Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei!

Juuri rekisteröidyin palveluun ja tässä sitä nyt ollaan! Tein plussa-testin 10.8. ja laskettu aika olis laskurin mukaan 19.4 (itse kyllä laskeskelin, että hedelmöityksen on täytynyt tapahtua vähän aiemmin). Plussa tuli samantien vahvana ja taisi käydä niin, että ensin ei tuntunut yhtään miltään, ensimmäiset minuutit yritin vain sisäistää asiaa [8|]. Hämmennystä ja tunteita laidasta laitaan on riittänyt näiden puolentoista viikon aikana. Välillä mietin, että onkohan tuolla masussa oikeesti mitään kasvamassa? Mitä jos menee kesken? Mitä jos se onkin tuulimunaraskaus? Jne. Tosi iso pettymys olisi kyllä, jos paljastuu jotain tuollaista. Kuitenkin ajatukset karkaa jo niin usein unelmoimaan pienokaisesta.

Rinnat on tosi kipeet varsinkin yöllä, vaikea nukkuakin. Ja etovaa oloa välillä. Mutta sitten välillä ei tunnu yhtään mitään missään ja mietin, että kuvittelenko nyt kaikki nämä oireet niin kuin monta kertaa aiemmissa kierroissa olen saanut raskausoireita ilman raskautta?

Eka neuvola on 15.9., sinne asti pitää vielä jaksaa odottaa. Jospa tämä tulisi sitten vähän enemmän todeksi.

Niin...ikää on 34v., yksin odotan Pohjois-Pohjanmaalla. Lapsi on toivottu ja odotettu ja sitä yritettiin 3kk ennen tärppiä, mutta ero tuli ennen plussatestiä... Nyt täytyy vaan sitten miettiä, miten pärjää yksin ja miten kaikki käytännön asiat ratkeaa. Onneksi ajatus vauvasta ilahduttaa [:)]!
 
Jotain oireita Hajut ottavat kovasti nokkaan; rasvan haju tai esim. tonnikala haisevat kuvottavalle. Ja uuuuh huono, etova olo jatkuu... [:'(] eikä oikein mitään ruokaa tee mieli. Onneksi ei ole tarvinnut oksennella. Väsymys on valtavaa. Nännit taas kovin kipeät. Jotain tunnemyrskyjäkin on tullut vastaan, mutta niihin on usein liittynyt oikea syy. Reaktion suuruus on ehkä ollut hieman ylimitoitettu, mutta sekin on sinäänsä vaikea sanoa, koska olen aika tempperamenttinen. [;)]

Yritän olla luottavainen ja uskoa, että loppuun asti päästään. Välillä pelot iskee, kun liikaa luen. Haaveilen kovasti vauvasta, mietin mielessäni mihin laitetaan pinnasänky, mihin hoitopöytä - voi se on ihanaa! Ja kun oikein innostun - haaveilen jossain puistossa käymisestä vaavin kanssa. Siinäkin helposti pelot iskee; onko siellä ketään näin vanhaa äitiä ...olen 35v. pk-seudulta [;)]... vaikka varmasti on!

Työterveyslääkäri kirjoitti lähetteen gynelle, mutten oikeastaan tiedä, mitä siellä tapahtuu. Vai pitäisikö mun osata pyytää jotain? No, aika näyttää onko se vaan juttelutuokio vai jotain muutakin.

Tsemppiä kaikille!
 
eilen katselin televisiosta World visionin kummimainosta, siinä näytettiin orpoja katulapsia. Aloin parkumaan ihan mielettömästi ja kysyin mieheltäni että voidaanko ottaa ne kaikki meille. Ei kuulema voida.

Äkkiä kanava vaihtoon ja yleisurheilun MM-kisoja katsomaan.. Turvallisempi valinta. [:D]

nimim. hormonit ottaneet vallan..
 
Tässä olisi taas yksi huhtikuussa (toivottavasti) synnyttävä ilmoittautumassa listalle. Itse olen 27 vuotias, mies 25, yhdessä ollaan oltu reilut 7 vuotta jo ja tulossa olis meidän esikoinen. Jyväskylän lähistöllä asustellaan. Laskettu aika laskurien mukaan olis 7.4.2010, eka neuvola on 26.8, eli muutaman päivän päästä [:)] Jätin e-pillerit pois jo viime vuoden syyskuusta alkaen ja nyt vasta tärppäs! Testin tein 31.7. Alkoi vaan jo pelkäämään, että pitää alkaa kyselemään lapsettomuushoitoja, kun näin kauan kesti, mut sit vihdoin tärppäs. Ei uskalla vaan kauheesti vielä iloita, eikä kertoa sukulaisille.

