Syyskuun Pulinat
- Ketjun aloittaja Mamma_76
- Aloituspäivämäärä
KittiKatti
Oman äänensä löytänyt
Huomenta!
Johan on aamu! Heräsin normaalisti kellon pirinään ja rakko tuntui olevan myös normaalisti täysi kipristelevien kipujen kera. Noh.. menin sitten normaalisti suihkuun ja sieltä pois.
Mutta se alavatsakipu vaan yltyi. Siis ihan normaalia mulle että aamusin masu vähän kipeä täyden rakon takia, mutta helpottaa aina pissin jälkeen.
Muttei tänään. Kipu vaan paheni itkuun asti. Mies sanoi että masu näyttää kasvaneen yön aikana, joten kasvukipuja vissiin. Niin uskon kyllä minäkin, mutta säikäyttäähän se piruvie!!
Pakko oli soittaa pomolle, että aamujumpan vetäminen jää ainakin tältä aamulta. Onneks oli ymmärtäväinen ja käski pysyä kokonaan pois työpaikalta tänään.
Kahdeksalta sitten pyörähdys päivystyksessä, jotta se mielenrauha palautuu tutkimuksien myötä. Voi tätä huolenmäärää jo tässä vaiheessa. Mitäköhän se on vauvan syntymän jälkeen? [8|]
Johan on aamu! Heräsin normaalisti kellon pirinään ja rakko tuntui olevan myös normaalisti täysi kipristelevien kipujen kera. Noh.. menin sitten normaalisti suihkuun ja sieltä pois.
Mutta se alavatsakipu vaan yltyi. Siis ihan normaalia mulle että aamusin masu vähän kipeä täyden rakon takia, mutta helpottaa aina pissin jälkeen.
Muttei tänään. Kipu vaan paheni itkuun asti. Mies sanoi että masu näyttää kasvaneen yön aikana, joten kasvukipuja vissiin. Niin uskon kyllä minäkin, mutta säikäyttäähän se piruvie!!
Pakko oli soittaa pomolle, että aamujumpan vetäminen jää ainakin tältä aamulta. Onneks oli ymmärtäväinen ja käski pysyä kokonaan pois työpaikalta tänään.
Kahdeksalta sitten pyörähdys päivystyksessä, jotta se mielenrauha palautuu tutkimuksien myötä. Voi tätä huolenmäärää jo tässä vaiheessa. Mitäköhän se on vauvan syntymän jälkeen? [8|]
kottarainen
Oman äänensä löytänyt
Nyt tämän yökyöpelin rytmi vasta sekaisin onkin. Olin tänään ennen kuutta tikkana ylhäällä. [8D]
Purri, mulla on vähän samaa vikaa, väsymys on niin ylitsevuotavaa etten työpäivien jälkeen jaksanut yhtään mitään. Juuri ja juuri jotkut pakolliset hommat mutta ei puhettakaan, että olisin halunnut lähteä vaikka tanssimaan tahi muuten kuntoilemaan yhtään minnekään. Tämän väsymyksen pitäisi kuulemma pikkuhiljaa tästä loppua, toivottavasti se todella tekee niin, muuten ei tule mistään mitään.
Tuleva mummu kielsi mahaa katsomasta kauhuelokuvia.[:D] Kerroin, että ei hätää, maha ei jaksanut valvoa.
Purri, mulla on vähän samaa vikaa, väsymys on niin ylitsevuotavaa etten työpäivien jälkeen jaksanut yhtään mitään. Juuri ja juuri jotkut pakolliset hommat mutta ei puhettakaan, että olisin halunnut lähteä vaikka tanssimaan tahi muuten kuntoilemaan yhtään minnekään. Tämän väsymyksen pitäisi kuulemma pikkuhiljaa tästä loppua, toivottavasti se todella tekee niin, muuten ei tule mistään mitään.
Tuleva mummu kielsi mahaa katsomasta kauhuelokuvia.[:D] Kerroin, että ei hätää, maha ei jaksanut valvoa.
