Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En usko tiia77, että sinun tarvitsee huolestua. Menkkojen mukaan laskettu aika voi poiketa ultran mukaisesta. Yleensä jos eroa on yli viikko, niin sitten laskettuaika muutetaan. Ultrissa käytetään "viikko-mittarina" kansainvälisiä mittoja. Me kävimme varhaisultrassa (7+ viikoilla) ja silloin ultraaja sanoi, että tästä pitemmälle me suomalaiset emme oikein tahdo mahtua niihin kansainvälisiin mittoihin eli suomalaiset ovat rakenteeltaan jotenkin erilaisia. Kuitenkin näitä mittoja on sovittu käytettävän.
 
Laskettuaikakin on muistaakseni +/- kaksi viikkoa, joten tuo kuuden päivän heitto ei ole vakavaa. Tietysti, jos jatkossakin todetaan, että vauva jää koko ajan jälkeen viikoista, niin sitten tilanne on eri. Mutta jos erotus pysyy suunnilleen samana, niin sitten ei ole hätää. Kyllä ne olisivat neuvolassa sanoneet, jos jostain tarvitsisi huolestua.
 
Meillä mies tunsi perjantaina ekaa kertaa vauvan liikkeet! Ihanaa, jotenkin odotus on taas hänellekin konkreettisempaa! Nyt jouluostoksille, vielä olisi pari pakettia hankittavana!
 
Hei illil, olis joo tosi kiva käydä kahvittelemassa. Eikös meitä ollut pari muutakin Tampere mammaa, vois ehdotella sinnekin päin. Mulla on kyllä tosi vähän lähipiirissä tai kavereilla lapsia, et ei oikeen oo ketään kenen kans jutella odotuksesta ja tuntuu et ne lapsettomatkin kaverit saa jo tarpeeksi mun höpinöistä[:D]

Ajatelkaa kun olis ihanaa, kun joskus sais koko porukan johonkin kasaan, niinku sit semmonen äiti - lapsi leiri, missä kaikki ihmettelee toisiaan ja miettii mitä kaikkee höpistiin sillon raskausaikana..Joo ja sit kaikki esittelee ittens `et hei olen anelse jne`, eihän me muuten toisiamme tunneta[:D][:D][:D]Joo taitaa tää mammailu pistänyt pään pyörälle[:)]

Ihanaa tänään laulaan kauneimpia joululauluja ja syömään hyvin. Mulle tulee aina kirkossa jotenkin niin hyvä ja rauhallinen olo elämästä että kaikki järjestyyy[:)]

Joo ja Marilyn84 anna tulla vaan kaikki ajatukset pihalle, helpottaa kummasti[:D][:D][:D]Kyllä täällä aina jaksetaan kuunnella
 
Kolme yötä enään rakenneultraan...en edes muista koska olisin jotain näin kovasti odottanut! Mahassa on kyllä todella vilkasta nykyään, potkuja satelee pitkin päivää. Välillä ovat todella voimakkaitakin, iltaisin varsinkin. Saa tuleva isä aina iltajumpat tuntea![:D]
Tähän viikonloppuun mahtui riitaa, mutta onneksi saatiin asiat selvitettyä ja seksielämäkin oli tavallista vilkkaampaa.[:)] Taisin unohtaa minkä takia aloin kirjoittamaan, täytyy näköjään mennä aikaisin nukkumaan![:D] Laitoin muuten sinulle Arwen yksityisviestiä, jos et huomannut.
 
Tervehdys kaikille, tulihan se talvikin viimein [:)]

Onpas tosiaan ollut riitoja tänä vkonloppuna noiden ukkojen kanssa, täällä myös. Ja samasta aiheesta [>:] Täällä onneksi ilmapiiri jo parantunut, asioista saatiin puhuttua ja sen päätteeksi tuli peittoakin hieman heilutettua.. [;)]

Tänään tuli täyteen jo rv 22! Hassua kun tuolla etusivulla luki että laskettuun aikaasi on jäljellä 18 viikkoa. Vähemmän matkaa kuin mitä ollaan jo tähän asti kuljettu [:)] Ei ole enää pitkä aika kun meilläkin on kaikilla ne pienet ihanuudet sylissä.