Raskausoireetkin on tullu jo kaikki koettua, pahin on lähes kokoaikainen pahoinvointi, varsinkin aamuisin, eilen aamuna oksensinkin :( sekä kauhea väsymys, eikä mikään ruoka meinaa maistua, paitsi hedelmät, marjat ja maitotuotteet [:)]
 
Mulla tulee hetkellinen etova olo iltaisin, mutta menee nopeesti ohi. Kertaakaan ei onneksi ole tarvinnut oksentaa. Mullakin ÄLYTÖN nälkä koko ajan ja tuntuu, ettei töissäkään meinaisi selvitä yhdellä ruoalla. Tää on ihan uutta mulle, kun en yleensä syö mitään valtavia määriä. Itkukohtauksia on myös tullut ja pikkusetkin asiat saa helposti iiisot mittasuhteet. En edes osaa aina liittää näitä heti raskauteen, kun en oikein vieläkään asiaa ymmärrä. Mä haluisin nopeesti ultraan, että näkis sen pikku katkaravun! Päätettiin, ettei kerrota kellekään ennen sitä, mutta vaikeaa se on!! Tuntuu, että ympärillä on paljon raskaana olevia ihmisiä ja tekis niin mieli paljastaa, että olen yksi heistä! :D Ensi viikolla eka neuvola, kun viime viikkoisen flunssan takia siirtyi.
 
Heips kaikille!

Minäkin ajattelin masuasukkini kera uskaltautua mukaan keskusteluun. Laskeskelin että LA olisi 14.4, jos joku täällä on pitänyt päivistä kirjaa [:)]

Tein n. 1,5 viikoa sitten kotitestin ja tuli heikko plussa, mutta tänään sitten viivat loistelivat jo tummina. Olihan se kyllä odotettavissa kun menkat jäivät pois ja viime raskauttakin yrittäessä tärppäsi heti ensimmäisessä kuussa.

Meillä siis ei vaikuta olevan ongelmia raskaaksi tulemisen suhteen mutta pelottaa silti. Koimme n.2,5 kk sitten keskenmenon. Ensimmäinen raskautemme oli jo melko pitkällä, mutta oli aika lailla huonoa onnea matkassa. Mutta ei siitä viitsi täällä sen enempää murehtia kun iloisissa asioissa ollaan kaikki liikkellä ja saattaisi muuten mennä viesti ihan nyyhkytykseksi [:D]....varsinkin kun hormoonihöyryissä kaikki täällä jo hieman ollaan!

Siitä päästäänkin niihin oireisiin: ei pahemmin ole oireita vielä tullut, koko ajan vaan tekisi mieli vähän napostella jotakin ja hajuaisti on tosiaan taas parempi. Ja kyllä se itkukin aika herkästi on viime aikoina tullut ja niin olemattomista asioista, että lopulta pistää vaan itseäkin naurattamaan.

Jokatapauksessa kaikille oikein nautinnollista odotusta! Itsekin koitan pikkuhiljaa uskaltaa iloita, pienellä varauksella tosin. On se niin kiva kuvitella ja unelmoida siitä vauva-arjesta...(nyt varmaan jo lapsia saaneilla on jotakin sanottavaa[8|]), mutta suotakoon se sinisilmäinen haaveilu meille ensiyrittäjille [8D].

Joku kyseli noista Lilypien laskureista...

