Syyskuu syksyn alku!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lindas
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minäkään en aio ottaa äippäpakkausta.
Otin esikoiselleni 2003 ja siloinkin meni kaikki muu paitsi tarvikkeet uutena kiertoon.
Aion käyttää edelleen minun omaa äp makuupussiani joka onkin jo 30.v vanha,
eli ei ne tuotteet siinä pakkauksessa ainakaan heikkoja tekoa ole ;)
Kirpparila käydessäni olen huomannut että äp:n makuupusseja  on uusina setteinä (tossut,hanskat ja hattu) 4-7€ .. ja näin maaliskuisena se toppapuku on TODELLA ISO !
Mutta minustakin se oli kiva ottaa esikoiselleni vaikka käytännössä olikin turha..

Ja muuten mitä syksyyn tulee niin ihanaa, kun saa laittaa vaatetta päällä!
En tahtoisi vielä kertoa kenellekkään raskaudesta.
Lauantaina lähden turkkiin paljastelemaan pulleaa mahaa rannalle. Siellä voi huoletta olla, miettimättä näkeeks joku :)

Ihanaista syksyä !

 
Hei taas pitkästä aikaa! En muista koska viimeksi oon käynyt kirjoittelemassa, mutta yritän taas aktivoitua.

Äitiyspakkaus oli mun mielestä tosi poikamainen monelta osaa. Ei olla vielä päätetty, otetaanko pakkaus vai ei. Esikoisen jäljiltä ne tärkeimmät on tallessa, mut toisaalta olis ihana saada vauvalle ihan oma (ainakin se makuupussi).

Onko tässä ryhmässä aikomusta perustaa fb-ryhmää jossain vaiheessa?

Meillä vauva voi hyvin, sykkeet ainakin kuuluu hyvin ja liikkuvainen yksilö taitaa olla tulossa. Dopplerilla olen liikkeitä kuunnellut ja tänään olen ollut tuntevinani pari muljahdusta (en vielä luota siihen että ne liikkeitä on). Nt-ultra meni hyvin. Nt-mitta oli vain 0,57mm ja riskiluvuksi yhdessä verikokeiden tulosten kanssa saatiin 1:58000. Ihanat kuvat tuli myös muistoksi.

Nyt perehdyn paremmin teidän kirjoituksiin ja käyn tsekkaamassa uudet masukuvat! :)
 
Moikka kaikille!

Sori kun oon ollut nyt hiljainen täällä ryhmässä, mutta en oo oikeen pystynyt seuraamaan. Mulla on niin hirveä olo niiden puolesta joiden vauvat ei oo pysynyt kyydissä mukana. Enkä osaa valita oikeita sanoja, ei kai siihen voikkaan mitenkään lohduttaa.. Toivoisin vaan niin kovasti että kukaan ei joutuisi kokemaan sellaista. Tän ryhmän lisäksi mun kahdelle ystävälle on tullut keskenmeno, enkä osaa lohduttaa. Ja yhdellä tuttavalla myös. Tuntuu vaan, että näitä on nyt aivan liikaa ja joka puolella. Vaikka yksikin on liikaa! :/ Oon nähnyt ihan joka yö painajaisia että saan keskenmenon. Tapahtumat on muuten erilaisia, mutta jossain vaiheessa unta multa alkaa vaan vuotamaan paljon verta alapäästä ja joudun paniikkiin, ja se on niin todentuntuista. Onneksi mulla noi asiat pysyneet kuitenkin vain siellä unien puolella..

Mutta positiivisempaan.. Tällä välin mulla ollut neuvoiloita ja ultria ja niissä saatu pelkästään hyviä uutisia. <3 Meillä on myös kotidoppleri, jolla kuultiin sykkeet kerran. Liikkeitäkin oon tuntenut satunnaisesti. Aivan selkeää möyrintää. :3

Me ei aiota ottaa äitiyspakkausta. On kuitenkin toi esikoisen äitiyspakkaus vielä jäljellä ja ne vaatteet suurin osa käyttämättömiä. Haluan ostella vähän persoonallisempia vaatteita.. Mutta noi pakkauksen turkoosit potkuhousut ja bodyn haluisin jostain saada, tytölle taikka pojalle! Ne on ihania. :)

Mä kannatan facebook-ryhmän tekemistä, jos siis sellanen perustetaan niin oon mukana. ;)

Millä viikoilla alkoikaan toi toinen raskauskolmannes? 14.?
 
