Syyskuu!!!

Juu, jos omat sykkeet nousee olikohan se nyt yli 150 ja pysyy siellä pidempään( 10-15min), se jo heikentää vauvan hapensaantia. Eli jos huippailee, niin stoppia hommalle. :)

Hyvin on muistissa faktat. :laughing025 Aattelin tehdä vielä oparin raskausajan liikunnasta. Pitänee paneutua tarkemmin väitöksiin sitten ajankohtana. Hihi. :)
 
Tutkiskelepa Yosa oloa ihan muutenkin, onko turvotusta, tähtiä, pahoinvointia, hengästytkö normaalia helpommin jne. Vahva huimaus on yks raskausmyrkytyksen oire - vaikka huimaus kuuluu myös osittain raskauteen näin lopussa muutenkin, kun vauva painaa hermostoja ja suonia.
Oothan syöny ja juonu tarpeeksi myös?
 
Syön ja juon kokoajan :D hieman valoarat silmät ja välillä näen pikkutähtiäkin, mutta muuten olo ihan ok. Minulla on huomenna Äippäpolilla kontrolli joten siellähän voi ottaa asiat puheeksi.
 
Hei naiset. Mielenkiintonen kysymys olis. Ootteko jumppailleet ennen synnytystä nyt lantionpohjanlihaksia?

Minä oon kyllä ollu superlaiska viimeiset 3kk. Enkä koskaan ole niitä erityisesti kotona treenannutkaan, vaan treeni on tullut omien jumppien yhteydessä tehostamalla ne mukaan kaikkiin liikkeisiin.
Aloin tässä vaan pohtimaan nimenomaan sitä kohdunlaskeumaa sitten.. Hmph. Mulla on ollut jokin maailman paras logiikka, että turha niitä nyt on niin timmiinsä treenailla, kun ne kuitenki venyy synnytyksessä niin dramaattisesti, että ne joutuu treenaamaan samaan pisteeseen jälkikäteen anycase. :D SeliSeli.
 
Olen jumppaillut aina kun muistan, se meinaa aina unohtua. Olen aikonut hommata geishakuulat synnytyksen jälkeen, että saisi joskus ehkä paikat kuntoon! Minua hiukan pelottaa että kuinkas se synnytys sitten nuita paikkoja venyttääkään. Kait ne palautuu jos vaan jaksaa reenailla! :)

Voi juku tätä mun syömisen määrää!! Jatkuvasti olen jääkaapilla. Yritän parhaani popsia hedelmää, mutta on kyllä tullut ahmittua sipsejä, suklaavanukasta ja suklaatakin :smiley-ashamed005 Ei siis minkäänlaista itsekuria!:D
 
Voi että tätä hormoonihuurua! Tänään piti mennä käymään isossa ostoskeskuksessa (autolla) hommaamassa esim, imetyspaitoja ja jotain legginssejä. No homma sitten peruunui! Odotin koko päivän kun kuuta nousevaa sitä reissua, kun joka päivä istuskelen kotona telkkarin ääressä aamusta iltaan niin oikeasti odotin sitä reissua kamalasti! Kun se peruuntui niin tuli tietenkin itku. Olin ehtinyt jo laittautuakkin ja kaikkea PLUS ihan kamala nälkä, eikä tästä talosta löydy edes leivänkannikkaa!!! En enää uskalla käydä kaupassa pyörällä kun on vähän liian raskasta jo. JA VIELÄ.. Ainakin viikon verran mieheni kaveri on tullut meille pelaamaan tuota saakelin XBOXIA eikä mieheni yhtään tajua että olen iltaisin väsynyt enkä kaipaa siihen mitään huutavaa kaveria.
Niin eiköhän taas aio tulla pelaamaan tuota V*TUN vehjettä. Enkä minä pääse edes täältä karkuun! Toki voisin koiraa käyttää mutta sekin on raskasta! Anteeksi purkautuminen :smiley-ashamed005
 
Kröhöm... No siis sinne ostoskeskukseen pääsen kuitenkin huomenna käymään. Niin sen asian suhteen voisin olla kuitenkin iloinen :D Mieskin tuo ruokaa kaupasta kohta...
Ärsyttää vaan että itku ei meinaa loppua kun mies oli puhelimessa niin töykeä, ja pahalla päällä etten saanut sanotuksi mitään kun tuli itku. Ja on kuulema vieläkin. Ärsyttää ettei se ymmärrä että hormoonit on muutenkin ihan mullinmallin ja raskaana muutenkin on herkkä. Niin toinen on ei tajua ollenkaan!
 