Täällä hyvät ohjeet http://forum.vau.fi/tm.aspx?m=5376 kun kelailee hieman alaspäin. Katsokaan tarkkaan että otatte pseudoHTLM koodin (ei sitä mikä tulee aluksi laatikkoon)..ite kun siinä aluksi töppäilin [8|]      
 
Tervetuloa kaikille uusille!on niin mukavaa ku meitä tulee lisää[:)]
  Itelläki kyllä välillä naurattaa ku ensin panikoi oireitten poissaoloa ja toinen minuutti itkee ääneen ja istuu vessassa hengittämässä ettei lattialle oksentais. Mulla kans nuo hajut tekee tosi pahaa, ja kaikista pahin on ihmisistä lähtevät hajut eikä niinkään ruuat! oon vaateosastol töissä ja kiertelen pukukoppeja ja valitan työkavereille että hyyiii ku täällä haisee ihminen. nehän ei siis tiiä et oon raskaana. monella muullaki näyttää maitotuotteet maistuvan ja mulla kans jogurttiin ihan kauhia himo,vaikkei ikinä oo mulle mikää kummempi juttu ollu!
 
Hei myös minun puolestani kaikille uusille ja vanhemmille odottajille!

Olen nyt laskurin mukaan 6rv+2, vaikka mahan turvotuksesta ja muodosta päätellen voisi olla pitemmälläkin. Mulla on painoa tullut tähän mennessä jo noin 2 kg lisää, joten hirvittää, mitähän se vaaka näyttää, jos loppuun asti päästään. Kuitenkin olen nyt syönyt jopa terveellisemmin ja maltillisesti ja liikkunutkin 4 kertaa viikossa.

Ihan uteliaisuuttani haluaisin tietää, miten teidän muiden paino on tähön mennessä noussut vai onko noussut ollenkaan? Tärkeintä on tietysti pikkusen hyvinvointi, mutta en haluaisi kuitenkaan saada kamalasti lisäkiloja[;)]
 
Minulla on paino pysynyt samana, tällä viikolla jopa laskenut flunssan vuoksi. Vielä reilu viikko sitten turvotti tosi pahasti, mutta ei enää. Vaikka turvotuksen loppuminen oli ihan mukava asia, sai tietysti huolestumaan onko jokin pielessä. Onneksi muita oireita kuitenkin riittää. Olettaisin, että painon muutokset alkuraskaudessa liittynevät siihen, että toisilla raskaus lisää ruokahalua ja toisilla ei.
 
Moikka!
Olkaa onnellisia jos teillä ei ole pahoinvointia.. Mulla on aivan kamalaa sellaista. Se alkoi kaksi viikkoa sitten ja ensimmäisen viikon oksensin joka aamu ja pahoinvointi jatkuu läpi päivän. Nyt tällä viikolla ei oo oksennusta kuulunut, mutta äsken kun kävelin töistä tullessani bussipysäkiltä kotiin, oksensin tien varteen :(. Pahinta on se etten pysty syömään oikeestaan mitään kun oksettaa koko ajan. Olen joutunut hakemaan apteekista ateriankorvikejuomia kun en pysty syömään. Hedelmät on ainoa mitä voin edes kuvitella, mutta ne ei riitä.
Mulla on koko ajan todella heikko olo, ei pysty töitten jälkeen muuta kun makaan sohvalla. Töissäkin joudun päivän aikana meneen lattialle makaamaan ja nostamaan jalat ylös kun huippaa niin paljon.
Tiedän että pitäisi syödä, mutta oksennus kurkussa se on vain kovin vaikeata. Olo on suorastaan kamala! Ei oikein pysty iloitsemaan koko asiasta. Olen nyt viikolla 8, eli kuukausi pitäis pahoinvointia vielä kestää. Tuntuu liian pitkältä ajalta!
Muitakin oireita löytyy, rinnat tosi kipeät, kohdun kasvukivut ( eli menkkamaiset kivut) olleet voimakkaat alusta alkaen, itkettää koko ajan, ja jo toistamiseen tuli veristä vuotoa pari päivää. Kävin jo toisen kerran yksityisellä ultrassa sen takia ja sydän siellä näytti kaikesta huolimatta sykkivän. Jaksamista muille pahoinvoiville :).
 