No siis ei oo mitään vuotoja eikä kipuja mut mulla vaan kokoajan pelko, et tää vauva ei jaksa loppuun asti, on ollu 3 ultraa ja nt-ultra mut kummittelee huhtikuun keskenmeno. Täytyy varmaan kysyä neuvolasta saanko käydä kuuntelemassa sydänääniä.
 
Minä en oikein tiedä tuosta FBstä... Minusta on ollut hyvä, että nämä ovat erikseen.
Nykyään kaikki on fesessä, eikä se suinkaan ole vain hyvä juttu! Varsinkin, kun sen luotettavuus on niin ja näin ainaisine uusine sovelluksineen...
Tosin meitä näyttää olevan jo tosi pitkä lista! Ehkä keskustelu ei tyrehdy täälläkään, jos osa siirtyy FBhen.

Toinen kolmannes näyttäisi olevan raskausviikot 13-27.
Mulla alkaa siis JO ens viikolla!

Mymmis voi sitä epävarmuutta on muillakin. Minulla on ollut vain hyvin varhainen keskenmeno ennen esikoista. Tämä vauva vain on niin kovasti toivottu, että pelottaa ettei tämä onni kestäkään kauan...
Onneksi pian alkaa tuo toinen kolmannes. Keskenmenonriski vähenee huomattavasti!
 
Kysyppä Mymmis ihmeessä että saat itselles rauhan! :) Mä olisin ilman tota doppleria varmaan kokoajan soittelemassa neuvolaan :)

Mä poistuin FB:sta pari vuotta sitten kun tuntu että koko mun elämä oli niin julkista. Alko ahdistamaan se hirveä kaveri määrä, ei kai kellään todellisuudessa ole 300 niin hyvää kaveria/tuttua/sukulaista joiden kanssa haluaa jakaa niin paljon henk.kohtasta infoa mitä siellä tuli jaettua..toki myös itestä tosi paljon kiinni kuinka paljon päivittää, mutta mä tykkäsin paljon laitella kuvia ja kertoa menemisistä joka sitten kostautui sillä ettei ollut enään yhtäkään askelta josta joku ei tiennyt..
Nyt olen ajatellut mennä takaisin, mutta otan kavereiksi vain lähimmät sukulaiset ja ystävät. Olen niin erakoitunut nykyään (ehkä jtn lievää raskauden jälkeistä/aikaista masennusta?), että ehkä sitä kautta mun on helpompi olla läheisiin yhteydessä ja näyttää olevani vielä hengissä vaikka pitäisinkin jo kolmatta päivää puhelintani kiinni.. :)

Ja nyt kyllä meni ihan ohi aiheen! :) Mutta siis, jos perustatte ryhmän, en siihen varmaan osallistu. Tykkään myös että nämä on jotenkin erikseen. Tiedän muista foorumeista että se keskustelu todella tyrehtyy kun jutut siirtyy faceen..
Huomasin myös että kaikki on nykyään facessa. mm. moneenkaan arvontaankaan ei pysty osallistumaan, ellet ole facessa.. :)

Cilmi, toivotaan että noi sun painajaiset loppuis pian! Todella ahdistavia tollaset! :S
 
Minä en ainakaan aio siirtyä facebookiin, joten toivon todellakin, että keskustelu jatkuisi aktiivisena tällä foorumilla.