Meillä mies osoitti tänään ettei olekaan niin pihalla näistä raskausjutuista kuin mä luulin. Kerroin nukkuneeni melkein kahden tunnin päiväunet kun niin kovin väsytti, niin kysyi sitten: "Eikös se niin mene raskausaikana että enemmän väsyttää kuin normaalisti?" [:D] Eihän siinä voinut kuin hymyillä, toinen niin tosissaan kysyi.

Arwen ja lootus: Olikos se niin että asutte molemmat Lappeenrannassa? Arwenin muistan ainakin näin joskus maininneen, ja lootuksellakin synnytyspaikkana EKKS. Saakos udella että mistäpäin kaupunkia olette?

Ja lootukselle onnea ultraan! [:)]
 
Marilyn: Kiitos rohkaisusta! [:)] Hyviä ajatuksia olit kirjoittanut, ja varsinkin kiitos tuosta itku-neuvosta! Joskus aikaisemmin, kun sama tilanne toistui jo sen kymmenettä kertaa ajattelin, että oon liian väsynyt ja "tottunut" toisen perään itkemiseen ja voivottelemiseen. Mutta nyt odotusaikana tunteet ovat olleet niin pinnassa, että itkeminen voisi tehdä vallan hyvää. Ja masennusta miullakin on ollut teini-iästä asti, joten pelästytti kyllä kun huomasin tuttuja piirteitä. En nimittäin haluaisi kärsiä sitten synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, varsinkin kun muuten pikkuisen tulo on varsin toivottua ja kihelmöivää jännitystä aiheuttavaa. [:)] Puhua täytyy miehen kanssa, vaikka välillä tekisi mieli heittää kirves kaivoon niin aina sitä kuitenkin jaksaa yrittää ja toivoa parasta.

Lootus: Kiitos kun sanoit tuosta yksityisviestistä! (ja kiitos myös viestistä, vastasin heti..) Muuten en olisi tiennyt yksityisviestin tulleen. Saakohan tuolta käyttäjätiedoista muutettua sitä niin, että ilmoitus tulisi sähköpostiin..? Joku järkevä ratkaisu siihen kuitenkin pitäisi saada, ei muuten edes tule kurkattua tuonne omaan postilootaan. [&:] Ja tsemppiä muuten myös rakenneultraan! On se kyllä niin ainutlaatuista nähdä pikkuinen siellä kellumassa, varsinkin kun piirteet alkavat nyt sitten olemaan varsin selkeät ja ihmismäiset. (mie erityisesti tykkään Hemmon nenästä noissa mein saamissa kuvissa! [:D])

*muoks* niinan kysymykseen vastaten, niin tässä keskussairaalan kulmilla asutaan.. Eli ei ole pitkä matka lyllertää sitten synnyttämään! [;)] Täällä ei tilanne ole vielä aivan selvinnyt, mutta puhuttu ollaan kovasti.. Joten sitä peittojen heiluttelua saan vielä odottaa. [8|] [:D]
 
Juu Lappeenrannassa minäkin. Mieheni kanssa täällä opiskellaan ja keskustassa asustellaan.[:)] Kivaa olisi joku mammatapaaminen joskus!?[:)]

Minulla on ollut nivuset kipeät nyt muutaman päivän. Luulin että vältyn tälläiseltä mutta oli ilmeisesti turha luulo. Kävellessä tuntuu ikävälle ja sängyssä kun kääntyy. On tämä ihan siedettävää, toivon vain ettei pahemmaksi mene! Lisäksi on vasemman pakaran kohdalla särkyä aina ajoittain, issiaskivun tyyppistä.. Onneksi tanssi ja jooga auttaa, alkaa vain joogassa olemaan maha jo vähän tiellä.[;)] Olen aina ollut notkea niin on kummallista kun ei taivukkaan kaikkeen mihin aikaisemmin.

Arwen: Kyllä tuolta asetuksista saa varmaan jotenkin muutettua että tulisi ilmoitus yksityisviesteistä, minulle tuli ponnahdusikkuna joka ilmoitti viestin tulleen! Ja kiitos viestistä!!!! Vastaan huomenna kun tuntuu että nyt ei enää ajatus kulje ja silmät menee väkisin kiinni.[;)] Pakko painua nukkumaan. Nyt odotan entistä enemmän tuota rakenneultraa, tuntuu ettei se tule koskaan! (niin kuin peni lapsi jotain odottaisi)[:D]
 
Heips kaikille mammoille!

