Syyskuu syksyn alku!

Keskustelun 'Laskettu aika maaliskuussa 2013' aloitti Lindas, 2 syys 2012.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Cissi84 Peruskäyttäjä Tammikuunmammat 2015

    Mulla ois huomenna edessä ensimmäinen sokerirasitustesti. Se pitää ottaa 12-16 viikoilla ni eiköhän allekirjottanut mene sinne just 12+0 viikolla :D Tää viikko on vielä miehellä lomaa, niin saa olla rauhassa eikä tartte miettiä taaperolle hoitajaa. Mä joudun menemään taas kahdesti, kun mun isälläni on 2. tyypin diabetes. Onneks tossa ei oo muuta ärsyttävää kuin se odottelu :) Pitää ajatella positiivisesti, et saa kaks tuntia omaa aikaa lukea lehtiä (mummojen seurassa) :D
  2. Hapsiainen_ Aloittelija

    Me ei oteta äitiyspakkausta, koska huudettiin huuto.netistä vanha, todella laaja äitiyspakkaus. Tämä pakkaus on yhdistetty vuosien -10 ja -11 pakkauksista. Huusin sen 30 eurolla, joten säästetään näin 110 euroa. :) Pakkaus sisältää kaiken tarvittavan mitä saisi tämänkin vuotisesta pakkauksesta ja lisäkis paljon muuta. Sain lisäksi rintapumpun ja rengasliinan, ja kaikki tuotteet oli moitteettomassa kunnossa.
    Koimme tämän paljon järkevämmäksi, kun opiskelijoita kerran molemmat ollemme. Kuitenkin haluaisin jostain löytää ja ostaa tämän vuoden pakkauksen makuupusiin. Jotenkin koen tärkeäksi, että se olisi oman vuoden ja jäisi lapselle.. minullakin on kerran omani tallella vuodelta -87, joka tulee myös lapselle käyttöön. :D

    Mullakin on tämän viikon torstaina sokerirasitustesti. Sokeriarvoni ovat olleet hieman koholla vuoden aikana, kun söin vaikeaan atopiaan sisäisesti kortisonia, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan.. :/
  3. Ruusupapu Aloittelija

    Moi kaikille!

    Liityn uutena mukaan. Kotona on 2½v tyttö ja ensimmäiseen raskauteen verrattuna tämä toinen on hyvin erilainen. Esikoisen kanssa olin superäiti , juoksin, kävin salilla ja lentelin pitkin maailmaa työreissuilla. Tämän toisen kanssa pääsen näemmä tutustumaan kaikkeen siihen hankaluuteen, joka ensimmäisen kanssa jäi kokeilematta. Pahoinvointi ja turvotus ovat nyt väistyneet, meneillään on jatkuva väsymys ja satunnaista vihlontaa, jonka tulkitsen alkaviksi liitoskivuiksi. Toivottavasti tulokkaan synnytys ja vauvavuosi ovat sitten vastavuoroisesti helpompia kuin esikoisen...

    Äitiyspakkausta tarvetta harkitsemme. Vaatetta ja muuta on pienimmältä sukulaiselta palautumassa luultavasti riittävästi, mutta jos tämä kakkonen on samanlainen pukluihme on esikoinen, niin jokainen paita, body ja varamakuupussi tulee tarpeeseen.

    Työkseni olen ihan tavallinen insinööri. Teen projektihommia ja onneksi työt ovat tällä hetkellä kotimaassa, joten reissaaminen jää vähäiseksi.

    Laskettu aika on 8.3.
  4. Ofelia Aloittelija

    Eipä synnytys minuakaan pelota. Tottakai sitä vähän aina jännittää ja nyt varsinkin, kun lähipiirissä kävi toissa vuonna niin kamalasti, että vauva kuoli pian synnytyksen jälkeen (oli tullut ongelmia synnytyksessä). Pisti miettimään sitä, että mitä vaan voi tapahtua, mutta toisaalta pitää myös muistaa se, että tällaiset erittäin ikävät tapahtumat ovat myös tosi harvinaisia. Suurin osa synnytyksistä kuitenkin menee hyvin.

