Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään oli ihan mielettömän huono olo ja ällötys töissä. Tosin vaikuttimena saattoi olla se, kun joutui jo neljältä heräämään töihin, eikä saanut silloinkaan oikein mitään alas.. Ultra-aikakin tuli jo, jee! Se olis sitten 30.9.. eli parin viikon kuluttua [:)] Pikkasen jo mietityttää ja jännittää koko ultra! Toivottavasti pikkuisella on kuitenkin kaikki hyvin.

vai galluppii.. no mie asustan miehein kanssa Kymenlaaksossa, Kouvolassa. Oon melkeinpä ekoja äitejä kaveripiirissä, tosin sekin on niin laaja käsite. Lapsuuden kavereista oon oikeestaan toinen, kun yksi ulkomailla asuva kaverimme sai vauvan n. vuosi sitten, mutta muuten ei kaveripiirissä vielä montaa äitiä oo. Nii ja en polta[:D]
 
Eilisessä ultrassa selvisi se mitä pelkäsin eniten ja jota tunsin että minussa tapahtui... Olen kokenut n.s. luonnollisen keskenmenon. Vauva ei ilmeisesti kehittynyt siihen tahtiin kun olisi pitänyt jo viikolla 8. Joten pe-la hän poistui minusta. [:(] Olen surrut koko viikonlopun ja se oli rankkaa. Vuodin verta ja selkeästi jotain epämäärästä kudosta. Vuodan edelleen verta. Olin myös kipeä niin kuin kuukautisten alku päivinä. Kaavintaan ei tarvitse mennä.

Onneksi on rakas mies tukena ja piristämässä. Gynekologi oli ihana kun sanoi että meillä on hyvin vielä toivoa, sillä minulla ei ilmeisesti ole vaikeaa tulla raskaaksi (Tärppäsi toisella kk:lla)

Uudestaan yritetään varmasti pian. Gyne suositteli että 2 kuukautiset olisi hyvä vuotaa välissä ennen kuin aloitetaan "talkoot" taas..[;)] Tuntuu jo paremmalta kun on paljon töitä ja ihania työkavereita. Saa suunnata ajatukset muualle. Kaikella on kuitenkin tarkoitus. Kun odotettu enkeli vauva meille joskus siunaantuu, ymmärrämme varmaan vielä paremmin hänen ainutlaatuisuuden. Uskoa tähän mahdollisuuteen en ole menettänyt!

Onnea matkaan kaikille odottajille. Minä jään odottamaan uutta alkua uudestaan.
 
Pahoittelut Ellenille [:(] ja jaksamista!
Täällä alko 12 viikko, uskomatonta, aika siis ihan oikeesti kuluuki!ja viel nopeeta[:D] H-hetki lähenee eli ens viikon tiistaina on seulanta-ultra, ja samana päivänä muuten tulee 12 täyttä viikkoa täyteen [:)] jännittää kovasti se ultra vaik neuvolassa jo masussa liikettä näkyikin. Oireet on mulla lieventyny mut nostaa päätään silti, väsyny oon ollu vieläki ja huonovointisuutta tulee välillä vaikka paljon vähemmän ku muutama viikko sitten. Itkuisuutta on kans ilmassa[:D] nyt ku viikko menis nopeeta niin vois jo vähän hengähtää ja lopettaa tän jännäämisen! Mukavaa viikkoa kaikille[:)]
 
Moikkista vaan!
 
Myös täältä pahoitteluni Ellenille. Ja parempaa onnea seuraavaan!
 
Ja toisaalta eipä sitä olla lähelläkään selviä vesiä täälläkään..
 
Mutta minkälaisia verenpaineita teillä on? Mulla on alapaine ilm. lievästi koholla (82) ja ajattelin, voisiko tämä olla syynä siihen, että päätä on särkenyt viime päivät..??
 
Mutta nyt takaisin opiskelujen pariin- rästissä sata asiaa [:'(]
 
Elviira, sä oletkin ihan tasan kaksi viikkoa mua edellä, mulla myös tiistait aina kun tulee täysiä viikkoja :) Onnea ekaan ultraan![:)] En malttais odottaa et saisin oman aikani..postn pitäs tuoda vikon sisällä.'

Kaika, mulle verenpainen oli n.90/61 eli aika alhanen.
On aina ollu ja mul on siihen lääkityskin, jota tosin harvoin käytän.
Sillon tällön jos oikein rupee huippaamaa. Raskauden aikana en kyl oo ottanu kertaakaa.
 