"Kiva" huomata ettei muidenkaan parisuhteet aina niin ruusuisia ole ja elo pelkkää ihanuutta.
Ei tunne itseään ihan niin omituiseksi tai jotain?[:D]
Meillä ei peitot ole heiluneen kuukausiin ja ei tule jatkossakaan varmaan. Mulla menny mielenkiinto kokonaan. Enemmän tuota ukkoani ystävänä nykyään ajattelen niin ei seksi yhdessä silleen edes käy mielessä. Jatkossa näkee sitten onko tämä hormoneista johtuvaa vai pysyvä olotila, ja sen ajan murhekkin :)
Perjantaina sain purettua hänelle kaiken pahan oloni ja nyt ollu paljon helpompaa olla ja kevyempi mieli, masennuskin ainakin hetkellisesti poistunut[:)] Kerroin siis ihan kaiken mikä mieltä painaa ja mieskin nyt ymmärtää mua paremmin ja sanoi että tosi hyvä kun sain purettua mieltäni ja kerrottua tuntemuksistani. Se kun on ollu aika huolissaan mun alakuloisuuden/masennuksen ja jatkuvan huonotullisuuden takia.
Ei varmasti ollu helppoa kuunneltavaa, aika rankkaa tekstiä.. ja arvostus miestäkin kohtaan nousi monta astetta, niin hienosti hän tilanteen hoiti ja oli vaan mun tukena ja kuunteli ja lohdutti kun itkin ja puhuin.
Kotona on taas ihan mukava olla ja kotihommat hoidetaan tasapuolisesti ja sovussa elellään. Vauvaa odotan ihan kauheasti ja onnellinen olen että vihdoin oman nassikan olen saamassa[:)] Jotenkin se ilo omasta lapsesta on menny kaiken paskan ajattelun edelle ja ainakin tällä hetkellä jaksan olla hyvällä tuulella ja iloita siitä et musta on vihdoin tulossa äiti! [:)][:)]

Masuasukki onkin ruvennut potkimaan ihan vimmatusti ja välillä toppuuttelen at rauhotu nyt hyvä kaveri [:D]
Kolme kunnolla nukuttua yötä viikkojen huonojen öiden jälkeen teki terää ja olo kaiken kaikkiaan pal parempi. Olin siis viikonlopun reissussa perheen luona ja oli mukavaa :)
Kotii kun palasin jaksoin tehä kotihommia kunnolla ja leipoakkin kun niin mieli teki[:)]
Väänsin miedosti sitruunaisen rahka-tuorejuusto-mustikka kakun/tortun ja nams että oli hyvää!
Ja uunissa pidin melkein tunnin ettei tuorejuustosta varmasti tulis mitää ongelmia :)
Masukuvia otin tänää ja tässä uusin :)





 
Onpas Nyytillä kivan kokoinen masu[;)] ja hienoa että olette saaneet miehesi kanssa puhuttua asioista. Se vaan on tosi että puhumalla asiat selkenee ja mieskin ymmärtää paremmin jos on ollut alakuloisuutta tai kiukkuisuutta. Meillä vaan tuo mies ei oikein osaa kuunnella, alkaa vaan höpöttämään tai hermostuu jos alan avautumaan. Kyllä noita tunteenpurkauksia kuitenkin välillä tulee. Mää oon kans niin mielissään tästä omasta vauvasta, etten jaksa niin muusta murehtia, vauva on nyt tärkeintä ja ihaninta[:D]. Eilen kävin joogassa, jotkut liikkeet tuntui jo hankalilta tai sitten pelkäsin että vauva litistyy masussa, kun olen vatsallaan[;)]. Hyväähän se teki, tätit kyselivätkin joogan jälkeen mitä vauva tykkäsi joogasta..no tykkäshän se..varmaankin[:D].
 