    Meidän pojat on olleet isoja (eka 55cm ja 4280g, toka 55cm ja 4660g), mutta silti mahtuneet tulemaan hyvin. Olen pitkä ja lantiossa tilaa, joten mahtuu isompikin vauva tulemaan. Olihan näissä hommaa, kun piti pukata ulos, mutta onnistui kuitenkin :). Sitä nyt ajattelen lähinnä, että kuinka kauan mahtaa sitten synnytys kestää tämän kolmannen kohdalla, kun ekasta meni n. 14h ja toinen tuli nopeasti 4,5 tunnissa. Että tuleeko tästä sitten ns. syöksyversio? No ehkä ei kannata ajatella niin pitkälle vielä, kunhan nyt päästäisiin onnellisesti odotus loppuun...

    Sokerirasitus tehdään täällä meidän paikkakunnalla automaattisesti, riippumatta painosta tai muusta. Ällöähän se litku on ja ihan tajuton nälkä aina silloin, kun ei saa aamulla mitään syödä, mutta onpahan sitten sekin homma hoidettu.

    Ruusupapulle tervetuloa :) ja Hapsiaisen ostos kuulosti hyvälle, saapahan nyt käyttää sen äitiysavustusrahan johonkin muuhun tarpeelliseen!

    Jeps, taidanpa mennä syömään jotain, nälkä! Ihanaa, kun ei enää ällötä. Matkapahoinvointi kyllä vaivaa edelleen (varsinkin, jos olen pelkääjän paikalla), mutta muuten olo on ok. Väsymys saisi jo pikku hiljaa vähetä...
     
    Mites muilla, joko on olo ns. normaali?
  5. karwis Aloittelija

    Itseä vähän synnytys jänskättää, esikoinen ku tuli kaiken tuskan jälkeen imukupin avustuksella ulos :)

    Pahoinvointi on helpottanu samoin huimaus, mut tuo väsymys.. Saa nähä pääseekö siitä eroon ennen äippälomaa, ku tuo yötyö pistää myös vähän pakkaa sekaisin.

  6. Via Peruskäyttäjä

    Pahoinvointi on nyt vähän helpottanut, luojan kiitos. Aloin olla aika rikki sen jatkuvan ällön olon ja voimattomuuden kanssa.

    Eka ultra oli viime viikolla, ja koska kaikki oli kunnossa, aloin nyt kertoa työkavereille. Kaikki ovat tähän asti olleet tosi ihania ja kannustavia. :) Jäljellä olisi tosin vielä kaksi, ja heille kertomista arkailen aika pahasti, koska kommentit saattavat olla aika kylmiäkin.. Mutta pakkohan mun on kohta kertoa, koska ei ole reilua pimittää asiaa vain kahdelta. (Meillä on kovin pieni työyhteisö.) Ääh...

    Viikkoja nyt 11+6, ja jotenkin toivon jonkinlaisen mahapömpän erottuvan jo. Mutta ei, iltaisin, hyvällä tahdolla, näkyy pientä pöhötystä muttei mitään raskaudeksi tulkittavaakaan. :P Ehtiihän tässä vielä, tietenkin, mutta haluaisin sen mahan jo!
  7. Evelina Aloittelija

    Mä en tiennytkään, että Sydänääniä tulee taas telkkarista. Katsoin sitä kun esikoista odotin ja aina oli itku silmässä :)

    Synnytyspelko on aika kova. Tai siis kuolemanpelko, josta joskus aikaisemminkin täällä kirjoitin. Kipu tms ei pelota.

    Väsyttää ja päätä särkee usein, muuten olo on suht normaali. Huimaus on vielä aisoissa pysynyt, esikoisesta se oli ihan kamalaa ja jatkui loppuun asti. Tosin se paheni vasta rv15 aikoihin, joten sitä odotellessa!