Kuulostaapa inhottavalta Yosa! Toi tunne on kyllä tuttu, että oottaa jotain sovittua juttua ja vaikka miten pieni asia olis kyseessä niin sit kun se peruuntuu niin koko maailma kaatuu. Varsinkin kun kaiket päivät hengaa kotona ja on tylsää. Mut toivottavasti sit huomenna pääset sinne ja jospa ne miehetkään ei koko iltaa jaksais pelata... Toivossa on hyvä elää! :)
 
Yosa sanoi:
Voi että tätä hormoonihuurua! Tänään piti mennä käymään isossa ostoskeskuksessa (autolla) hommaamassa esim, imetyspaitoja ja jotain legginssejä. No homma sitten peruunui! Odotin koko päivän kun kuuta nousevaa sitä reissua, kun joka päivä istuskelen kotona telkkarin ääressä aamusta iltaan niin oikeasti odotin sitä reissua kamalasti! Kun se peruuntui niin tuli tietenkin itku. Olin ehtinyt jo laittautuakkin ja kaikkea PLUS ihan kamala nälkä, eikä tästä talosta löydy edes leivänkannikkaa!!! En enää uskalla käydä kaupassa pyörällä kun on vähän liian raskasta jo. JA VIELÄ.. Ainakin viikon verran mieheni kaveri on tullut meille pelaamaan tuota saakelin XBOXIA eikä mieheni yhtään tajua että olen iltaisin väsynyt enkä kaipaa siihen mitään huutavaa kaveria.
Niin eiköhän taas aio tulla pelaamaan tuota V*TUN vehjettä. Enkä minä pääse edes täältä karkuun! Toki voisin koiraa käyttää mutta sekin on raskasta! Anteeksi purkautuminen :smiley-ashamed005
Click to expand...


Mitäs jos se Xbox "yllättäen hajoaisi"? Tai ohjaimet "hukkuisi", tai piuha, joka kytkee boxin töllöön "mystisesti katoaisi". Eikö mies usko puhetta/ymmärrä vai etkö ole sanonut tarpeeksi monta kertaa? Toivottavasti meininki on eri viimeistään, kun vauva syntyy...
 
Jos xboxi ylättäen hajoaisi niin olisi melko nopeaa uusi :D Ja jos joku ohjain tai vastaava hukkuisi niin tämä mieheni kaveri olisi pää kolmantena jalkana hakemassa kotoa puuttuvan asian. Olin tänään niin surullinen ja pahalla päällä ettei se kaveri tullut tänään pelaamaan sitä xboxia, ja oli tuo miehenikin vähän känkkäränkkä :)
 
Niin Yosa osaan samaistua siihen miltä susta tuntuu! Meillä oli sama homma tossa kesällä. Mieheni jatkuvasti pelasi pleikkarilla netin välityksellä veljensä kanssa moooooooonta tuntia päivässä! Siis helposti jonku 5-8 tuntiaki. Tietenki minä olin jatkuvasti niin pahalla tuulella ja kiukkunen. Lopulta se meni siihen, että en edes halunnut nähä mieheni veljeä saatika halunnut häntä meille kylään. Paasasin asiasta valehtelematta joka ilta ja jossain vaiheessa asiat alkoivat muuttua! Luulin, että mieheni päähän ei tunteeni, fiilikseni ja ajatukseni vain mahdu, mutta lopulta toisin kävi. Aluksi mieheni sopi veljensä kanssa, että mieheni soittaa veljelleen kun voi pelata. (olin niin väsynyt jo siihenkin, että tämä veli soitti monta kertaa päivässä, että pelataanko?) Tämä jo pelkästään rauhoitti tilannetta. Tästä pahimmasta vouhotuksesta kun päästiin niin pelaaminen väheni ja väheni :) Nyt saattaa mieheni pelata enää n. 1-2 päivänä maksimissaan 1h!!! :) Tämä ei todellakaan enää haittaa ja sen verran pitää aikaa miehellä ollakkin itselleen.

Kaikista parasta tässä on se, että mieheni itse on ihmetellyt, että miten meillä menee nykyään niin hyvin ja ei tapellakkaan kuin todella harvoin. Pohdittuaan asiaa, hän itse tajusi, että kaikki se eripura ja väsyminen johtui hänen pelaamisestaan. Miten mahtavaa onkaan kun toinen itse tajuaa jotakin noin oleellista. Tottakai oma suhtautuminenkin mieheeni ja kaikkeen muuhun muuttui samalla kun ei vain ärsytä jatkuvasti. Itsekkin kun saan huomiota huomattavasti enemmän, tulee sitä myös vastavuoroisesti itse annettua miehelle enemmän.

Pointtini tässä on se, että toivottavasti kun jaksat jankata asiaa tarpeeksi kauan ja kun vauva tulee niin miehesi ajatusmaailma muuttuisi. Itsestänikin monesti tuntui että hakkaan vain päätä seinään, mutta lopulta monen kuukauden piinaamisen jälkeen asiat alkoivat muuttua. Tsemppiä!
 
Kurja tilanne Yosa, toivottavasti siihen tulee jokin tolkku... Turhauttavaa kun toinen ei vaan tajua!

Mä en ymmärrä! Onkohan Monsteri alkanut kutistumaan tai jotain, kun yö yöltä menee aina vaan pidempään ja pidempään ennen kuin herään pissalle? Viikonlopusta yö yöltä oon saanut aina puoli tuntia pidempään nukkua, tänään siis puoli kuuteen saakka... Ja ihan samoihin aikoihin käyn illalla viimeisen kerran vessassa ja käyn nukkumaan. Kummallista, mun pää ei pysty tätä ymmärtämään...
 