Maaliskuisista tervehdys! La on maaliskuun 25.päivä ja epäilenkin, että menee huhtikuun puolelle. Teidänkin juttuja siis välillä selailen. [:)] 
Tuo seksi-asia vain pisti tuolta silmään. Harmillista, että joillain ei se seksielämä kukoista. [>:] Joku teistä oli sanonut, että joidenkin mielestä seksi on ehkä vain pikkujuttu, mutta itse olen ainakin eri mieltä. Kyllä seksi aika suuri osa suhdetta on. Senhän ansiosta teillä kasvaa se rakkauden hedelmäkin siellä massussa. Lisäksi pidän ainakin seksiä kuitenkin sellaisena rakkaudenosoituksena. Ja onhan se iso asia, jos se ei suju tai sitä ei ole. Hiertää ja kaihertaa varmasti mieltä ja suhdetta. Eli neuvoisin kyllä tekemään jotain asialle. Tärkeintä on, että molemmilla on hyvä olla ja en usko, että ilman seksiä on hyvä olla, varsinkaan jos sitä tekee mieli ja joutuu sitä kinua. Se on tietysti asia erikseen, jos ei itseäkään huvita. Silloin riittää muu hellittely; pusuttelu ja halailu. Pahimmassa tapauksessa toisen osapuolen pihtailu menee pettämiseksi ja sitähän kukaan ei halua. En tosin usko, että kukaan meistä mammoista menisi maha pystyssä rakasta miestään pettämään, mutta kuitenkin. Eikö se pihtailu kuitenkin usein siihen mene, että sitä seksiä haetaan muualta....
 
Meillä seksiä on (minun alkuraskauden kuivan kauden jälkeen) enemmän kuin tarpeeksi! [:D] Viikonlopunkin aikana taas sekstailtiin ainakin 5 kertaa... [8|] Nykyään seksiä on siis joka päivä vähintään kerran. Tuntuu, että muuta ei tehdäkkään enää yhdessä kotona, mutta sepä ei minua ainakaan ole haitannut [;)] Mies haluaisi vieläkin enemmän, kun mitä sitä nyt on! En aina edes tajua, että kuinka sitä voi niin paljon halutakkaan [8|] Typerä näin hehkuttaa muiden ongelmien jälkeen.. [&o]
 
Hyviä vointeja teille ja iloista (sekä joulun, että vauvan) odotusta! [;)]
 
Rupesin tarkemmin lukemaan keskustelujanne miehistä ja riidoista ja tuli ihan tippa linssiin... [:(] Tuli sellainen ihanan helpottunut olo, että emmekö olekaan ainoita! Meillä on välillä ihan kamalasti riitoja ja välillä lentelee noita erokommenttejakin vähän liikaa. Minä varsinkin teen pikkuriidoistakin välillä vähän turhankin isoja! Pitäisi vissiinkin vain oppia hillitsemään itseä. Myönnän kyllä, että suurin osa riidoista johtuu miehestäni (hänellä vähän turhan "vakava" mustasukkaisuusongelma, joku ehkä lukenutkin keskustelua siitä), mutta tiedän, että välillä minäkin voisin osoittaa edes vähän ymmärtäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. Olin siis todella helpottunut, kun luin täältä, että muillakin riitoja ja ongelmia. Välillä tuntuu, että kukaan ei ymmärrä minua ja muilla on vain ruusuista rakkauselämää. Helpottavaa kuulla, että niin ei olekkaan!
 
Tervetuloa undulaatti tällekin puolelle, eikai se niin nöpönuukaa ole, missä kirjottaa/lukee.

Sama vika, että riidat usein kärjistyy, kun itse on niin herkkänä nyt kaikelle, mutta onneksi mies on mieheksi hyvä puhumaan, ja jaksaa kuunnella, mikä mun mieltä painaa. Sit saadaan asiat yleensä sovittua.

Pakko hehkuttaa... sain tänään postissa äitiyspakkauksen. Pakkohan se oli heti lähteä hakemaan, ja kaivaa ympäri. Tuntuu vaan niin isoilta ne 70 cm vaatteet, kun on näpräilly niitä 50 cm tähän asti. Makuupussi oli ihana, samoin suurin osa vaatteista. Käyttöön tulee meillä ainakin.

Torstaina olis neuvola ekaa kertaa täällä uudessa kaupungissa. Jännittää jonkin verran. Onneksi paino on pysynyt hallinnassa, samoin sokerit, niin ei tule sanomista. Vähän hirvittää toi kohdunpohjan korkeus, kun itsestä tuntuu, et on kasvanu hurjana.
 
meillä miestä kuulemma häiritsee se että vauva liikkuu seksin aikana..eihän sille voi mitään että se liikkuu ja liikkeet tuntuu ja musta tuntuu että se on sitte minun vika..tai niin sain ymmärtää miehen puheista..miehellä kuulemma menee "kiksit" ku tuntee ku vauva liikkuu..se ei vaa tunnu käsittävän sitä että minä en yksin oo tätä vauvaa alulle laittanu..
 