    Maha on jo selkeesti kasvanut ja edelleen mietin tunnenko liikkeitä vai kuvittelenko vaan :D
  8. Eiffe Peruskäyttäjä

    Mulla synnytyspelko nostaa aina välillä päätään. Esikoisen kanssa päädyttiin kiireelliseen sektioon pitkän "alatiesynnytyskokeilun" jälkeen ja toisaalta ajatus menosta sektioon täysissä ruumiin ja sielun voimissa on huojentava. En ole yhtään vielä tietoinen, milloin synnytystapasuunnittelu on kuten en myöskään tiedä sokerirasituksen ajankohtaa. Tällä kertaa en tee sitä virhettä, että yksin menisin sokerirasitukseen. Viime kerralla tulin niin heikkoon kuntoon, että nyt haluan vähintäänkin autokyydityksen kotiin :D

    Mun maha alkaa olla jo todella iso viikkoihin nähden. Selvästi näyttää jo raskausmahalta vaikka kassassa epävirallisesti 12 plus 2 :)
  9. Susu89 Aloittelija

    Mulla pitää mennä sokerirasitukseen painon vuoksi kun oon siinä rajoilla ylipainoine jne :/ Oksettaa nyt jo se litku ja varmaan pitää kyyti hankkia että kotia pääsee :D Synnytys jännittää jo sen takia, että matkaa synnyttämään on 216km jos en mene jo ennalta odottelemaan. Esikoisen synnytys kesti yhteensä 10 tuntia, kivut oli valtavat vaikka epiduraalia sain ja ponnistusvaihe kesti 1h 15min! Onneksi sain synnyttää kotipaikkakunnalla, täällä kun vielä silloin oli synnäri käytössä. Mutta aika näyttää mihin suuntaan tunteet muuttuu :)
  10. Mymmis Aloittelija

    Mä en oo uskaltanu koskaan tilata huuto.netistä mitään ku on niin paljon huijareita ja kaikkia.. Mut hieno ostos Hapsiainen.. :)
    Mulla on olo niin normaali että en ees usko olevani raskaana. Ainoo mikä on niin tuun ähkyyn tosi helposti. Maha on kyllä kasvanu.. Raskausviikkoja 15+2 nyt.
  11. vuononvaltiatar Ihastunut foorumiin

    Täällä ostellaan välillä jonkunkin verran tavaroita huutonetistä. Olisinko n. 70 ostosta tehnyt ja yksi on ollut ongelmainen myyjä, joka päätyi ihan poliisijuttuihin, mutta sain lopulta rahani, kun tavaroita ei koskaan ilmestynyt. Mutta en stressaa noita. Tutkin yleensä myyjän saamat palautteet... Jonkun verran olen myös tori.fistä ostellut, mutta paljon vähemmän.

    Synnytys nostaa päätään välillä täälläkin. Ensimmäinen synnytys eessä, niin kyllähän sitä jännittää. Pelota ei varsinaisesti, vielä, mutta kyllä siihen ehtii vielä :) Komplikaatioita ja yleisesti kivun kestoa jännätään tietty...

    Täällä tullaan myös täyteen huomattavasti nopeammin nykyään. Muutoin onneksi edelleen voipi melkeen kaikkea syödä, ettei oo tehnyt pahaa :) Mutta tietty enhän sitä edes huomaisi jonkun aineosan pahaa oloa aiheuttavan tämän 24/7 jatkuvan etovan olon kanssa :D
  12. totoro Peruskäyttäjä

    Synnytys ei pelota. Toivon sen vain sujuvan normaalisti! Kuten viimeksi. Vähän taidan sitä jo odottaakin...
    Mikäli kaikki menee hyvin, haluaisin pärjätä ilman ilokaasuakin. Se vain sotki keskittymistä ja silloin iski kivut, mikä sai kiskomaan sitä liikaa, paikantaju katosi, enkä tuntenut ponnistustarvetta.... Just ennen ponnistusta oli kyllä tuskaista, muttei kai kestänyt kauan... Avautumisvaihe oli ok, kun sai liikkua. Se oli sellainen transsin kaltainen olotila. Keskittyi siihen ettei keskity kipuun vaan yrittää rentoutua. (Hankala selittää.) Tämä tietysti vaati, että kaikki sujui normaalisti...