Vatsa kasvaa hitaasti mutta varmasti. Tänään viikkoja 12+1, ja taas yhtenä merkkinä vatsan kasvusta se, että vuosikausia käyttämästäni vyöstä loppuivat reiät!
Kyllähän työpaikallakin ovat ihmiset luoneet arvioivia katseita vatsanseudulleni (tai näin minusta ainakin tuntuu), mutta ehkä he ovat vaan katselleet, että kyllähän tuokin on kesän aikana päästänyt itsensä lihomaan... ;)

Kenellekään emme siis raskaudesta vielä ole kertoneet, vaan olemme vielä pitäneet sen omana salaisuutenamme. Enkä taida vieläkään pitää mitään kiirettä kertomisen suhteen. Kyllähän sitä ehtii vähän myöhemminkin.

Maanantaina oli nt-ultra, ja siellä oli kaikki niin hyvin kuin vaan tässä vaiheessa olla voi. Pikkuinen näytti peukaloa, itse en sitä huomannut, mutta kätilö sitä naureskeli pitkän aikaa. Ehkäpä se oli hyvä merkki, vähän niin kuin viesti pikkuiselta, että täältä tullaan, älä sie äippä murehdi! emoticon
 
Mullekaan ei tuu kirjoteltua tänne jostain syystä. Eikä pysy päässä, kuka kirjoitti mitäkin ;) Esikoista odottaessa juteltiin täällä ensin ja vähän ennen synnytystä siirryttiin Facebookkiin. Meillä on siellä vieläkin se 31 jäsenen ryhmä ja jutellaan tosi aktiivisesti kaikesta maan ja taivaan väliltä. Esikoiseni on 1,5vuotias. Ollaan myös muutamaan otteeseen tavattu parin samalla seudulla asuvan kanssa. Siellä on kivempi jutella, jos haluaa että ihmiset tulee "vähän aidommiksi", kun täällä ollaan nimimerkkien takana. Ymmärrän kyllä senkin, et useat nimenomaan haluaa keskustella nimettömänä.
 
Facebook-ryhmähän jos perustettaisiin niin tottakai se olisi salainen, johon pääsee vain kutsutut eikä ryhmä näy haussa. Vaikka oon kyllä ittekkin sitä mieltä että nykyään kaikki pyörii liikaa facebookin ympärillä, niin silti mielummin siellä salatussa ryhmässä jakaisin näitä asioita kun täällä missä kuka vaan pääsee lukemaan. Tulee pakostikkin sensuroitua puhumisia. Ja esim. masukuvia tai ultrakuvia en halua jakaa tänne kaikkien nähtäville. Olishan se ihan kiva jos molempiin paikkoihin, facebookkiin ja tänne olis tarpeeks ihmisiä että keskustelua voitais käydä molemmissa päissä.
 
Kieltämättä sitä miettii mitä tänne kirjoittaa, mutta en itse luota juuri enempää FBhen! Onhan ne yksityisvietitkin kai jossain vaiheessa lävähtäneet kaikkien nähtäville!?
Ja jos ei muista joka kieltoa päivittää.... Se on vain jotenkin rasittava.
Harmi kun ei ole parempaa vastaavaa vielä....

Tuo että FB porukasta voi tulla tiivis ja jatkossakin yhteyttä pitävä, kuullostaa kyllä kivalta!

Tänne kirjoittelusta vielä. Esim mieheni ei tiedä minun nimimerkkiä enkä sitä kerrokaan. Kävisi vain lukemassa mitä kirjoitan. Muka hänestä!
 
Uutena tänne kirjoittelen, joten jos lähettelen viestejä jotenkin hassusti, niin antakee anteeksi :).

Mä halusin nimen omaan kirjoittaa tänne enkä fasebookiin. En ole sinne liittynyt enkä varmaan liitykään. Jo ihan ammattini puolesta en halua sinne mennä (elkää kysykö, mitä teen, en sitä teille kerro ;)) ja mieheni siellä jo on ja hänkään ei siellä käy kuin "joskus ja jouluna". Joillekin se sopii ja ei siinä mitään, varsinkin jos tykkää ja jaksaa siellä päivittää kuulumisia tosi usein. Täällä tosiaan on iso lista odottajia, joten ei varmaan haittaa, jos jotkut sinne fb:n siirtyy. Kokemukseni mukaan vaan on joskus käynyt niin, että kun sinne on menty juttelemaan, tämmöinen julkinen keskustelu on tyrehtynyt lähes olemattomiin. No katsotaan, miten tilanne tästä kehittyy.