Arwen ja lootus: Me asustellaan täällä kaupungin länsipuolella. Olisi joo joskus kiva vaikka tavata, kunhan näistä joulu ym. hössötyksistä päästään ohitse.. [:D] Arwenilla ei tosiaan sit ole pitkä matka synnyttämään, sehän on mukava jos oikein kiire tulee.

Voi että Nyytillä on ihana masu! Ihanaa että mä en ole ainut joka alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän pallokalaa.. [;)] Täytyykin itsekin taas tänään tai huomenissa ottaa tuoreempaa kuvaa ja lisäillä tänne sit.

Mä kävin eilen illalla tekemisen puutteessa lukemassa tätä meidän ketjua ihan tuolta alkupäästä, tuntuu että tästä on ikuisuus kun siellä pohdiskeltiin np-ultria sun muita.. [:)] Siellä oli monia nimimerkkejä jotka alkuun kirjoitelleet ja sitten ilmeisesti pudonneet keskustelusta pois.

Tosta peittojen heiluttelusta vielä: Meillä tosiaan oli varmaan kuukauden verran tossa taukoa kunnes vkonloppuna mieskin sitten innostui. (Meillä kyllä joskus pidempiä taukoja ennen raskauttakin, että ei siihen kyllä liittynyt.) Vaikka mä olen aina ollut se innokkaampi ja halunnut useammin, niin nyt musta tuntui että se olin mä kuka siinä ei ollut ihan täysillä mukana vaikka mukavaa se toki olikin. En osannut jotenkin keskittyä täysin vain meihin, jotenkin se ajatus vauvasta oli koko ajan läsnä. Eikä sitä tämän mahan kanssa toki voi täysin unohtaakaan, ahdistihan se kun jos ei kolottanut selkää niin tuntui että maha painaa keuhkot kasaan ja ei saa henkeä.. Tuli vain mieleen kun monet puhuneet että mies on se joka ei osaa suhtautua seksiin "vauvan kanssa", niin meillä se olin kyllä minä. Miestä ei haitannut pätkääkään. Noh jos tässä hieman enemmän harjoiteltaisiin niin ehkä mäkin opin.. [;)]

Voih marjo82 mä oon niin kade sun äippäpakkauksesta [:D] Mäkin haluan jo päästä hypistelemään niitä pieniä nuttuja. Viikon päästä tiistaina on neuvola niin sitten saan minäkin laittaa hakemuksen menemään, toivottavasti tulisi nopeasti. Menikö sulla kauan hakemuksen lähettämisestä kun sait pakkauksen?




 
niina_1: Hakemuksesta meni vissiin reilu viikko, kun tuli päätös, että se on myönnetty ja postitetaan kotiin kahden viikon kuluessa. Sit se tuli parin viikon päästä, eli laita vaan heti hakemus menemään, kun saat sen.
 
Mä sain noi hakemuslomakkeet jo jotain pari kolme vk sitten mut nyt vasta sain omani täytettyä, kun se tuntu niin hankalalta. Oon aina inhonnu kelan lappuja ku niistä ei ymmärrä mitään, mut se voi tosin johtua mun tyhmästä päästäkin.. [8|] katotaan nyt tuleeks sieltä mitään. Terveydenhoitaja antoi jo isän laputkin, mut ei me niitä ymmärretty täyttää. Käsitin että ne voi täyttää vasta lapsen syntymän jälkeen..?

Vähän tossa kateltiin netistä ideoita lastenhuoneeseen, harmittaa vaan kun seinille ei kuulemma tehdä mitään vielä, siltä varalta jos ne piirrellään kuitenkin täyteen [&:]

No mutta nyt pitää lähtee saunaan [:)]
 
Tänään tuli täälläkin 22. viikko täyteen ja 23. viikko alkaa Ajattelin samaa tossa kuin niina_1, että jotenkin aika kuitenkin mennyt älyttömän nopeasti, vaikka alussa kesti miljoona vuotta päästä ekaan (np) ultraan ja sitten odoteltiin toiset miljoona vuotta rakenneultraa. Jälkikäteen ajateltuna kuitenkin aika menny niin nopeasti, ettei itse pysy henkisesti perässä! Tätä menoa sitä ollaan ihan kohta jo synnyttämässä... epätodellista!