    Minä itse asiassa pelkäsin ennen ensimmäistä raskautta niin paljon, että olin varma etten lapsia edes halua!
    Mies puhui lapsista ja aloin päässäni vain käsitellä asiaa. Kun tajusin, että haluan kuitenkin, etsin netistä tietoa ja "siedätin" itseäni.
    Asia ei ollut niin pelottava, kun se ei ollut enää vieras!
    Sitten kiinnostuin tuosta luonnollisesta synnyttämisestä ja uskaltauduin yrittämään ilman puudutuksia ja muita.

    Onko teissämuita käsitöitä tekeviä? Tehdäänkö käsityöaiheinen keskustelu erikseen?!

    Löysin loistavat "äitiyshousut"! Urheiluosaston jotkut jumppa housut. (ei verkkarit)
    Nää venyy, eikä purista mahaa ja yläreunan saa tarvittaessa rullattua mahan päältä pois. Lahkeita vain joutui lyhentämään ettei niihin kompastellessa mene "urheiluksi".
  13. Mymmeli88 Aloittelija

    Mullekaan ei ole terkka puhunut vielä sokerirasituksen ajankohdasta mitään. :O Ekalla käynnillä kyllä mainitsi että se tehdään. Mutta millä viikoilla se sitten pitäisi tehdä? Mun seuraava aika on vasta kun viikkoja on kasassa jo reilut 17.
    Onkos muut muuten huomanneet itsessään, että raivostuu helposti? Musta tuntuu että varsinkin töissä, jossa eräs työkaveri on jo pidemmän aikaa käynyt käytöksellään hermojen päälle, ärsyttää mua nyt raskausaikana vielä kahta kauheemmin. Pelkään että joku kerta vielä räjähdän sille kunnolla.
  14. Emilia -82 Peruskäyttäjä

    Sokerirasitus on ainakin minun vanhassa neuvola kortissa viikolla 24-26 ja minulle se tehtiin 23+5 viikolla. Eli vielä ei hetkeen itsekään tarvi sinne mennä. Ei ollut niin paha kuin ajattelin. Litkua piti juoda vajaa kaksi pientä lasillista. Tylsää siellä oli kun kesti niin kauan, mutta onneksi oli puikot ja lanka mukana niin sain kudottua. Nyt tosin joudun ottamaan varmaan pojan (1,5v.) mukaan, joten tällä kertaa en taida kutoa ;)

    Synnytystä en viitsi murehtia etukäteen. Viimeksi kaikki meni todella hyvin, niin tällä kertaa tuskin menee. Kyllä siellä varmaan tälläkin kertaa tulee äitiä ikävä. 

    Meinasin jo kallistua ottamaan sittenkin sen äitiyspakkauksen kun joku puhui että olisi kiva pitää tallessa se makuupussi sitten kun lapsi on aikuinen. Noh, en kuitenkaan taida kun ei mahduta tänne kämppään. Meitä asuu nyt 6 henkee neliössä ja sit maaliskuussa meitä on jo seitsemän. Omia lapsia on vasta yksi, mutta miehen mukana tuli kolme lasta. Eiköhän se riitä kun toisen saa. Sitten voi ruveta myymään pinnasänkyjä yms.
  15. Sagatar Peruskäyttäjä

    Meillä töissä olen kertonut raskaudesta, ja kaikki joiden korviin se on jo kantautunut ovat todella innoissaan asiasta ja jaksavat huomioida tilanteeni. (En sitä itse mitenkään odottanut, joten yllätyin). Oon töissä tunnetusti rauhallinen, mut sain työkavereiden ällistyneet päät kääntymään, kun räjähdin kerran siitä, että raporttiaikaa on turha käyttää paskan jauhantaan selän takana. Siinä yritettiin tyyliin selvittää asiaa, mutta eihän se siitä selviä, kun kyseiset henkilöt eivät ole paikalla. Olen huomannut, että muutenkin kärsivällisyys (joka ollut mun vahvuuteni) on nyt kovasti koetuksella.