Sammallammas
Oman äänensä löytänyt
On taas kerennyt tulemaan uutta tekstiä niin paljon, että heikompaa hirvittäisi [:D]
Ensiksi vähän omaa napaa: Eilen oli neuvolassa hippasen jännät paikat, kun mulla ei ole vatsa juurikaan kasvanut eikä tuntunut liikkeitäkään. No terkkari sitten alkoi etsiskellä sydänääniä. Etsi ja etsi ja etsi. Koko masu käytiin lävitse. Kävi vaihtamassa laitteenkin johonkin paremmalla akulla varustettuun. Olin jo siinä pöydällä maatessani sisäisesti kauhuissani, että missä on vauva!?! Lopulta kuului vekaran sydämen jumputus, huhhuh. On kuulemma niin syvällä kohtu ja vielä istukka etuseinässä, että oli todella vaikeata saada ääniä kuuluviin. Ja selittyipä siinä samalla vatsan litteyskin. Nyt on ollut helpottunut olo.
Kaika: Ihana idea tuo tunnevartti! Me turistiin miehen kanssa eilisiltana yöhön asti kaikenlaisesta tulevaisuuteen liittyvästä. Sitten yhtäkkiä haluamattani pillahdin itkuun ja mies tottakai luuli jotenkin loukanneensa mua sanoillaan... Hormoonit vaan hyrräs ja pillitin todella kauan tietämättä miksi ja kykenemättä itkua lopettamaan. Jälkeenpäin naureskeltiin yhdessä tälle mun yhtäkkiselle herkkyydelleni [:)]
Purri ja Pikatsu: Täällä yks laiskapaska ilmoittautuu... [;)] Olen välillä opintojen jälkeen (ja vaikkei edes olisi opintojakaan) niin rättipuhkikuitti, ettei kuntoilemisesta tule yhtään mitään. Vaikka makaisin koko päivän tekemättä mitään, niin en vaan jaksa ja saa aikaiseksi lähteä liikkeelle. Harmittaa erityisesti, kun en ole jaksanut joogata, kun se voisi tehdä nyt kauhean hyvää ryhdille.
Vatsakivuista: Mulla aina välillä puristaa vatsaa silleen, että sattuukin jonkin verran. Vähän menkkakipujen tyylisiä kipuja. Mutta eilen neuvolassa sanottiin, että ei kuuluisi olla kipuja ja jos on, niin pitää mennä lääkärille. Ja kun mä olen pitänyt semmosia puristuskipuja ihan normaaleina ja nyt kökähti se piru olalle istumaan sen neuvolatädin sanomisien perusteella. Mutta eikö vatsassa kuulukin olla vähän kaikenlaisia puristuksia ja tuntemuksia (ei liian kovia tietenkään), kun siellä kuitenkin tapahtuu niin paljon kaikkea kasvua ja muuta ihmeellistä?
Ensiksi vähän omaa napaa: Eilen oli neuvolassa hippasen jännät paikat, kun mulla ei ole vatsa juurikaan kasvanut eikä tuntunut liikkeitäkään. No terkkari sitten alkoi etsiskellä sydänääniä. Etsi ja etsi ja etsi. Koko masu käytiin lävitse. Kävi vaihtamassa laitteenkin johonkin paremmalla akulla varustettuun. Olin jo siinä pöydällä maatessani sisäisesti kauhuissani, että missä on vauva!?! Lopulta kuului vekaran sydämen jumputus, huhhuh. On kuulemma niin syvällä kohtu ja vielä istukka etuseinässä, että oli todella vaikeata saada ääniä kuuluviin. Ja selittyipä siinä samalla vatsan litteyskin. Nyt on ollut helpottunut olo.
Kaika: Ihana idea tuo tunnevartti! Me turistiin miehen kanssa eilisiltana yöhön asti kaikenlaisesta tulevaisuuteen liittyvästä. Sitten yhtäkkiä haluamattani pillahdin itkuun ja mies tottakai luuli jotenkin loukanneensa mua sanoillaan... Hormoonit vaan hyrräs ja pillitin todella kauan tietämättä miksi ja kykenemättä itkua lopettamaan. Jälkeenpäin naureskeltiin yhdessä tälle mun yhtäkkiselle herkkyydelleni [:)]
Purri ja Pikatsu: Täällä yks laiskapaska ilmoittautuu... [;)] Olen välillä opintojen jälkeen (ja vaikkei edes olisi opintojakaan) niin rättipuhkikuitti, ettei kuntoilemisesta tule yhtään mitään. Vaikka makaisin koko päivän tekemättä mitään, niin en vaan jaksa ja saa aikaiseksi lähteä liikkeelle. Harmittaa erityisesti, kun en ole jaksanut joogata, kun se voisi tehdä nyt kauhean hyvää ryhdille.