Olin tänään neuvolassa. Edellinen käynti oli 3. marraskuuta eli aika pitkä väli käyntien välillä. Kaikki oli ok. Pikkuisen sydänäänet eivät aluksi tuumanneet löytyä, mutta sitten alkoi kuulua taas jumputus 140 krt/min. Kohdunkorkeus oli 18 cm. Painoa oli tullu kuukauden aikana nelisen kiloa!!!! En tajua... lähtöpaino oli 62,2 kg ja nyt jo hipoo 69 kg. Herranjumala... syön terveellisemmin ja monipuolisemmin kuin koskaan aiemmin ja liikunkin joka päivä, mutta silti painoa tullut noin paljon...[&o][:(][&o] Hemoglobiini oli taas laskenu (nyt 115, kun joskus ollut 145) ja terveydenhoitaja suositteli syömään rautaa. Onkin ollut vähän valju ja vetämätön olo

Mäki sain äitiysetuushakupaperit ja tänään niitä jo täyttelin. Pitää vielä muutamasta paperista skannata mukaan kopio ja sitten saa laitettua hakemuksen postiin. Ihanaa marjo82, että se äitiyspakkaus tulee noinkin nopeasti. Ajattelin, että sen saa vasta joskus ihan ennen synnytystä, mutta tosi hyvä näin!!! En tajua, miksi monet kaverit sanoo, että äitiyspakkauksen vaatteet jää kokonaan käyttämättä. Eihän niissä mitään vikaa ole. Olen kyllä ainakin sitä ulkohaalaria (sydänkäpy vai mikä sen nimi oli...) nähnyt monella vauvelilla päällä. Mä ainakin aion ottaa täyden hyödyn irti siitä pakkauksesta En ole muutenkaan yhtään kranttu tai trendien perään sen kummemmin eli melkein kaikki kelpaa...

Oli kyllä tosi huojentavaa kuulla, että kaikilla muillakaan peittojen heiluttelu ei kuulu jokapäiväiseen elämään. Jotenkin saan rauhoitettua oman mieleni eikä tee asiasta niin kovasti mieli nostaa metakkaa, kun ajattelen nyt rauhallisemman seksielämän yksinkertaisesti kuuluvan asiaan. Ainakin välillä tai varsinkin raskausaikana.

Vau, nyytillä on jo iso masu! Jotenkin leveämpi kuin mulla... täytyypä heti itsekin napata kuva masusta ja laittaa tänne. Näytän kyllä ihan teletapilta täysvioletissa asussa
 
Perkele mä just kirjotin hirveen stoorin ja sit se vaan katos johonkin..No yritän nyt uudestaan...[:@][:@][:@]

Onpas kiva ollut taas lueskella teidän ajatuksia, nyt onkin ollut oikein jutturuuhkaa, kun viikonloppuna oli hiljasempaa[:D]

Tänään oli taas kauan kaivattu neuvola. Puntari näytti jo 83,3,kg eli ekasta neuvolasta tullut 9,6 kg. Viikottainen painonnousu 907g[:D][:D][:D]No ei terkka mitään sanonut, kai se siitä sit tasoittuu. Nyt tuntuukin olleen kunnon kasvukausi. Hemoglobiini oli laskenut kuukaudessa 118:ta, ennen 132. mut vielä kuulemma ihan hyvä. Verenpaineet, pissat ym hyvät. Sf- mitta 17cm. Neuvolan täti veikkaili pitkää ja hoikkaa kaveria. Vauvan sydänäänet jotain 150 luokkaa. Kovasti luikki taas tätiä pakoon. Sit sain noita kelan papereita täyteltäväksi ja raskaus todistuksen. Alustavasti ollaan mietitty, että mä olisin kotona sen alun noin 9 kk ja sit mies pitäis isäkuukauden ja jatkais jonkun aikaa sitten siitä. No sen näkee sit vasta kun pieni tulee et kuinka siitä raaskii olla erossa.Mut toki haluaisin miehelle suoda mahdollisuuden olla kotona lapsen kanssa, kun niin kovasti sitä haluaa ja musta se on ihanaa. No onneksi noita isäjuttuja voi sit hakee vasta lapsen synnyttyäkin. Halusin ainakin että isyyslomasta ainakin osan mies pitäis heti kun vauva syntyy niin voitais sit yhdessä opetella vauvan hoitoa ym.