ALKUPERÄINEN: sn84

Moikka!
Olkaa onnellisia jos teillä ei ole pahoinvointia.. Mulla on aivan kamalaa sellaista. Se alkoi kaksi viikkoa sitten ja ensimmäisen viikon oksensin joka aamu ja pahoinvointi jatkuu läpi päivän. Nyt tällä viikolla ei oo oksennusta kuulunut, mutta äsken kun kävelin töistä tullessani bussipysäkiltä kotiin, oksensin tien varteen :(. Pahinta on se etten pysty syömään oikeestaan mitään kun oksettaa koko ajan. Olen joutunut hakemaan apteekista ateriankorvikejuomia kun en pysty syömään. Hedelmät on ainoa mitä voin edes kuvitella, mutta ne ei riitä.
Mulla on koko ajan todella heikko olo, ei pysty töitten jälkeen muuta kun makaan sohvalla. Töissäkin joudun päivän aikana meneen lattialle makaamaan ja nostamaan jalat ylös kun huippaa niin paljon.
Tiedän että pitäisi syödä, mutta oksennus kurkussa se on vain kovin vaikeata. Olo on suorastaan kamala! Ei oikein pysty iloitsemaan koko asiasta. Olen nyt viikolla 8, eli kuukausi pitäis pahoinvointia vielä kestää. Tuntuu liian pitkältä ajalta!
Muitakin oireita löytyy, rinnat tosi kipeät, kohdun kasvukivut ( eli menkkamaiset kivut) olleet voimakkaat alusta alkaen, itkettää koko ajan, ja jo toistamiseen tuli veristä vuotoa pari päivää. Kävin jo toisen kerran yksityisellä ultrassa sen takia ja sydän siellä näytti kaikesta huolimatta sykkivän. Jaksamista muille pahoinvoiville :).


Moi sn84!
Tsemppiä sulle pahoinvoinnin kanssa! Mä tulin tänne sen verran kertoo omasta kokemuksestani, että mulla alkoi pahoinvointi jo viikolla 5, ja ei ole vieläkään loppunut, mutta on jo parempi olla! Mulla on laskenut paino yli 12kg tässä raskauden aikana, mutta kai tää tästä pian! Oksentelua tulee vieläkin väh. 1-2 kertaa päivässä, alkuraskaudessa sitä tuli jopa yli 10 kertaa. En pystynyt syömään tai juomaan mitään, ja edes vesi ei pysynyt sisällä. Mutta nyt kun on viikkoja jo enemmän, niin on tosiaan alkanut jo helpottamaan, mutta kaikilla ei se pahoinvointi lopu kuin seinään, viikolla 12, vaikka näin useimmilla käykin.

Koita pärjäillä sielä, ja oikein kivaa syksynalkua [:)]
 
Hei kaikki uudet ja vanhat huhtimammat :) Kaikenlaisia olotiloja sieläkin. Itellä alkaa oikeesti kuvotus oleen jo ohi, samoin se lievä väsymys mitä mulla oli..hassua. Vatsa on niin iso että olen ihan suosiolla siirtynyt mammahousuihin ja monelta on tullut jo kyselyjä..:) Siltikin niin outoo kun ei enää kummemin mtn oireita. Tämä on kylläkin eka raskaus kun oon alusta asti kotona kun olen vielä hoitovapaalla, niin ehkä niitä oireita ei niin huomaa kun ei ole pakko herää älyttömän aikasin niinku piti töihin, sekin väsytti jo. Muutenki, tässä on ihan noiden kahden pojan kanssa kyllä tekemistä, että en varmaa niitä oireita aina ehi miettiikään. Onneksi nvl 7.9 niin ehkä jos pääsis kuulee ne sydänäänet sitten. Esikolta kuului vk:lla 8 ja kuopukselta kuului vasta viikolla 12, et saas nyt nähä.

Mutta,mutta..päivittelin tätä meidän listaa...:)

Kukkamaria 1.4
Maria87 2.4, star_82 2.4, Marjo82 2.4
Isa123 3.4
sn84 4.4, pia 4.4, Eve 82
Mama91 5.4, Kristiina.K 5.4
embu83 6.4, san.na.89 6.4, Elviira82 6.4
Mussukka 7.4, Kettuli82
Turkoosi 8.4, marianne.b 8.4, Ria88 8.4, Sonja78 8.4, Anu K. 8.4
Lootuska 10.4
Iidamai 11.4
maruna 12.4
tiia77 13.4
Mörkö 14.4, Kitano 14.4, Inkku84 14.4
mari.susnna 15.4
Ilona27 16.4, Musukainen 16.4, Henni 72
Navajo 19.4
Nyytti 20.4, Mirka 20.4, Marilyn84 20.4
25.4 Mahtihumma
 