ALKUPERÄINEN: luce
Mites muuten... tietysti huolettaa nämä tuulimuna- ja muut jutut: onko myös tuulimunaraskaudessa samat, voimakkaatkin raskausoireet ja milloin se yleensä sitten tuulimunaksi todetaan? (En siis ainakaan näillä näkymin ole varhaisultraan menossa ja neuvolakin on vasta 1,5 viikon päästä.) Voiko oireista tai niiden puuttumisesta päätellä jotain?

Aikaisemmin en niin kovin paljon huolehtinut tästäkään vaihtoehdosta, mutta viikkojen kuluessa ja näitä juttuja lueskellessa on kyllä tuokin ajatus alkanut vaivaamaan. [8|] Siskollekin sellainen sattui...


Oireista tai niiden puuttumisesta ei pidä olla huolissaan. Itse stressasin ihan samoja juttuja, kun vähäisetkin raskausoireet loppuivat kuin seinään kahdeksannen viikon alussa. Kävin eilen huolissani sitten yksityisellä ultrassa, gynekologi sanoi että on aivan normaalia että oireet tulevat ja menevät, ja että oireet tai niiden puuttuminen eivät sinällään ole merkki siitä että on raskaana/ei ole raskaana, koska oireet tulevat istukan erittämistä hormoneista, ja se että istukka löytyy ei tarkoita sitä että siellä silti alkio/sikiö olisi. Kaikki oli siis hyvin, pikkuisella oli jo kädet ja jalatkin ja sydän löi :) Oli kyllä jokaisen euron arvoinen käynti.
 
Pahoitteluni kaikille vauvan menettäneille..:( Onnea uuteen yritykseen. Itse jännitän kun ylihuomenna meidän np-ultra...että mitä sielä tulee vastaan..toiv. kaikki hyvin..itselläni tullut tän raskauden aikana 4 viikon ja 9 viikon kohdalla parin päivän ajan sellasta verensekasta valkovuotoo..pelottaa että kaikki ei hyvin. Mut sen näkee sitten. Tänää viikkoja 11+1.
 
Embu83, oli mullaki alkuviikkoina muutamaan otteeseen sellasta vaaleenpunasta valkovuotoa ja se on täysin normaalia. Pieniä verisuonia rikkoontuu kun kohtu kasvaa ja siitä johtuu [:)]
Nyytti, eikö oo jännä miten tiistaista on yllättäen tullu nii mukava päivä [:D] jaksamista odotteluun, kyl se ultra-päiväki viel saapuu![:)] musta tuntuu et aika alkanu yhtäkkiä ihan rientään, ihme kyllä!
 
Huonoja uutisia täältäkin. Oltiin eilen seulontaultrassa (viikkoja 11+3), eikä siellä ollutkaan ketään. [:(]
Aivan hirveää henkisesti. Itku tulee ihan yhtäkkiä ja lähes jatkuvasti, eikä sille vaan voi mitään. Fyysisesti en ole huomannut mitään ihmeellistä - Ehkä nyt jälkeenpäin ajateltuna on ne oireet lieventyneet viime viikkoina, mutta ajattelin että olisi ihan normaalia. Niin kuin kai onkin. Ultrassa näkyi lapsivettä ja kohdussa joku pieni, josta ei mielestäni edes osattu sanoa onko ollut täysin tuulimuna vai onko kehitys päättynyt viikon 6 tienoilla. Ja mitään ongelmia ei ole ollut, ei vatsakipuja eikä vuotoa. Vaikka kyseessä on ensimmäinen raskaus, tajusin heti kuvasta ettei nyt näytä siltä miltä pitäisi.
Sain eilen äitiyspolilla jonkun tyhjennykseen valmistavan lääkkeen ja ajan perjantaiaamuksi lääkkeelliseen tyhjennykseen. Sanoivat että vuoto voi alkaa jo ennenkin perjantaita sen valmistavan lääkkeen ansiosta, ja jos en sen kanssa kotona pärjää, niin saa tulla aikaisemminkin. Tänään on alkanut iltapäivän mittaan pikku hiljaa tuntua siltä kuin kuukautiset olisivat tulossa (normaalisti en juurikaan kuukautiskivuista ole kärsinyt, mutta vatsassa sellainen tietty tunne), mutta mitään ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Pelonsekaisin tuntein odottelen perjantaita ja tapahtuuko sitä ennen jotain. Sain loppuviikon sairaslomaa, ja perjantaipäivä menee kuulemma kokonaan sairaalassa.
Oltiin ehditty jo kertoa raskaudesta, mitä toisaalta tällä hetkellä pidän hyvänä asiana, eipähän tarvi peitellä suruaan ainakaan läheisiltä ihmisiltä. Ja saa tukea muualtakin kuin tietty omalta mieheltä.
Ikävää, että näin kävi, ja toivottavasti en ketään huolestuta enempää. Koittakaa loput huhtimammat nauttia olostanne ja pitää huolta pikkuisista. Tsemppiä kaikille jatkoon ja osanotot muille vauvansa menettäneille, toivottavasti meitäkin vielä joskus onnistaa loppuun asti. Nyt tosin tuntuu omalta osalta epätoivoisen kaukaiselta ajatukselta kun tämäkin asia on vielä täysin kesken. [:(]
 
