Liitytäänpä nyt mukaan tähän keskusteluun vähän jälkijunassa. :D Laskettu aika on 27.9. ja viikkoja on 30+3. Itselläni on ikää 24 vuotta ja miehellä 48.
Olen aina halunnut saada lapsen suhteellisen nuorena, alle kolmekymppisenä. Mies olisi halunnut lapsen jo aikoja sitten, mutta oma elämäntilanteeni ei mielestäni aiemmin olisi ollut hyvä lapsen hankinnalle. Halusin ensin opiskella ja olla jonkin aikaa töissä. Lisäksi viime vuoden lokakuussa sain vihdoinkin toteutettua monen vuoden haaveeni, kauneusleikkauksen, ja sen jälkeen aloimme yrittää lasta. Tammikuun alussa sitten tärppäsi. :)
Raskausaika on sujunut yllättävän hyvin. Alussa tosin oli ruokahaluttomuutta ja vähän oksentelin, ja nyt myöhemmin on esiintynyt huimausta, mutta muuten olen kyllä nauttinut raskaana olemisesta. Yritän nyt ottaa kaiken ilon irti tästä, sillä todennäköisesti tyydymme vain yhteen tenavaan. =D
Innoissamme olemme hommanneet jo vauvalle tarvikkeita, sisustaneet kotia vauvaa varten ja luopuneet joistain vanhoista huonekaluista, jotta kaikki saadaan mahtumaan. Enää jotain pikkuhankintoja on tekemättä, mutta ne saavat odottaa elo-syyskuulle.
Synnytyksestä on jotenkin ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta odotan kovasti, että pääsisimme hoitamaan vauvaa ja toisaalta pelkään sitä kipua. Pari kaveriani synnytti esikoisensa tänä kesänä ja molemmat kertoivat, että oli ihan kauheaa (ja perään lohduttelivat, että eivät halua pelotella minua). :D Noh, toisaalta ajattelen, että synnytys kestää vain sen hetken, mutta lopputulos palkitsee koko loppuelämän.