Huhhuh Enaj!
Olipas hyvä kuulla että tää munkin pahoinvointi on ihan pikkujuttua. Sulla on varmasti ollut tosi rankkaa ja se että vieläkin pahoinvointi jatkuu vaikka olet jo noin pitkällä, kuulostaa hieman pelottavalta. Miten ihmeessä selviydyit alkuraskaudesta?? Jouduitko sairaalaan, vai miten sait ravintoa? Söitkö sitten kaikesta huolimatta vaan jotain koko ajan?
Pahoinvointikin on varmasti jotenkin siihen liitoksissa, kuinka helposti "normaalielämässä" tulee paha olo. Itselläni ainakin on tosi herkkä vatsa. Autossa, keinussa, pyörivissä huvipuistolaitteissa ja matkoilla tulee helposti paha olo tai maha sekaisin. Eli olin kyllä varautunutkin pahoinvointiin..

Itse yritän laskea viikkoja niin että tämä loppuisi viiikolla 13, että olisi joku päämäärä.
Mukavaa syksyn alkua myös sinulle Enaj! Ja kiitos tsempistä!
 
Kiitos Inkku84 avusta tuon raskauslaskurin kanssa, nyt sain sen toimimaan! [:)] Ihanaa odotusaikaa sulle!
 
Oon kyllä tosi onnellinen ettei pahoinvointia ole ollut, paitsi se yksi yöllinen kukkakaaliepisodi...
Nyt on oireet jotenki laantuneet, mutta yritän olla koko ajan luottavaisin mielin ja muutenkin olla ajattelematta mitään raskauteen liittyviä pelkoja. 1.9. on eka neuvola, josko sitten ois taas pikkusen viisaampi.
Luulen että sikiön ravinnonsaannista ei tarvitse olla huolissaan vaikka ruoka tai mikään ei sisällä pysyisikään. Oon kuullut, että se kyllä ottaa tarvitsemansa vaikka mistä. Toki omasta olosta pitää yrittää huolehtia, ettei kuukahda ihan täysin. Voimia kaikille posliininpalvojille!

Mä punnitsin itteni 5. rv:lla, paino oli 64,5kg, eli yllätyin ku yleensä aamupaino on ollu noin 66kg. Ei oo siitä tullu mainittavasti lisää painoa vaikka välillä olo on tosi RASKAS. Varmaan johtuu lievästä ummetuksesta ja sen takia maha pömpöttää entisestään ja tuntuu että paino on noussut kauheesti. Punnitsin itseni äsken (aamupala syötynä ja eri vaa'alla), ja paino oli 66kg. Eli eiköhän tässä aika samoissa olla. Liikuntaa en raskauden aikana oo vielä harrastanu, vaikka sauvakävely tm. kevyet lenkit varmasti pistäis suolenkin toimimaan liukkaammin. On vaan jotenki niin laiskapaska olo, ja on sallinut itselleen laiskotteleun ihan eri tavalla [:D]. No, ehtiihän sitä vielä..

Tsemppiä kaikille taas tässä vaiheessa, toivottavasti pikkuiset viihtyy masuissamme!
 
Mulla oli ihan alussa, eka päivästä kuukautisten jäätyä pois, eniten oireita. Silloin oli etovaa oloa (yökkäilin pytyllä, mutta en oksentanut), alavatsa-nipistelyjä ja rintojen kipeyttä ja raskautta. Ja välillä itseskelin ihan hulluja asioita mm. juuri niitä MM-kisoja!! (Joten ei ole sekään turvallinen vaihtoehto...[:D]) Nyt rinnat tuntuu aika normaaleilta ja vaikka edelleen itkeskelen ja joskus on vähän etova olo ja joskus sattuu vatsaan, niin pelottaa, että raskausoireiden vähentyminen tarkoittaa sitä, ettei kaikki ole kunnossa. Vuotoa ei ole kuitenkaan ollut yhtään. Täytyy vain toivoa!! Näyttää tämä epävarmuus olevan ihan tavallista näin alkuvaiheessa...täytyy vaan malttaa odottaa ensimmäistä neuvolaa ja ultraa.