Vatsakivuista: Mulla aina välillä puristaa vatsaa silleen, että sattuukin jonkin verran. Vähän menkkakipujen tyylisiä kipuja. Mutta eilen neuvolassa sanottiin, että ei kuuluisi olla kipuja ja jos on, niin pitää mennä lääkärille. Ja kun mä olen pitänyt semmosia puristuskipuja ihan normaaleina ja nyt kökähti se piru olalle istumaan sen neuvolatädin sanomisien perusteella. Mutta eikö vatsassa kuulukin olla vähän kaikenlaisia puristuksia ja tuntemuksia (ei liian kovia tietenkään), kun siellä kuitenkin tapahtuu niin paljon kaikkea kasvua ja muuta ihmeellistä?
Thilduska
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Hei vaan heisan!
CF:lle kovin paljon jaksamista. Ikuisena deterministinä ajattelisin, että asiat menee juuri niin kuin on tarkoituskin mennä. Jos abortti tuntuu sinusta liian hankalalta, yhtään itkettää, niin sitten ehdottomasti menet ennen sen teettämistä neuvolaan asiasta puhumaan. Itsekin kävin ja ratkaisu oli toisen juttelu kerran jälkeen selvä. Tällä hetkellä en voisi olla iloisempi siitä, että päätin tämän lapsen pitää.
Maim: Oman jaksamisen mukaan mukana[:)] Ei kait täältä mihinkään voi pudota. Jos yhtään helpottaa, niin täällä oikeasti alkoi olo helpottamaan, kun se 14rv pyörähti käyntiin. Toivon, että sinullakin.
Synnytysasiasta: Enpä niistä kivun lievityksistä tai itse tapahtumasta kauheasti muuta tiedä kuin, että se sattuu ja kestää kovin pitkään[8|]. Oon tosin ajatellut, että en ottaisi epiduraalia. En tiedä, että onko se kohdallani edes mahdollista, kun on tullut hulluina nuoruusvuosina otettua tatuointi tuonne alaselkään[X(] Mutta sinällään ei hirveämmin pelota itse tapahtuma, kun on kuitenkin korkea kipukynnys, tiedän että ei se taida kuitenkaan riittää koko synnytyksen ajaksi, mutta lopputulos taitaa kuitenkin peitota itse tapahtuman aiheuttamat olotilat, toivottavasti. Ja mies on meilläkin mukaan lähdössä.
Ainiin Kaika.. Inhottavaa asiaa, mutta pakko kysyä. Miten oot tehnyt sen suolihuuhtelun, itse vai koneellisesti? Ei tarvii vastata, jos tuntuu liian henk.koht.
Pikatsu, Purri ja muut väsyneet: Oon huomannut, että paras tapa motivoitua liikkumaan on, ettei aseta itselleen liikaa tavoitteita tai revi itseään ylivoimaisiin suorituksiin. Jos tuntuu, että on liian väsynyt työpäivän jälkeen, niin todennäköisesti se on kropan viesti olla repimättä liikoja enää siihen päälle. Yritän itseänikin muistuttaa, että nyt siellä sisällä on todellakin ihme kasvamassa ja se vie kuitenkin osan päivittäisestä energiasta, eikä energiatasot voikaan olla samat kuin ennen raskautta. Ja ei se kunto ehdi kauheasti laskea raskauden aikana, vaikka ei kauheasti liikkuisikaan, jos kuitenkin sen arkisen hyötyliikunnan suorittaa. Tässä puhun kokemuksesta, koska koko viime kevään makasin, kun jäin burn outin takia sairaslomalle ja koin positiivisen yllätyksen syksyllä kuntotesteissä, että lihaskunto ei ollutkaan hävinnyt ja aerobinenkin puoli oli säilynyt ihan ok.