    Synnytyspelosta.. En viitsi kertoa edellisten kahden synnytysten kulusta pelottaakseen täällä ketään, varsinkaan ensikertalaisia. Pitkään harkitsin tätä kolmatta, koska pelottaa tuleva synnytys, tapahtui se millä tavalla tahansa. Toisaalta oon yrittäny lohdutella itseäni sillä, että voiko se enää ainakaan pahemmaksi muuttua.
  16. m-kukka Peruskäyttäjä

    Synnytyksestä: Itse yritän vielä olla ajattelematta koko asiaa, mutta välillä asia hiipii ihan uniin asti. Niinkuin viime yönä, kun unessa synnytys alkoi uimahallissa, eikä miekkosta saatu kiinni, ja jouduin yksin sairaalaan! Kyllä se kipu pelottaa, mutta vielä enemmän se, että vauva ei vaikka saa tarpeeksi happea. :/
  17. Neita Peruskäyttäjä

    Laitampa minäkin lusikan tähän soppaan ja kerron kuulumisia :)

    Itse olen aktiivinen facebookin käyttäjä, ollut vuodesta 2007 ja kunhan tämän raskauden kanssa ollaan tarpeeksi sujut ja tutut, eikä enää tunnu siltä, että ei halua vielä kertoa kaikille, niin ryhmään mielelläni mukaan lähden ihan omilla kasvoillani ja nimelläni. Täällä pitää lukea päivien aikana tulleet viestit läpi, että pääsee jyvälle jutuista, fb:ssa omaan kommenttiin tulleesta kommentista saa viestin. Omassa profiilissani olen pitänyt lähipiirissä vain oikeat ystävät ja sellaiset jotka mielestäni saavat valokuvani yms. nähdä, hyvänpäivän tutut yms. voi poistaa kavereista tai laittaa erilliselle listalle, jotta eivät näe kaikkia päivityksiäni.

    Äitiyspakkauksen aiomme ottaa, malttamattomana jo odottelen koska sen voisi tilata :) Kirppareilta olen ostanut bodeja, potkareita ja yöpukuja, itkuhälyttimrn ja potan koska olen tosi halvalla saanut uusia vaatteita ja hyväkuntoisia tarvikkeita. Potta on lähinnä sisarusten pikkuvieraille, mutta käyttöön se pääsee viimeistään sitten omalla :) Kaupasta en ole ostanut vielä muuta kuin yhdet raitapöksyt (en voinut vastusta ;).

    Synnytystä en ole ehtinyt miettiä, mutta ei se näin suorilta pelota ainakaan vielä yhtään. Asia tulee sitten ajankohtaisemmaksi kunhan loppusuora alkaa häämöttämään. Sydänääniä-ohjelmaa olen myös välillä areenalta katsonut, toivoisin vaan enemmän samanlaisia ohjelmia telkkariin. Itse käyn töissä arkena 8-16 ja joskus iltaisinkin, niin aamupäivän ohjelmat jää katsomatta kokonaan. Youtubesta olen jonkun verran katsonut videoita lähinnä videopätkiä masukuvista, jotka on koostettu kivasti. Onko kenelläkään muulla samanlaista projektia aloitettuna? Me otamme masukuvan kerran viikossa ja jos joskus syntymän jälkeen sen saisi kasattua videoksi... ;)