Pahoittelut kaikille huonoja uutisia saaneille [:(] Mulla on mennyt muuten hyvin, mut oon ollu niin itkunen ja masentunut, että pelkään et saan sen takia keskenmenon.. ja eikä tällä hetkellä mee miehenkään kanssa kovin hyvin.. [:(]

Mutta kai tää tästä jotenkin järjestyy. Ens viikolla olis neuvolalääkäri ja sitä ennen toinen neuvolakäynti. Siihen mennessä pitää päättää haluaako seulontatutkimuksiin. Ootteko te muut ajatellu mennä ja onks se suositeltavaa? Vapaaehtoistahan se ainakin on.

Galluuppiin vastauksia: asutaan Jyväskylän vieressä Muuramessa. Kaveripiirissä on myös pari äitiä jo, tosin toinen asuu kauempana niin ei olla paljon yhteydessä. Ja en polta tupakkaa.
 
Pahoitteluni Hemuliina.[:(]
 
On mukavaa, että näinkin inhottavasta asiasta kerrotaan avoimesti, koska silloin kun sain omat keskenmenoni 6-8 vuotta sitten, ei ollut oikeastaan ketään ulkopuolista, jolle olisi asian kertonut ja silloin en ollut aktiivinen internetin käyttäjä, muutoin kuin laskujen maksamisessa...
 
Avoin puhe saattaakin olla syynä siihen, että minua on ehkä hieman yllättänyt, kuinka paljon keskenmenoja tapahtuu. Minkälainen näkemys muilla on?
 
Ja nyt olen ihan stressissä, kun oireet vähenee tai ei kuvota paljon..vaikka kyllä tiedän, että ei ne asiat murehtimalla parane. Ehkäpä päinvastoin. Tai sitten ei.
Äh, mitä sitä ny märehtimään, ku pitäisi saunaankin mennä noiden ipanoiden kanssa.
 
Nyt nautitaan tästä hetkestä ja lopetetaan stressaaminen!
 
 
 
 
 
 
Miten on kaikilla mennyt odotus ajat? täällä ihan hyvin toistaiseksi, ensimmäistä ultraa odotellessa. ensimmäinen raskaus meni kesken ja nyt on kauhean epätoivoinen olo että onko kaikki hyvin.. toistaiseksi on ainakin mennyt..
 
Hei kaikille! Pitkästä aikaa kirjoittelen. Tänne oli tullu niin paljon viestejä lisää, et en tänään kerkeä kaikkia edes lukemaan. Pahoitteluni kaikille, jotka ovat saaneet huonoja uutisia [:(] Voimia paljon!!

Täällä oli tänään toinen ultra. Sydänääniä kuunneltiin ja kuluihan ne [:)] Ensi viikolla olis sitten ensimmäinen ultra ja sitä innolla odotellaan.

Tuli kirjotettua vähän väärin illalla.. [:D] Siis eilen oli toinen neuvolakäynti, eikä siis ultra.
 
Osanottoni kaikille huonoja uutisia saaneille.

Itse kävin tänään toista kertaa neuvolassa ja ekaa kertaa lääkärissä. Paino oli vähän pudonnut, verenpaine vähän kohonnut, samoin hemoglobiini.

Lääkäri sitten kokeili, että kaikki on kunnossa ja kuunneltiin sydänäänet. Siellä pikkukaverin sydän hakkasi 150 kertaa minuutissa. Kova on kaverilla kiire. Pääasia, että kaikki vaikuttaisi olevan hyvin. Nyt pitäisi sitten käydä sokerirasituksessa ja lokakuulla seuraavan kerran neuvolaan.
 
Kettuli, multa ei edes kysytty haluanko seulontaan vaan pidettiin itsestään selvänä.
Vaihtelee kuulemma tosi paljon. Oon kuullu et muuallakaan Vantaalla ei kysellä haluista vaan noihin vaan lähetetää ja sit taas esim. Siskolta Päijät-Hämeessä oli varovasti kyselty et mitä mieltä hän olisi sellaseen menosta ja kerrottu et täysin vapaaehtoista on ja hän voi rauhassa miettiä asiaa.