Äityspakkausta kävin toissaviikolla piruuttani kurkkaamassa ja olihan ne värit aika poikavoittoisia. No eipä se mitään, hyvin suurella todennäköisyydellä meille kuitenkin tulee se kolmaskin poika :), joten jos pakkaukseen päädytään, niin eipä värimaailma haittaa. Ja jos kävisi niin iso ylläri, että tulis tyttö, niin haitanneeko tuo sitten, mitä väriä vaavi käyttää. Mies on sitä mieltä, että tottakai pakkaus otetaan, mä en ole niin varma...

Tänään olen ollut kotosalla, koska nuorempi pojista kuumeessa. Väsykitinää kuunnellessa on siis tämä päivä pitkälti mennyt. Toivottavasti menisi pian ohi, eikä tuo esikoinen sairastuisi.

Onko muuten teillä muilla kuuma koko ajan? Mulla on jo nyt hiki lähes jatkuvalla syötöllä! Viime raskauksissa tämä "hohkaaminen" on tullut vasta loppuviikoilla. Huh hellettä ;)...


 
Ofelia, mitä töitä teet? Ei vaan! ;)
Mä palelen palelen palelen koko ajan kun oon kotona. Meillä sisällä vaivaset 25astetta lämmintä :) Mutta heti kun lähden liikkeelle, vaikka ihan rentoa kävelyä vaunujen kanssa, niin tulee armoton hiki!
 
Minäkin ennemmin palelen kuin kärsin kuumasta. En muista, että sellaista olisi ollut viimeksikään...

Minä, sen lisäksi että höyrähdin jo ostamaan vauvan vaatteita, olen kirjoittanut listaa mahdollisista vauvan nimistä... Kirjastossakin nimikirjaa selasin....
Miehen kanssa ei kuitenkaan vielä olla nimistä puhuttu.
Minulla on kyllä jo pari vahvaa ehdokasta! Tytölle, vaikka olen ollut kovasti ollut sitä mieltä että poika sieltä tulee. Pojalle on vain yksi jota olen vähän pyöritellyt mielessä.

Seurakuntalehtiä ei muuten tule luettua, mutta kastettujen palsta pitää aina katsoa! (Harmi kun ei tule hesaria!) On siellä joskus vähän omasta mielestä erikoisia nimiä, mutta saa myös viitettä suosituimmista nimistä.

Esikoiselle muka mietin "ei trendinimeä", mutta eikös vain se suosittujen kymppiin mahtunut! Yhdistämällä siihen toinen vähemmän suosittu nimi saatiin sitten uniikki nimi.  Ja jostain syystä taas pyörittelen kahden tavallisen nimen yhdistämistä...
 
Moi täältäkin!

Mulla ei nyt jostain syystä näy toi nimimerkki, mutta Tiikerililja tässä kirjoittelee :) Muillakin taitaa olla samaa ongelmaa, josko tuo menisi ohi jossain vaiheessa.

Uutta äippäpakkausta olen ohimennen vilkaissut ja minusta se näyttää ihan järkevältä. Usein kuulee, että vaatteet on liian poikamaisia, mutta minusta sillä ei nyt ole hirveästi väliä. Varsinkin ne pienimmät vaatteet menee niin nopeaan pieniksi, että on oikeastaan ihan sama, millaista värimaailmaa ne edustaa, kunhan ovat käteviä ja helppokäyttöisiä. Tyttövaatteita on kaupat ja kirpparit pullollaan, sieltä voi ostaa niitä vielä monta vuotta lapsen syntymästä eteenpäin :) No, itse en tuota pakkausta ota, kun edellinen on vielä tallessa ja kaikin puolin käyttökelpoinen. Varsinkin ne kynsisakset on olleet loistavat. Ite koluan vaatteita paljon kirpparilta, ja tosi hyviä on tullut vastaan.