Minua taas suututtaa se kun MINULLA ei ole enää yhtään aikaa pelata, ja miehellä taas on jostain syystä pari tuntia kutakuinkin joka päivä. Epistä! :computer012

Xboxi on muuten siitä kiero värkki että se kertoo että mistä kiikastaa jos vaikka piilotat tai irrotat tai rikot sen telkkarin piuhan. Se näyttää sellaisen valokoodin. Kannattaa mielummin tehdä niin, että irrotat virtajohtoa xboxista (ei pistorasiasta) ihan pikkiriikkisen, että se näyttää olevan paikallaan, mutta on kuitenkin irti :happy112 Tai siihen halpaan minä varmaan menisin tuon oman värkin kohdalla!
 
Retrokki minusta tuntuu että se nyt ehkä jopa tajusi EHKÄ :D Ärsyttävintähän siinä on että mies tekee pitkää päivää töissä ja sitten tulee kotiin kaverin kanssa ja niiden ilta menee pelaamisessa, eikä ne tajua lopettaa vaikka olisi jo yö! Ja itse haluaisi rauhoittua jo, mutta ei pysty kun vieras talossa. Ja olisi tosiaan mukava viettää mieheni kanssa kahdestaankin aikaa.
Eevei Totta xboxi on kiero vehje laughing7 Välillä tuntuu että haluaisin nakata koko vehkeen seinään, mutta toisaalta itsellänikin tulee pelattua jonkinverran. Niin olisihan se itseltäkin pois :D
 
Minen kestäis. Meillä ei oo pelivehkeitä eikä meille tule. Aikanaan mies pelasi jotain prkleen cityvilleä naamakirjassa, ja sekin sai mut jo raivostumaan. Tyyliin, että oltiin lähdössä jonneki, niin sain vastauksen "oota 5 minsaa, tää sato on kohta valmis..". WTF?! :D Onneksi se kesti ehkä pari kuukautta ja sekin silloin, kun hän jäi työttömäksi. Ehkä mun naputuksella oli jotakin merkitystä. :wink

Ja minustakin se xboxi saattais ihan vaan vahingossa mennä rikki.. :wink
 
Meillä taas on xbox ja pleikkari sen takia, kun MINÄ pelaan silloin tällöin Kinect-pelejä kuten Zumbaa tai sit pleikalla Singstaria. Mies ei koske noihin pelikoneisiin pitkällä tikullakaan :D
 
Nyt voi sanoa rehdisti että vituttaa. Meidän kaupunki suunnittelee rajaavansa perheiltä kuntalisää niin, että sitä sais enää perheet, joissa on kaksi (tai enemmän) alle kouluikäistä lasta, joista toisen pitää olla alle kolme vuotias. Ajatuksena, että lisän piiristä saadaan pois hyvätuloisimpia. Eli mun on turha haaveilla kuntalisästä, kun on esikoinen vasta tulossa ellen sitten tee toista heti perään.. Millähän lailla lasten lukumäärä kertoo hyvätuloisuudesta? Mä en ymmärrä. Nyt jos vielä se kotihoidontuki jaetaan isän ja äidin kesken niin tässähän joutuu oikeasti laittaa lapsensa aivan liian aikaisin päiväkotiin, että talous kestää.

Paskat, eikö olis sama mennä suoraan synnytyslaitokselta töihin ja lykätä lapselle korvikkeet naamaan. Valtio kiittää ja maailma pelastuu kun voidaan auttaa kaikenmaailman konkurssimaita lisää..

Purin vielä mieltäni facebookissa samasta asiasta niin joku 60+ ihminen alkoi jeesustella siellä, että turhaa murehdin kun hän on ollu äitiyslomalla vaan 72 vrk ja hirveesti on ollu velkaa 23 vuotiaana ja pla pla.. laittoi vielä perään, että revi siitä. Voi jee että mä näen punaista!!
Sent from my GT-P5110 using Vau Foorumi mobile app
 
Marsi, ymmärrän pointin ja oon itsekin miettinyt tätä. Meillekin ihan eka lapsi tulossa, eikä mulla siltikään ole varaa äippä+kesäloman jälkeen jäädä kotiin - oli kodinhoidin tuki jaettu tai ei. Kyllä näissä taas on ihan ihmeajatukset takana..

En jaksais yhtään kuunnella kenenkään mussutusta siitä, että elä murehdi - enkä kyllä jeesustelua siitäkään, että lähden töihin niin aikasin. Jokainen tyylillään ja perheelleen sopivalla tavalla. Varmaan räjähtäisin itse tommoselle tyypille/kommentille. Miksikäs se sinun persuusta kutittaa, jos hällä ollu lainaa. Sitä kukaan pakota ottamaan. :wink

Minut sais varmaan nyt niin helposti provosoitua kaikkeen nyt, kun on ihan jäätävä kyykäärmeenpää otassa. En edes maha sille mitään, vaikka kuinka yritän ajatella ruususia ajatuksia. Hormoonit. :Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top