Ensimmäisenä kaikki täytyisi ja pitäisi -sanat pois käytöstä ja liikkua voi vaikka vapaapäivinä ja antaa itselleen luvan levätä iltaisin työpäivän jälkeen. Jää turha stressikin pois, mitä tulee, jos syyttää itseään siitä ettei ole liikkunut. Kroppaa kannattaa ja pitää kuunnella. Eikä sellaiset makaan koko päivän, tekemättä mitään -päivätkään ole yhtään huono idea[:)], aina välillä. Sitten, jos huomaa sellaisen päivän aikana kaipaavansa tekemistä, niin sitten tietää, että on ne energia-akut täynnä, jos sen jälkeen edelleen väsyttää, niin kannattaa edelleen hidastaa. Nyky-yhteiskunnassa on vaan niin kamalasti esillä suorittaminen ja ympäristöstä tulevat vaatimukset, että pitäisi jaksaa hoitaa työ, koti ja liikkua siihen päälle, että voisi olla hyväksytty ihmisenä. Oon tässä tosiaan huomannut, että tärkeämpää on pitää itsestä huolta, syödä terveellisesti ja levätä riittävästi sekä liikkua oman jaksamisen mukaan=KUUNNELLA ITSEÄÄN. Ja kyllä niistä arkisista askareistakin saa sitä liikuntaa joka tapauksessa. Eihän joskus, meidän vanhempien ollessa nuoria, edes ollut punttisaleja tms. ja silti ihmiset on olleet ihan hyvä kuntoisia. Yritän vaan sanoa, että ehkä raskaana ollessa kannattaisi miettiä enemmän sitä elämän laatua kuin liikunnan määrää ja tehdä enemmän sitä, mikä omassa kropassa tuntuu hyvältä. Kyllähän se niin on, että liikunta piristää mieltä, mutta siinä vaiheessa, kun liikunnan aloittaminen tuntuu liian vaikealta, niin silloin kannattaa hellittää hetkeksi. En siis kiistä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä ja se olisi tarpeen raskaus aikana, jotta jaksaa synnytyksessä sekä pikkuisen kanssa synnytyksen jälkeen, mutta itseään ei kannata liiaksi väsyttää raskauden aikanakaan, vaan kannattaa etsiä itselleen se veteen piirretty viiva jaksamisen ja riittävän liikunnan välillä. Anteeksi vuodatus, toivottavasti en loukannut ketään..
JA vielä linkki: http://www.vau.fi/Teemat/Teemakategoriat/Raskaus/Loyda-oma-tapasi-liikkua/
KittiKatti: Toivottavasti kaikki on hyvin kivuista huolimatta.
Sammallammas: Onneksi sydänäänet löytyi[:)] Kyllä mullakin on kipuja mahassa, mutta en osaa erottaa, että onko ne peräisin kohdun paikkeilta vaiko sitten suolistosta. Ja kun on näitä kauheita ilmavaivoja[&:] niin yleensä se kipukin helpottaa sitten, kun saanut itseään vähän tyhjemmäksi[:-], oon siitä päätellyt, että kipuilu johtuu siitä. Enkä vielä oikein varmasti voi sanoa, että tuntisin vauvan liikkeitä, niin en sitten niihinkään osaa paikantaa.
Ja viikko jatkuu aurinkoisena..
CF:lle kovin paljon jaksamista. Ikuisena deterministinä ajattelisin, että asiat menee juuri niin kuin on tarkoituskin mennä. Jos abortti tuntuu sinusta liian hankalalta, yhtään itkettää, niin sitten ehdottomasti menet ennen sen teettämistä neuvolaan asiasta puhumaan. Itsekin kävin ja ratkaisu oli toisen juttelu kerran jälkeen selvä. Tällä hetkellä en voisi olla iloisempi siitä, että päätin tämän lapsen pitää.
Maim: Oman jaksamisen mukaan mukana[:)] Ei kait täältä mihinkään voi pudota. Jos yhtään helpottaa, niin täällä oikeasti alkoi olo helpottamaan, kun se 14rv pyörähti käyntiin. Toivon, että sinullakin.
Synnytysasiasta: Enpä niistä kivun lievityksistä tai itse tapahtumasta kauheasti muuta tiedä kuin, että se sattuu ja kestää kovin pitkään[8|]. Oon tosin ajatellut, että en ottaisi epiduraalia. En tiedä, että onko se kohdallani edes mahdollista, kun on tullut hulluina nuoruusvuosina otettua tatuointi tuonne alaselkään[X(] Mutta sinällään ei hirveämmin pelota itse tapahtuma, kun on kuitenkin korkea kipukynnys, tiedän että ei se taida kuitenkaan riittää koko synnytyksen ajaksi, mutta lopputulos taitaa kuitenkin peitota itse tapahtuman aiheuttamat olotilat, toivottavasti. Ja mies on meilläkin mukaan lähdössä.