Facebook-ryhmään en ainakaan itse lähtisi vielä liittymään. Esikoisen palstalla porukka pysyi raskausajan, sitten synnytyksen myötä siirryttiin pitkälti faboon ja keskustelu palstalla tyrehtyi. Molemmissa on hyvät puolensa - foorumille voi kirjoitella suht nimettömänä, jutut voi kätevästi jaotella topiceiksi joista voi tarkistella jälkikäteen erinäisiä juttuja, ja oman kokemuksen perusteella täällä foorumilla tulee vähemmän yhteenottoja kuin fabossa, missä ihmiset eivät tunnu punnitsevan jokaista viestiään samalla tavalla kuin täällä foorumilla. Facebookin etu on minusta se, että siellä pystyy tutustumaan ihmisiin lähemmin (esim oman paikkakunnan mammoihin), viestittelyyn menee vähemmän aikaa (lapsiperheen arki...) ja viestittely on ylipäänsä nopeampaa, vastauksia omiin kysymyksiin voi saada nopeammin. Summa summarum, kukin saa minun puolestani päättää, missä viestittelee. Itse toivoisin, että ainakin raskauden aikana tämä palsta pysyisi aktiivisena, sitten lasten synnyttyä voisi itsekin harkita siirtymistä Facebookin ryhmään.

Meidän esikoistyttö täyttää parin viikon päästä kokonaisen vuoden :) Oon tässä muistellu synnytystä ja erehtynyt katsomaan Sydänääniä telkkarista, voi mitä pillitystä ne saavat aikaan! Katsoin niitä joskus ei-raskaana, ja silloin eivät herättäneet tunteita, mutta nyt alkaa taas huuli väpäjämään. Muutenkin herkistyy ihan ihme asioista. Hermot on onneksi vielä tallella, vaikka välillä jaksaminen on mitä on. Työpäiväni voivat venyä pitkiksi ja esikoisen jatkuva vahtaaminen ja kantaminen rassaa tuon tuostakin. Kaikki muut hössöttää että "muista sitten lepäillä", niin, missä välissä se onnistuu? Onneksi yhden yön viikossa saa nukkua aamulla niin pitkään kuin huvittaa, kun mies hoitaa toukan aamurutiinit.

Oma maha ei ole vielä lähtenyt kasvuun, sama reppu siinä roikkuu mikä ennenkin :) Äitiysvaatteet on vielä tallella, tykkäsin käyttää niitä myös raskauden jälkeen, kun olivat mukavia päällä. Liikkeitäkään en ole vielä tuntenut, kun noita oman vatsan "liikkeitä" tuntuu olevan aikas paljon. Pikku kupliminen jää niiden varjoon.

Enpä nyt muista, mitä kaikkea tänne piti höpötellä. Palaillaan taas ja hyvää syksyn alkua kaikille!
 
Joo, voi ei toi sydänääniä sarja!! Täällä kans pillitetään kun sitä katon :D Synnytyksen jälkeen en moneen kuukauteen voinut kattoo sitä kun alko ahdistamaan kun tuli oma synnytys mieleen. Mutta nyt taas pystyy, varmaan sitä jotenkin tietää että edessä se on, turha pyristellä vastaan! :)
 
En mäkään oikeen tosta facebookista välitä.. Kiva kun on tämä sivusto erikseen.
Onko kellään mitään synnytyspelkoja tai odotuksia sen kulkuun?
Itse toivon että tämä syntyisi ilman käynnistystä.. Esikoinen syntyi rv 42+3 ja painoi 4090g 53cm.. :)
 
Oon ehdottomasti fb-ryhmän kannalla. Tietystikään kaikkien ei sinne tarvitse liittyä, mutta esikoisen kuukausiryhmä hiljeni täysin lasten synnyttyä ja juttu on jatkunut pelkästään fb:ssa. Siellä juttelu on toisaalta mukavampaa kun kaikki ovat "omana itsenään" kuvien kanssa ja minusta tuntui, että ihmiset lähenivät toisiaan kun niin lapset kuin äiditkin saivat kasvot :) Parashan se olisi jos vau:ssakaan ei juttelu hiljentyisi, mutta niin siinä taitaa aika usein käydä vähän sen jälkeen kun lapset ovat syntyneet :(
 