Miten teillä joillakin esim. Marjo ja Maria on noin usein neuvoloita?
Mulla oli 9.9 ja seuraava on marraskuussa... Neuvolalääkäri on kyl ylihuomenna.
Väsymys painaa ja rasvaset hajut yököttää. Muuten menny ihan ok :)
 
Moikka Nyytti ja muut! Mulla kuunneltiin ekalla lääkärikäynnillä sydänäänet, ja sisätutkimuksen yhteydessä tehtiin myös ultra neuvolan laitteella, jossa oli tosi rakeinen kuva, mutta sai kuitenkin sen huojentavan tiedon. Joten uskoisin ettei sunkaan tarvii jännittää ja ootella siihen np-ultraan asti. Mulla sama juttu ku sun siskolla, seulontakokeista kyseltiin varovasti ja toki halusin mennä kaikkiin mahollisiin testeihin millä voi saada tietoa raskaudesta. Tällä viikolla kävin sitten seulontaverikokeessa. Asun siis Lahdessa, eli Päijät-Hämeessä. Siinä yksi vastaus gallupiinkin [;)]

Apua, mitäs siinä gallupissa kysyttiinkään.. ai joo, mä oon lähikaveripiirissäni kolmas äiskä, vuoden välein on kahdelle kaverille tullut ja meiän vauveli jatkaa tätä samaa huhti-touko-tahtia. Heille on molemmille tullut pojat, joten oiskohan nyt jo tytön vuoro!? Kovin mielelläni tytön ottaisin, koska itse olen kolmen veljen ainoa sisko ja suvussa jotenkin tytöistä "pulaa" [:D]. Mutta pieni poikakin olis kyllä niiin ihana, ne jotenki sulattaa aina sydämen! Mulla ei oo lapsen sukupuolesta MITÄÄN pienintäkään tunnetta, onko teillä muilla? Mun yks kaveri kysy heti että kummalta susta tuntuu, tytöltä vai pojalta ku sillä itsellään oli ollu vahva tunne pojasta jo heti raskauden alusta. Ja poika tuli sillekin!

Ja en polta. Oon ollu sellanen tyypillinen bile/satunnaispolttaja, joten polttaminen ei tullu kysymykseenkää tässä siunatussa tilassa[:D].
 
Kitano, navajo, Ellen80 ja Hemuliina, myös minulta kaikille teille lämpimät halaukset ja pahoitteluni.
 
Tsemppiä vaan uuteen yritykseen, älkääkä luovuttako. Täälläkin jo kuultu onnellisia tarinoita kunhan vaan jaksaa yrittää. Ainahan se vie aikansa selvitä henkisesti ja fyysisestikin.
 
Sinulle Hemuliina tsemppiä perjantaihin! Itsekin viime kesäkuussa jouduin "lääkkeelliseen puhdistukseen" (järkyttävä termi), tosin olin jo toisella kolmanneksella. Aluksi itketti huonojen uutisten jälkeen koko ajan, mutta tyhjennyksen jälkeen helpotti jo katsoa tulevaisuuteen ja päästää henkisesti irti. Hormnoonitkin laskevat niin että olo paranee. Ja me odoteltiin 1 normaalit kuukautiset, jälkitarkastus ja tässä sitä taas ollaan [:)].
 
Onhan täällä erikseen palstat keskenmenoja varten joten pahoitteluni niille, jotka haluaisivat vaan onnellisena odotella. Sitähän minäkin haluan, mutta tuetaan nyt toisiamme täällä ja koitetaan päästä kaikki ekoista kriittisistä kuukausista ylitse [:)]!!  
 
Nyt on raskaudesta kerrottu miun äidille ja isäpuolelle. Äiti tosin totesi heti, että hänellä olikin sellainen aavistus että näin asia on [:)] Hyvin he ottivat asian, kovasti onnittelivat. Äitini sanoi ettei hän ole yhdessäkään raskaudessa oksentanut, vaan kuvotusta oli ja hirveä himo lakritsiin, mitä hän sitten vetikin innolla kaikkien kolmen raskauden ajan. Hän ihmettelikin kun sanoin että nykyään lakritsin syöntiinkin on rajoitukset[:)] Viikonloppuna pitäisi kertoa anoppikokelaalle [:D] mutta muille kerromme vasta ultran jälkeen, kun varmistuu että kaikki on hyvin.

Seulonnasta kun tuossa oli puhetta, niin me saamme päättää haluammeko sen vaiko emme. Olemme kovasti koittaneet miettiä asian hyviä ja huonoja puolia. Ultraan mennessä pitäisi sitten ilmoittaa että kummin haluamme tehdä. Olisiko teillä mielipiteitä asiaan? kommetteja? [:)]

Jaksamista ja vointeja kaikille odottajille!
 
Takaisin
Top