Minä olen sisustanut jo mielessäni kodin uudelleen ja miettinyt kaikkia käytännön ratkaisuja, miten saa kädet ja ajan riittämään pienen vauvan ja koiran kanssa. Jo tässä vaiheessa, kun odotan lasta yksin, on pitänyt miettiä valmiiksi se, että pärjäänkö minä. Ja kyllähän minä pärjään, onneksi on läheisiä apuna. Odotan ja toivon niin kovasti, että raskaus sujuu hyvin ja lapsi syntyy keväällä... En ole luonnostani mitenkään super-tehokas, joten täytyy yrittää suunnitella arki mahdollisimman sujuvaksi. Toivottavasti ei tule kaksosia... [;)]!

Tuntuu, että on ennenaikaista miettiä vielä kovin pitkälle, kun tämä alkuraskaus on kuitenkin niin riskialtis, mutta en kyllä osaa hillitä ajatuksiani, vaan haaveilen ja unelmoin ja annan ajatusten lentää? Miten te muut? Kuinka pitkällä ajatuksenne askartelevat?
 
Moikka pitkästä aikaa,

lähinnä Ria88:lle: minulla on kaksivuotias tyttö ja silloin raskausaikana kävi samanlailla kuin sinulle. Verisen vuodon takia olin varma, että keskenmeno tuli viikolla 8. Olimme juuri lähdössä kahdeksi viikoksi matkalle, joten koko ajan Kuuban helteessä odottelin kauhulla lisää vuotoa tai muita komplikaatioita. Heti matkan jälkeen menin Mehiläiseen ultraan, jossa todettiin, että yksi elävä sikiö on kohdussa ja toisesta jäljellä vaan ruskuaispussin jäänteitä. Se ei ikinä (onneksi?) selvinnyt oliko kyseessä "oikea keskenmeno" vai oliko toinen kaksosista ollut vain tuulimuna tms. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä aika paljon keskityttiin meidän mielialoihin toisen lapsen menettämisestä, mutta itse en osannut asiaa noin ajatella. Eri juttu olisi ollut, jos olisi ehtinyt kuulla odottavansa kaksosia ja sitten toinen olisi mennyt kesken. Nyt olin vain onnellinen, että oli yksi vauva kohdun sisällä tulossa...ja kun ei tosiaan ollut varmuutta, oliko toinen ikinä edes alkio ollutkaan. Hauskaa tässä on se, että vaikka pelkäsin keskenmenoa, niin matkalla silti mietiskelin nimiä kaksostytöille, vaikkei itselläni silloin siis ollut hajuakaan, että kaksi olisi mahassa ollut. :)

Nyt olen huomenna menossa ultraan. Neuvola on keskiviikkona, mutta siellähän ei sinänsä mitään varmuutta asiaan saa, kun heidän laitteillaan ei sydänäänet kuulu kuin vasta viikolla 10. Kävin viime maanantaina myös ultrassa (mitä ystävällinen lääkäri ei laskuttanut ollenkaan, kun pyysi nyt uudestaan). Alkio oli kyllä kohdun sisällä, mutta oli niin "liiskautuneena" kohdun seinämää vastaan, että mittoja ja siten laskettua aikaa ei saatu tarkastettua. Heikon sykkeen lääkäri oli näkevinään, mutta pyysi tosiaan uudestaan, kun epäili, että hedelmöitys ei olisi tapahtunut ihan niin aikaisin ja la 11.4. siirtyisi eteenpäin. Samanlailla kävi ensimmäisen kanssa. Kuukautisten mukaan la 22.7. muuttui ensimmäisessä ultrassa 29.7. ja tyttö tuli ulos 22.7. :)
Nyt kyllä tietenkin jännittää, että onko kaikki kuitenkin hyvin, kun täyttä varmuutta ja sykettä ei vielä viime viikolla saatu. No, huomenna kympiltä!!

Aurinkoista viikonalkua kaikille! :)
 
ALKUPERÄINEN: sn84

Huhhuh Enaj!
Olipas hyvä kuulla että tää munkin pahoinvointi on ihan pikkujuttua. Sulla on varmasti ollut tosi rankkaa ja se että vieläkin pahoinvointi jatkuu vaikka olet jo noin pitkällä, kuulostaa hieman pelottavalta. Miten ihmeessä selviydyit alkuraskaudesta?? Jouduitko sairaalaan, vai miten sait ravintoa? Söitkö sitten kaikesta huolimatta vaan jotain koko ajan?
Pahoinvointikin on varmasti jotenkin siihen liitoksissa, kuinka helposti "normaalielämässä" tulee paha olo. Itselläni ainakin on tosi herkkä vatsa. Autossa, keinussa, pyörivissä huvipuistolaitteissa ja matkoilla tulee helposti paha olo tai maha sekaisin. Eli olin kyllä varautunutkin pahoinvointiin..