Mulla ei ole synnytyspelkoa. Esikoinen syntyi 42+0, paino oli tosin keskitasoa (3410 g). Käynnistys olisi ollut parin päivän päästä, mutta yliaikakontrollin sisätutkimus taisi saada vauhtia neitokaiseen :D Synnytys kesti vain 8 tuntia säännöllisien supistusten alusta, mutta kivut oli kovat ennen kuin sain epiduraalin. Nyt lähinnä jännittää se, miten kätilö suhtautuu tuohon puudutuksen antamiseen. TYKSissä on omat kriteerinsä, milloin se voidaan antaa (tai ainakin viime vuonna oli). Itellä tuo epiduraali nopeutti avautumisvaihetta huomattavasti, kun sain rentoutua ja lapsi pääsi etenemään synnytyskanavassa. Toivon, että nytkin saisin puudutuksen, jos sillä on sama vaikutus. Muuten yritän mennä synnärille avoimin mielin. Koska eka synnytys meni onneksi hyvin, se ei pelota, mutta se synnytyksen jälkeinen aika pelottaa hieman... Viimeksi oli todella rankkaa, kun imetys epäonnistui täysin ja tuijoteltiin vain sitä, monta grammaa lapsi on missäkin ajassa kasvanut :( Mä en saanut nukuttua yhtään ja itkin koko ajan. Ja hormonit... Se taisi kestää kuukauden. Sitten otin järjen käteen ja lopetin imetysyritykset, jotka rassasi sekä itseä että lasta. Toivon hartaasti, että tällä kertaa imetys onnistuisi eikä samaa ruljanssia tarvitsisi kärsiä. Varsinkin, kun esikoinenkin on hoidettavana. Ei tuota aikaa ehkä varsinaiseksi masennukseksi voi kutsua, mutta se oli todella rankkaa aikaa.
 
Minulla tulee synnytystapa-arviointi 5 viikkoa ennen laskettua aikaa. Esikoinen syntyi hätäsektiolla. Säännölliset tiheät supistukset oli alkaneet reilu 50 tuntia aiemmin ja aamusta olin synnärillä, tyttö syntyi illalla. Epiduraalia lisättiin 3 kertaa ja ilokaasua otin alussa.Siinä vaiheessa kun sain ponnistaa, vauvan sydänäänet aina heikkeni. Yritettiin imukupilla ja kun ei onnistunut, meni hätäsektioon. Apgar pisteet oli  2/5/7. Lääkäri sanoi minulle herättyäni, että lapsi ei olisi mahtunut tulemaan ulos. Kuitenkaan painoa ei ollut kuin 4kg. Onneksi oli osaava henkilökunta.
Minulla on paljonkin pelkoja ja toivon suunniteltua sektiota, sillä en kokemukseni vuoksi näe mitään etua normaalissa alatiesynnytyksessä.
 
Mä en ole myöskään kovin innostunut Facebook-ryhmästä, vaan keskustelen mieluummin erillisellä forumilla. 

Itse olen ainakin toistaiseksi ajatellut hakevani Kätilöopiston Haikaranpesään, jos rakenneultrassa kaikki on ok. Toivoisin, että voisin synnyttää mahdollisimman luonnollisesti (katsotaan muuttuuko ääni kellossa kun asia tulee ajankohtaiseksi). Varsinkin amme kiinnostaisi.

Olen ollut paljon kätilöimässä kissojen synnytyksiä, joten sitä kautta prosessi on tuttu, vaikkei sitä nyt tietysti voi suoraan verrata. Siihen osaa kuitenkin suhtautua jotenkin enemmän luonnollisena tapahtumana, joka sujuu useimmiten omalla painollaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top