Ainiin Kaika.. Inhottavaa asiaa, mutta pakko kysyä. Miten oot tehnyt sen suolihuuhtelun, itse vai koneellisesti? Ei tarvii vastata, jos tuntuu liian henk.koht.
Pikatsu, Purri ja muut väsyneet: Oon huomannut, että paras tapa motivoitua liikkumaan on, ettei aseta itselleen liikaa tavoitteita tai revi itseään ylivoimaisiin suorituksiin. Jos tuntuu, että on liian väsynyt työpäivän jälkeen, niin todennäköisesti se on kropan viesti olla repimättä liikoja enää siihen päälle. Yritän itseänikin muistuttaa, että nyt siellä sisällä on todellakin ihme kasvamassa ja se vie kuitenkin osan päivittäisestä energiasta, eikä energiatasot voikaan olla samat kuin ennen raskautta. Ja ei se kunto ehdi kauheasti laskea raskauden aikana, vaikka ei kauheasti liikkuisikaan, jos kuitenkin sen arkisen hyötyliikunnan suorittaa. Tässä puhun kokemuksesta, koska koko viime kevään makasin, kun jäin burn outin takia sairaslomalle ja koin positiivisen yllätyksen syksyllä kuntotesteissä, että lihaskunto ei ollutkaan hävinnyt ja aerobinenkin puoli oli säilynyt ihan ok.
Ensimmäisenä kaikki täytyisi ja pitäisi -sanat pois käytöstä ja liikkua voi vaikka vapaapäivinä ja antaa itselleen luvan levätä iltaisin työpäivän jälkeen. Jää turha stressikin pois, mitä tulee, jos syyttää itseään siitä ettei ole liikkunut. Kroppaa kannattaa ja pitää kuunnella. Eikä sellaiset makaan koko päivän, tekemättä mitään -päivätkään ole yhtään huono idea[:)], aina välillä. Sitten, jos huomaa sellaisen päivän aikana kaipaavansa tekemistä, niin sitten tietää, että on ne energia-akut täynnä, jos sen jälkeen edelleen väsyttää, niin kannattaa edelleen hidastaa. Nyky-yhteiskunnassa on vaan niin kamalasti esillä suorittaminen ja ympäristöstä tulevat vaatimukset, että pitäisi jaksaa hoitaa työ, koti ja liikkua siihen päälle, että voisi olla hyväksytty ihmisenä. Oon tässä tosiaan huomannut, että tärkeämpää on pitää itsestä huolta, syödä terveellisesti ja levätä riittävästi sekä liikkua oman jaksamisen mukaan=KUUNNELLA ITSEÄÄN. Ja kyllä niistä arkisista askareistakin saa sitä liikuntaa joka tapauksessa. Eihän joskus, meidän vanhempien ollessa nuoria, edes ollut punttisaleja tms. ja silti ihmiset on olleet ihan hyvä kuntoisia. Yritän vaan sanoa, että ehkä raskaana ollessa kannattaisi miettiä enemmän sitä elämän laatua kuin liikunnan määrää ja tehdä enemmän sitä, mikä omassa kropassa tuntuu hyvältä. Kyllähän se niin on, että liikunta piristää mieltä, mutta siinä vaiheessa, kun liikunnan aloittaminen tuntuu liian vaikealta, niin silloin kannattaa hellittää hetkeksi. En siis kiistä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä ja se olisi tarpeen raskaus aikana, jotta jaksaa synnytyksessä sekä pikkuisen kanssa synnytyksen jälkeen, mutta itseään ei kannata liiaksi väsyttää raskauden aikanakaan, vaan kannattaa etsiä itselleen se veteen piirretty viiva jaksamisen ja riittävän liikunnan välillä. Anteeksi vuodatus, toivottavasti en loukannut ketään..
JA vielä linkki: http://www.vau.fi/Teemat/Teemakategoriat/Raskaus/Loyda-oma-tapasi-liikkua/
KittiKatti: Toivottavasti kaikki on hyvin kivuista huolimatta.