Itse yritän laskea viikkoja niin että tämä loppuisi viiikolla 13, että olisi joku päämäärä.
Mukavaa syksyn alkua myös sinulle Enaj! Ja kiitos tsempistä!


Heh, usko tai älä, mutta en käynyt sen takia kertaakaan sairaalassa tiputuksessa, tai muutenkaan! Oon kai vaan niin sitkeä ton kanssa, että vasta vikana vaihtoehtona ajattelen sitä! Mä söin mehujäitä paljon, mm. twisteriä ja ässämix mehujäätä, nostaa verensokeria, eikä maistu pahalta jos tulee ylös [:D] Ja aina ku oli semmonen olo, että voi nousta johonkin oksentamatta, mieheni toi mulle syötävää, ja näin se oksennus ei tullut.. ainakaan heti! Että niitä ravintoja ehti kuitenkin jäämään sinne vatsaan, ja pikkuiselle, vaikka itselleni ei sitten niin jäänytkään!

Yks hyvä konsti mitä kanssa oon käyttänyt, niin ostin ämpärin itselleni, mihinkä saan oksentaa. Eli oksentamisen jälkeen join vettä/mehua ja söin, jolloinka oksennus ei tullut uudestaan heti. Mieheni on ollut suurena apuna, kun se jaksaa tota ämpäriä kiikutella edestakas pesemässä sitä, ja se tekee ruuat ja tuo ne mulle, jos en itse kykene millään, tai muutenkin! [:)] Nyt on toki alkanut jo helpottamaan, mutta silti se pahoinvointi jatkuu edelleen, aamusin tulee rutiinina kerran oksennus, jonka jälkeen on vain ajan kysymys, tuleeko seuraava tänään vai huomenna sitten taas aamulla.

Noh tulipa kirjoiteltua [:)]

Niin ja tohon vielä: Mulle tulee muutenkin tosi helposti paha olo, ja oksennan muutenkin tosi helposti, joten onhan tämä ollut sen puolesta kahta kauheampaa. Nyt olen kuitenkin kyennyt jo syömään RUOKAA. En siis pelkästään mitään pikkusnackseja, kuten leipää, jugurttia, vaan saan myös syötyä ruokaa! Hah, hassua miten siitäkin voi iloita noin paljon [:D]

Illalla taas miehen kanssa kattellaan leffaa, syödään nugetteja joihin on dippinä tommosta hapanimeläkastiketta, hitto se on hyvää! Ei niitä kyllä tule syötyä kuin muutamaan otteeseen kuukaudessa.

(Ja kyllä: Jatkuva oksentelu vetää tosi heikkoon kuntoon, ja vie muutenkin kaikki voimat, vaikkei niin heikossa kunnossa olisikaan... Mies sai kantaa mut monesti vessasta takas makkariin, kunnes ostettiin tuo ämpäri!)

Mäkin laskeskelin viikkoja, että pian helpottaa! Neuvolassa rauhoitellaan sanomalla, että joillakin se jatkuu koko raskauden ajan.. tosi rauhoittavaa, mutta onneksi tämä on helpottanut jo! (Ja tilalle tullut muita juttuja, mm. selkäsärkyä, jonka takia ei voi nukkua kunnolla.)

Toivottavasti kirjoituksistani oli jonkun verran apua ja helpotusta silti! Noh, kaikki raskaudet eivät tosiaan ole samasta muotista otettuja, joten uskon että sulla helpottaa aikaisemmin sn84! Ja hei! Yks tärkeä juttu minkä unohdin tossa ihan alussa mainita, niin mut laitettiin heti popsimaan raskausajan multitabseja sekä kalkkivalmistetta, ja nyt syön myös magnesiumia, joten tarvittavia vitamiineja ja sen semmoisia tuli myös rajun oksentelun aikana kehoon edes vähän [:)]

Oikein hyviä vointeja sulle sn84, ja teille muillekin! "Navataan kun tavataan", kuten Juice Leskinen Napa kappaleessaan kertoi [;)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top