    Täällä on mukava verkottua ja saada vertaistukea, itselläni ei ole tiedossa yhtään paikkakunnalla asuvaa ystävää, joka olisi samaan aikaan raskaana kuin minä. Ja olen ollut niin väsynyt, että en ole kyllä ystäviä ehtinyt nähdäkään. Te, jotka olette jo hieman pidemmällä, milloin rättiväsymys alkoi väistyä ja jaksoitte muutakin kuin työpäivän/ arjen pyörittämisen? Olisi mukava viettää arki-iltaa miehen kanssa ihan perusjuttujenkin parissa leffakatsoen yms. mutta aivot ovat olleet niin totaalisen narikassa töiden jälkeen, että ihan harmittaa. Onneksi mies on ollut ymmärtäväinen, tietää missä mennään kun seuraa neuvolan antamista kirjoista raskauden etenemistä :)

    Rakenneultraa odotellessa, mukavia syksynjatkoja Rovaniemeltä!
  18. Cilmi Peruskäyttäjä

    Mulla on pahoinvointi ja oksentelu helpottanut, mutta väsyttää ja huimaa edelleen. *Tirppa*, mulla oli viimeraskaudessa ainakin toi väsymys yks niistä oireista joka kesti alusta loppuun saakka, valitettavasti.. Aina välillä jaksaa tsempata yhen päivän (esim. sukulaismenoja varten) ja sitten kolme seuraavaa onkin taas keräiltävä voimia. Monet mun sukulaiset jaksoikin ihmetellä kuinka olin niin pirteä ja elinvoimainen.. heh.. :D Siltähän sen voi antaa näyttää..

    Voitaisko me perustaa toi Facebook-ryhmä ja sinne sitten liittyy ne ketkä haluaa? Vaikuttais ainakin siltä että moni haluaa täälläkin sen jälkeen jatkaa keskustelua niin tuskin se mihkään tyrehtyy. Joku "Facebook-expertti" vois sen perustaa? Joku joka osais tehdä siitä varmasti salaisen. Mä oon niin huono noissa asetuksissa..

    Mun esikoisen ajan facebook-ryhmässä on nyt kaikki yhden vuoden täyttänyt ja tosi aktiivisena pysynyt keskustelu. Meistä on tullut tosi läheisiä ja ollaan treffailtukin monta kertaa. Välillä koko porukalla ja useammin sitten eri puolilla Suomea ne jotka siellä päin asuu. :)

    Mä oisin kovasti halunnut tehdä sellasen masunkasvuvideon, mut oon ollu liian saamaton. En vieläkään ottanut yhtään kuvaa, vaikka selkeä pömppis ois jo. Viimeraskaudessa masukuvat jäi yhden käden sormilla laskettavaks. :/
  19. Puuha-Pirkko Aloittelija

    Hui hai! Jänniä aikoja täällä jälleen elellään. Jossain ketjussa mainitsin aiemmin, että kävin istukkabiopsiassa...nooh sen tuloksesta ei saatu irti mitään muuta kuin sukupuoli. No kun kerran sille tielle oli lähdetty, että tutkitaan, niin sitten tällä viikolla kävin vielä lapsivesipunktiossa. Sen tuloksia tässä odotellaan ja jännäillään, huomenna soittaa lääkäri ja kertoo tulokset!

    Täällä on näköjään ollut puhetta fb-ryhmästä. Jos kerran kiinnostuneita on, niin minä voin semmoisen perustaa.
  20. Puuha-Pirkko Aloittelija

    ohoh, soitto tulikin jo tänään, olipa nopeaa toimintaa. Terve vauva tulossa, sen perusteella mitä tässä pikatestissä pystyivät selvittämään, eli kromosomit 13,18 ja 21 on ok. Sitten jännäilemään ensimmäistä rakenneultraa, joka on parin viikon päästä. Jospa sitten nähtäisiin jo paremmin sydämenrakenteet. Tämän viikon ultrassa sydän näytti (sen mitä niin pienestä pystyi näkemään) olevan kunnossa. Ja muutenkin rakenteet oli ok. Olo on tällä hetkellä niiiin helpottunut, vaikkakin jännäilyt jatkuu. Mutta eipä kait lasten kanssa ikinä voi olla ihan täysin huoleton.

Jaa tämä sivu