Sammallammas: Onneksi sydänäänet löytyi[:)] Kyllä mullakin on kipuja mahassa, mutta en osaa erottaa, että onko ne peräisin kohdun paikkeilta vaiko sitten suolistosta. Ja kun on näitä kauheita ilmavaivoja[&:] niin yleensä se kipukin helpottaa sitten, kun saanut itseään vähän tyhjemmäksi[:-], oon siitä päätellyt, että kipuilu johtuu siitä. Enkä vielä oikein varmasti voi sanoa, että tuntisin vauvan liikkeitä, niin en sitten niihinkään osaa paikantaa.
Ja viikko jatkuu aurinkoisena..
Kaika
Kommentoinnin ninja
HaniMami: Aina saa kysyä!
Olen tehnyt itselleni suolihuuhtelua, kun ollut paasto tms vastaava ja kerran jouduin tämän raskauden aikana tekemään, kun kakka oli kovettunut ISOKSI tulpaksi suoleen[:'(][:'(]
Mutta synnytysten yhteydessä olen aina vaatinut sen samantien kun laitokselle pääsen (edistää myös synnytystä[;)])
Operaatiohan on kivuton- lämmintä vettä menee suoleen omalla paineellaan (sellaisen pussin saa apteekista) ja kun tulee tarve ulostaa, istut pöntölle ja avot! suoli on tyhjä[:D]
Olen tehnyt itselleni suolihuuhtelua, kun ollut paasto tms vastaava ja kerran jouduin tämän raskauden aikana tekemään, kun kakka oli kovettunut ISOKSI tulpaksi suoleen[:'(][:'(]
Mutta synnytysten yhteydessä olen aina vaatinut sen samantien kun laitokselle pääsen (edistää myös synnytystä[;)])
Operaatiohan on kivuton- lämmintä vettä menee suoleen omalla paineellaan (sellaisen pussin saa apteekista) ja kun tulee tarve ulostaa, istut pöntölle ja avot! suoli on tyhjä[:D]
Thilduska
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kaika: Oon käynyt joskus vuosia sitten ihan koneellisessa suolihuuhtelussa ja se todellakin helpotti oloa. Nytkin välillä niin kamala ummetus, että voisi hakea apteekista sellaisen pussin. Olen ajatellut tehdä huuhtelun ennen synnytystä, vaikka en ole sitä aikaisemmin itse tehnyt ja jos se vielä edistääkin tapahtumaan, niin todellakin. Ja ihan miellyttävä tunnehan se on, kun lämpimällä vedellä huuhtelee[:D]
KittiKatti
Oman äänensä löytänyt
Nyt on pyörähetty neuvolassa, terveydenhoitajalla ja lääkärillä. Lähetettä en saanut ultraan koska lääkäri oli sitä mieltä että jos aikaisemmin ultrassa ollut kaikki hyvin, on vauvalla edelleen kaikki hyvin.
Osasi kyllä rauhoittaa oloa ja vastasi typeriin kysymyksiini ihan rauhallisesti ja käski ottaa time out:in. Eli ei muuta kuin kotiin, parin tunnin unet ja nyt otin särkylääkkeen, venyttelin hiukan ja yritän syödä. Kivut on vieläkin kovat, mutta yritän rauhottua etteivät lisäänny entisestään.
Mies epäilee että kaikki sai alkunsa mun lauantain monen tunnin siivouksesta ja höyryämisestä. Lisäks toissayönä en nukkunu kuin kolme tuntia ja paahdoin taas tapani mukaan iltaan asti. [&o]
Ja masukin on kasvanu todella paljon parin päivän sisällä, joten olis se aika kumma jos ei missään tuntuis.
Vai mitä ootte mieltä?
Tarvii muiden mielipiteitä ja mahdollisia omia kokemuksia.
Kiitos!
Osasi kyllä rauhoittaa oloa ja vastasi typeriin kysymyksiini ihan rauhallisesti ja käski ottaa time out:in. Eli ei muuta kuin kotiin, parin tunnin unet ja nyt otin särkylääkkeen, venyttelin hiukan ja yritän syödä. Kivut on vieläkin kovat, mutta yritän rauhottua etteivät lisäänny entisestään.
Mies epäilee että kaikki sai alkunsa mun lauantain monen tunnin siivouksesta ja höyryämisestä. Lisäks toissayönä en nukkunu kuin kolme tuntia ja paahdoin taas tapani mukaan iltaan asti. [&o]
Ja masukin on kasvanu todella paljon parin päivän sisällä, joten olis se aika kumma jos ei missään tuntuis.