Neuvolassa oli niin suloinen pieni vauva äitinsä sylissä, että tajusin oikeesti kuinka hitsin pieniä ne vauvat on. Eikä sekään kuulemma ollut edes vastasyntynyt. Siinä se imi tissiä naama punasena ja tuhisi suloisesti. Ja se oli jotenkin niin ihana se katse millä äiti pientään ihaili...

Mä oon nyt sit ilmeisesti päässyt harjotussupistusten ihmeelliseen maailmaan. Oon jo jonkun aikaa ihmetellyt, kun melkein päivittäin alavatsa menee sillon tällöin pinkeeksi ja kovaksi, ja sit tulee vähän niinku pissihätä, semmonen jännä outo tunne alamasuun ja sit pian helpottaa. Lähinnä liikkellä ollessa tulee, ei ole kipeitä. Mainitsin asiasta neuvolassa ja terkka epäili olevan niitä. Käski kuitenkin seuraamaan, et jos muuttuu kipeiksi, niin sit olla yhteyksissä. Toivottavasti ei ole mitään vakavampaa....Täytyy ottaa vähän iisimmin jos tulee usein. Muistan lukeneeni että täälläkin muutamalla olis niitä ollut, että varmaan tässä vaiheessa jo normaalia???Jotenkin vaan tommonen supistus sana kauheen pelottava[&:]

Oon pessyt tänään pari koneellista vauvan vaatteita, kun on ollut aikaa[:D]Sit pitäis vielä silittää ja viikata laatikoihin, joo täällä ollaan ajoissa liikenteessä. No mut sit voi ens vuoden puolella keskittyä noihin isompiin ostoksiin, niinku vaunuihin ym...Musta on vaan kiva touhuta kaikkee..mamma on vaatefriikki[:D]

Meillä on miehen pikkujouluviikonlopun jälkeen mennyt oikein mukavasti ja peitotkin heilunut. Mies ollut oikein hellä ja huomaavainen kaameesta kankkusesta huolimatta. Kyllä noi miehet vaan täytyy joskus päästää vähän tuulettumaan, niin tulevat taas uudistuneina takaisin[:D]

niina_: Meilläkin mies on jo usempaan otteeseen yllättänyt tiedoillaan raskaudesta ja mä oon ollut ihan äimän käkenä. Mä kun luulin et sitä ei sillai kiinosta lueskella ja noin. No salaisuus selvisi, eli mieheni lukee Meille tulee vauva-kirjaa paskalukemisena. Nyt se taitaa jo olla kohdassa raskaus ja parisuhde[:D][:D][:D]Musta niin älysuloista ja se että se on löytänyt oman tapansa tutustua asiaan[:)]Pienistä asioista huomaa kuinka toista oikeesti rakastaa<3 Ja mulle hyvä parisuhde ja onni onkin sitä mukavaa arkielämää ja toisen kanssa olemista, ei mitään pilvilinnoja tai muuta erikoista. Toki silloin tällöin on kiva jossain käydä, mutta ei jatkuvasti. Sit sitä erilaista osaa arvostaakin paremmin...Minusta on ihana laittaa ruokaa, siivota ja painaa päänsä toisen kainaloon illalla ja katsoa yhdessä telkkaria[:)]Viikata yhdessä pyykkejä ja huuhdella kun toinen tiskaa[:)][:)][:)]APUA, onpas imelääää...kyllä nää tunnetilat niin heittelee[:D]

lootukselle tsemppiä rakenneultraan!!!

Tässä masukuvaa tältä päivältä eli 21+5



 
Laitan minäkin uuden masukuvan. Tuntuu että se on jo hirmuisen suuri. Olen myös pienikokoinen (158 cm pitkä) ja lyhytselkäinen, eli se varmaan vain korostaa vatsan kokoa. Jännittää minkä kokoiseksi sitä vielä ehtii kasvamaan![:D] Paino on noussut tähän mennessä vain kilon siitä mitä olin ennen raskautta, outoa, tosin aluksi laihduin muutaman kilon (varmaan ruokahaluttomuuden ja ällötyksen takia). Mutta kaippa sekin vielä ehtii nousta. Tälläistä turhaa tulee nytkin puuhailtua kun pitäisi tenttiin lukea...[8|]

