomannu sen jääneen.. Muutaman viikon viikon välein olen kirjoitellu. Tai no yleensä kun on ollu neuvola tai lekuri tai ultra niin semmoset kokemukset sit kirjannu.
Kiva kun laitoit illil kuvan, koklaisinkohan minäkin :)
Tänä just sisko pyysi/ehdotti että masusta kuvia ottaisin kun ne on kivoja muistoja sitten kans ja ehkä vertailukohtaakin kukaties. Teimpä siis koneelle masuasukin oman kansion ja sinne rupeen keräämään kuvia joka kuukaus[:)]

Tää mun kuva ei nyt tullu suoraan sivusta kun vaikea oli mallailla itselaukaisulla[:D]

http://i936.photobucket.com/albums/ad208/Nyytti80/masuasukki-marraskuu09.jpg


 
Mukavan kokoisia mahoja[:)] Mulla on suunnilleen illillin kokoinen masu - ainakin aamuisin. Iltapäivällä ruokailujen jälkeen kyllä kasvaa hirveeksi pömpöksi. Mies on ottanu silloin tällöin kuvia kasvavasta masusta. Jännää sitten jälkikäteen katella, miten masu on kasvanu. Olen kirjoitellu kans toisinaan päiväkirjan tapaiseen raskausajan tuntemuksista, raskausoireista, ekoista potkuista ja muista tärkeistä hetkistä. Unohdan niin helposti kaikki päivämäärät ja muutkin asiat, että parempi laittaa vähän paperille ylös. Voihan jutuista tosiaan olla hyötyä/iloa lapsellekin, kun se kasvaa ja alkaa kysellä kaikenlaista:)

Kävin myös katselemassa netissä noita Bola-koruja. Todella somia. Hyvä idea esim. isukeille ostaa tulevalle äidille pieni ikimuistoinen lahja. Harmi vaan, että yleensä naiset löytää tällaiset jutut ja on turha odottaa aamulla tyynyn alta pientä lahjarasiaa... sellanen vaaleanpunainen Bola oli kyllä söpö[:)]

Eilen iski pieni paniikki digikuvien kanssa. On jäänyt melkein kaikki digitaalikameralla otetut kuvat teettämättä oikeiksi kuviksi monen vuoden ajalta ja ajattelin vihdoin skarpata. Laitoin 500 kuvaa tilaukseen, kun Ifolorilla oli digikuvat puoleen hintaan. Oli kyllä hirveä homma valita tuhansista kuvista ne parhaimmat ja rakkaimmat, kun ei niitä kaikkia ole kyllä varaa tai edes järkeä teettää. Masuasukki aktivoi minua nykään monissa hassuissa asioissa, joita en muuten noteeraisi. Rupesin ajattelemaan, että sitten kun/jos se onnellisesti syntyy, kamera alkaa varmaan käydä joka päivä kuumana ja teettämättömien digikuvien kasa vain kasvaa. Samalla valikoin sellaisia kuvia tulevista vanhemmistaan eri elämäntilanteissa, joita piskuinen joskus varmaan haluaisi nähdä mielenkiinnolla. Nyt vain ostamaan vino pino kuva-albumeja[:D]

Mukavaa päivänjatkoa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top