Vai mitä ootte mieltä?
Tarvii muiden mielipiteitä ja mahdollisia omia kokemuksia.
Kiitos!
kottarainen
Oman äänensä löytänyt
KittiKatti, mulla tuli kans siivoushöyräyspäivän jälkeen ihan naatti olo ja menkkamaisia kipuja alavatsaan. Olin ihan poikki ja vietin seuraavan päivän sängynpohjalla kippurassa. Se meni ohi kyllä sitten mutta tuli vähän sellainen olo, että kroppa varoitti rehkimästä liikaa.
Ota ihan rauhassa nyt vain ja lepäilet. Stressaaminen on vähän huono juttu kun se stressi välittyy sinne mahaan asti. Kuulostele omaa oloa ja silittele mahaa. Jos lekurissakin ollaan sitä mieltä, että kaikki on hyvin niin en näe mitään syytä olla uskomatta.
Ota ihan rauhassa nyt vain ja lepäilet. Stressaaminen on vähän huono juttu kun se stressi välittyy sinne mahaan asti. Kuulostele omaa oloa ja silittele mahaa. Jos lekurissakin ollaan sitä mieltä, että kaikki on hyvin niin en näe mitään syytä olla uskomatta.
chaos74
Satasella mukana keskusteluissa
Heisan syyskuun naiset[:D]
Tulin vain kertomaan pikaisesti että tämänpäiväisessä np-ultrassa kaikki oli hyvin...pikkuisella oli aamujumppa menossa ja heilutteli käsiä ja hyppi niin että kätilökin purskahti nauramaan...nt oli 0,8 eli ei huolta...kasvanut oli kovasti ja vastasi viikkoja...nyt lakkaan huolehtimasta ja keskityn raskaudesta nauttimiseen ja häädän nuo möröt pois...oikein ihanaista päivänjatkoo[:)]
Tulin vain kertomaan pikaisesti että tämänpäiväisessä np-ultrassa kaikki oli hyvin...pikkuisella oli aamujumppa menossa ja heilutteli käsiä ja hyppi niin että kätilökin purskahti nauramaan...nt oli 0,8 eli ei huolta...kasvanut oli kovasti ja vastasi viikkoja...nyt lakkaan huolehtimasta ja keskityn raskaudesta nauttimiseen ja häädän nuo möröt pois...oikein ihanaista päivänjatkoo[:)]
KittiKatti
Oman äänensä löytänyt
Kiitos kottarainen! On se kumma juttu tämä tukiverkosto.
Kun luin, että jollain muulla on ollut tismalleen samanlainen tilanne, huolipeikko hyppää heti pois olkapäältä.
Sitä kun kierii ja möyrii siellä oman navan ympärillä, kuvittelen helposti että olen ainoa maailmassa joka on tuntenut samanlaista kipua... ja lopulta ilman mitään sen vakavampia seurauksia. :)
Toivottavasti voin olla joskus jollekin toiselle yhtälailla se auttava enkeli.
Kun luin, että jollain muulla on ollut tismalleen samanlainen tilanne, huolipeikko hyppää heti pois olkapäältä.
Sitä kun kierii ja möyrii siellä oman navan ympärillä, kuvittelen helposti että olen ainoa maailmassa joka on tuntenut samanlaista kipua... ja lopulta ilman mitään sen vakavampia seurauksia. :)
Toivottavasti voin olla joskus jollekin toiselle yhtälailla se auttava enkeli.
hellokitty-
Näppärä viestien naputtelija
Sammallammas mulla oli tänään neuvola ja neuvolatäti oikein kyseli että onko sattunu vatsaan ja millä lailla niin sanoin että kuukautismaisia kipuja on ollut ja pistelyä molemmin puolin niin sano että kuuluu asiaan kun kohtu kasvaa ja painaa jo muita elimiä. Eli huoleti vaan, mutta liian kova kipu taas jos on niin heti yhteyttä lääkäriin.
Minzkuli
Näppärä viestien naputtelija
Hei teillä joilla on ennestään lapsia. Lomailitteko ulkomailla silloin kun olitte raskaana. Kysyin sitä neuvolassa lääkäriltä ja se sanoi että rv 28 jälkeen pitää olla lennoille lääkärin todistus. Meillä kaikillahan sattuu kesälomat suurinpiirtein noille 20-30 viikoille. Meillä on toukokuuksi reissu kreikkaan varattu niin aattelinkin kysyä että tuleeko teillä mitään erikoista mieleen joka kannattais lentoa ajatellen ottaa huomioon?