Kuvassa viikkoja 20+6

 
Undulaatille tere tulemast myös tälle puolelle! Jännätään kumman kuun puolella pikkuinen sitten päättää ilmestyä maailmaan.. [;)]

Joo, pitääkin jonkinmoinen mammatapaaminen kehitellä, niina ja lootus! [:D] Olikos täällä muita lappeenrantalaisia odottajia..? Kiva kyllä olisi tavata sitten joskus porukalla joulukiireiden jälkeen, tulee niin harvoin enää nykyään kaupungille lähdettyä että tekee ihan hyvää. [:)]

Ihania massuja kaikilla, jokainen omalla tavallaan selkeä vauvamasu! Miuta ärsyttää oma vatsa, kun se on edelleen vain sellainen alavatsakumpu, niin esimerkiksi istuessa vatsan yläpuolelle muodostuu toinen "läskimakkara".. [&o]

Täällä odotetaan neuvolaan lähtöä.. Vähän kyllä pelottaa mitä arvot (hemppa, verenpaine ja paino) näyttävät, kun kaikki on tuntunut menneen hieman plörinäksi tämän kuukauden aikana. Rautaa en ole muistanut syödä kuin tooodella epäsäännöllisesti, ruokahalu on ollut aika huono, ja roskaruokaa on mennyt vähän liikaakin.. No, joulun ohi kun selvitään, niin voi palata taas terveellisiin ympyröihin. [;)]

Miehen kanssa ollaan saatu puhuttua asioista, ja vaikka riidan jälkimainingeissa mieli on vielä vähän loukkaantunut, niin yritin kuunnella myös miehen puolta asioista. Ne asiat vain on tullut kuultua niin monet kerrat aiemminkin, että rupean oppimaan ne jo ulkoa. Sitoutunut mies on kyllä vauvan tuloon, ja sitä innoissaan odottaa. Mutta noista kun ei oikein häntä innostaisi lukea mitään kirjallisuutta tai lehtiä, eikä liikkeiden tunteminen ole se maailman suurin juttu (eilen taas yhden liikkeen ajan jaksoi pitää kättä vatsalla ja that´s it), ovat saaneet miut ajattelemaan, että ehkäpä meillä miehen on todella vaikea "eläytyä" vauvaan ennen syntymää. Eli vaikka se kaukaisena ajatuksena päässä jo nyt pyöriikin, niin se ei ole niin konkreettista vielä. Tai tiedä noista miehistä, juuri tämän takia kommunikoinnin olisi hyvä pelittää. [:D]

Mutta nyt valmistaudun neuvolaan lähtöön.. Tulen sitten kertomaan kuulumisia. [:)]
 
No olipa se vähän tökerösti sanottu Illille neuvolassa, että heti vaan vois uuden vauvan tehä..aika töks- tätejä. Minäkin sain Kelan laput neuvolasta, eikä mullekaan neuvottu miten ne täytetään..Mulla on sellanen melko nuori neuvolan tätinä..en oikeen tienny ikinä kenelle mun ois pitäny netin kautta varata niitä aikoja, aluksi oli joka kerta eri täti niin aattelin käydä tolla nuorella kun alko kypsyttää ne vanhemmat tätit kun ne oli niin tylyjä aina, eikä hymyilly yhtään. Niin joo mun piti soittaa sinne Kelalle kun en osannu täyttää niitä hakemuksia ja sitten netissä täytin ne, että saisin nopeesti äitiyspakkauksen.[;)] Se neuvolan todistus vaan pitäs muistaa sitten lähettää.

Melko alhainen Illillä tuo 105:n hemoglobiini on, tuntuis että pitäisi niiden jo rautaa määrätä... Mulla oli ihan alussa 141 ja sitten 122 ja sanoivat jo että onpa vähän alhaalla :O, muttei mitään määrätty vielä. Viimeksi ei sitten mitattukaan.
Mua huolestuttaa tai pikemminkin vain ihmetyttää kun vauva ei juurikaan potki masussa, kuin tosi harvoin. Onkohan se vaan niin rauhallinen sitten...Eikö tässä vaiheessa pitäisi jos paljon liikettä tuntua, kun viiko 23+2 jo menossa. Joskus viikolla 17 oli paljon vilkkaampaa..No ainakin viime viikolla neuvolassa sydän äänet kuuluivat, mutta ihmetyttää vaan silti kun se on rauhallisena.[:o]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top