Elmeri
Silmät suurina ihmettelijä
Mulla ainaki otettii ekaks sormenpäästä ja lisäks putkilo ja sit tunnin ja kahen tunnin pääst putkilo.. Aattelin kans et milläköhän voinnilla sinne mennää, mut ihan ok se suju.. Heti vikan putkilon jälkee piti kyl kaivaa eväät esiin.. [:D] nii ja tuloksetki oli mulla ihan ok[:)][:)]
Pilpa
Satasella mukana keskusteluissa
Heipähei, hiljaiseloa olen vietellyt tään suhteen kun kiirettää pitää arkisin. Tänään olin toisella ajotunnilla, hui. Selvisin :D nyt siis vasta ajamassa ajokorttia vaik 25 jo lasissa. Ei se mittään.
Minzkuli: meillä kanssa ulkomaan matka olis suunnitteilla jonnekkin lämpöseen toukokuun vika viikko/kesäkuun eka viikko. Siispä minäkin ottaisin vinkkejä jos kokemuksen rintaäänellä joku kiltti valaisisi meitä ensikertalaisia raskaana matkustavia. [:)]
Mut nyt nukkumaan tästä mars, aamulla taas seiskaan töihin. öitä syyspalleroiset!
Minzkuli: meillä kanssa ulkomaan matka olis suunnitteilla jonnekkin lämpöseen toukokuun vika viikko/kesäkuun eka viikko. Siispä minäkin ottaisin vinkkejä jos kokemuksen rintaäänellä joku kiltti valaisisi meitä ensikertalaisia raskaana matkustavia. [:)]
Mut nyt nukkumaan tästä mars, aamulla taas seiskaan töihin. öitä syyspalleroiset!
PojanÄiti
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Aurinkoista huomenta!!!!
Meillä oli jännitys ilta eilen!!! Poika halkaisi huulensa kun kumahti iltatohinoissa sängyn reunaan. Itku tuli tietenkin ja syötiin jätskiä iltapalaksi. sai tulla viereen nukkumaan ja ekstrana yhden iltasadun lisää. nyt aamulla oli niin turbohuuli ettei voi edes kunnolla puhua joten jäätiin kotiin, nyt siis jätskiä aamupalaksi ja lounaaksi lupasin viedä lähikuppilaan lihapullille ja muusille.
Voi kurjuus tuota pientä pikkuruista, niin reipas yrittää olla vaikka silmäkulmassa kyynel kiiltääkin[:(][:(].
Itsellä karhuemon suojeluvaistot päällä ja voisin vain halia pentuni ruttuiseksi...
Matkustelusta minäkin olen täysin tiedoton, en edes tiedä miksi pitää lääkärin suostumus olla lentämiseen. Ei olla reissuun lähdössä, mutta olisi kiva tietää jos vaikka lottovoitto tupsahtaa :)
Nyt siis jätskille! ja sitten ulkoilemaan jotta lihapullat maistuu[:)]
Meillä oli jännitys ilta eilen!!! Poika halkaisi huulensa kun kumahti iltatohinoissa sängyn reunaan. Itku tuli tietenkin ja syötiin jätskiä iltapalaksi. sai tulla viereen nukkumaan ja ekstrana yhden iltasadun lisää. nyt aamulla oli niin turbohuuli ettei voi edes kunnolla puhua joten jäätiin kotiin, nyt siis jätskiä aamupalaksi ja lounaaksi lupasin viedä lähikuppilaan lihapullille ja muusille.
Voi kurjuus tuota pientä pikkuruista, niin reipas yrittää olla vaikka silmäkulmassa kyynel kiiltääkin[:(][:(].
Itsellä karhuemon suojeluvaistot päällä ja voisin vain halia pentuni ruttuiseksi...
Matkustelusta minäkin olen täysin tiedoton, en edes tiedä miksi pitää lääkärin suostumus olla lentämiseen. Ei olla reissuun lähdössä, mutta olisi kiva tietää jos vaikka lottovoitto tupsahtaa :)
Nyt siis jätskille! ja sitten ulkoilemaan jotta lihapullat maistuu[:)]