Syyskuiset esikoisen odottajat <3

Miäki täytän syyskuussa 36 ja mies lokakuussa 31 - ja vaikkei tota lapsettomuusdiagnoosia ois lykätty, nii en koe, et oisin kovin paljon aikasemmin ollu "valmis" äidiksi :)
Mutta paljon oon myös miettiny tota, et yritetäänkö vielä toista lasta ja milloin..Kuitenkin tota omaa ikää on jo sen verran, et ei tässä kannata vuosikausiks jäädä miettimään.. No aika näyttää :)
 
Jee nyt on hyvä fiilis.. tässä parina päivänä ollut sellainen fiilis että housuihin lorahdellut jotain mitä ei vielä kuuluisi tulla. Päätin sitten oman mielenrauhan vuoksi mennä tutkituttamaan asian joten mentiin miehen kanssa käymään naistenklinikan päivystyksessä. Lapsivettä ei ollut tihkunut ja paikat hyvin kiinni. Yksi suuri huolenaihe myös ollut että vauva olisi liian iso viikkoihin nähden radista johtuen. Tästä muutaman kerran tullut itkuakin tihrustettua ja stressattua. Mutta pikku poikamme olikin ihan normaalin kokoinen 1400g vauhtiveikko. Nyt on kyllä niin helpottunut olo ja stressi katosi kokonaan että voi taas rauhallisin mielin odottaa syyskuuta. Kannatti kyllä ehdottomasti käydä päivystyksessä vaikka turhalta meinasikin tuntua mennä.
 
Ihanan eri-ikäistä porukkaa täällä :)

Mä oon 30v tuleva mami ja isäntä 33v. Vuos sitten ostettiin oma asunto ja lemmikeitä meil on ollut 14 vuotta, et tuntuu ihan luonnolliselta jatkumolta tää perheenlisäys :) Oon iloinen, et oon saanu nuoruuden rellestää ja mennä, huolehtien vain itsestäni ja aika aikaansa kutakin :)

Nyt odotan innoissani tätä uutta elämänvaihetta.

Jos luoja suo voisi pikkukakkosen aika olla n kahden vuoden kuluttua :)
 
Liitytäänpä nyt mukaan tähän keskusteluun vähän jälkijunassa. :D Laskettu aika on 27.9. ja viikkoja on 30+3. Itselläni on ikää 24 vuotta ja miehellä 48.

Olen aina halunnut saada lapsen suhteellisen nuorena, alle kolmekymppisenä. Mies olisi halunnut lapsen jo aikoja sitten, mutta oma elämäntilanteeni ei mielestäni aiemmin olisi ollut hyvä lapsen hankinnalle. Halusin ensin opiskella ja olla jonkin aikaa töissä. Lisäksi viime vuoden lokakuussa sain vihdoinkin toteutettua monen vuoden haaveeni, kauneusleikkauksen, ja sen jälkeen aloimme yrittää lasta. Tammikuun alussa sitten tärppäsi. :)

Raskausaika on sujunut yllättävän hyvin. Alussa tosin oli ruokahaluttomuutta ja vähän oksentelin, ja nyt myöhemmin on esiintynyt huimausta, mutta muuten olen kyllä nauttinut raskaana olemisesta. Yritän nyt ottaa kaiken ilon irti tästä, sillä todennäköisesti tyydymme vain yhteen tenavaan. =D

Innoissamme olemme hommanneet jo vauvalle tarvikkeita, sisustaneet kotia vauvaa varten ja luopuneet joistain vanhoista huonekaluista, jotta kaikki saadaan mahtumaan. Enää jotain pikkuhankintoja on tekemättä, mutta ne saavat odottaa elo-syyskuulle.

Synnytyksestä on jotenkin ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta odotan kovasti, että pääsisimme hoitamaan vauvaa ja toisaalta pelkään sitä kipua. Pari kaveriani synnytti esikoisensa tänä kesänä ja molemmat kertoivat, että oli ihan kauheaa (ja perään lohduttelivat, että eivät halua pelotella minua). :D Noh, toisaalta ajattelen, että synnytys kestää vain sen hetken, mutta lopputulos palkitsee koko loppuelämän.
 
Kyllä täälläkin alkaa tuo synnytys jo jännittämään! Noin kuusi viikkoa enää laskettuun aikaan, kyllä aika on vaan mennyt äkkiä.

Kova urakka ja ponnistus synnyttäminen varmasti on, kipua ja tuskaa, mutta sitten saa vihdoin vauvan syliinsä. Eniten pelkään että paikat repee ja synnytyksestä toipuminen kestää kauan. Kaverit on mulle antanut vinkkejä synnytykseen, että ota limpparia ja suklaata sekä musiikkia mukaan jos synnytys kestääkö kauan, niin saa energiaa ja ajatukset edes hetkeksi muualle musiikin avulla :)
 
Sama täällä, jännitys alkaa kasvamaan. Eilen käytiin miehen kanssa tutustumassa Hyvinkään sairaalalla synnytysosastolla. Siinä vaiheessa kun astuttiin synnytyssaliin, meinasin purskahtaa itkuun. En osaa selittää miksi, oli hirveä työ pitää ittensä kasassa.

Kaikki muu alkaa olla jo kasassa ja hankittuna, ainoa huolenaiheeni on nimiasia. Moneen kertaan jo saman unen nähnyt ettei keksitäkkään pienelle nimeä. Mutta ehkä se tulee viimeistään sitten kun näkeen pienokaisen :)

Yöt menee aikalailla valvoessa ja pyöriessä kun uni ei tuu. Vaikka kuinka väsyttää sänkyyn kömpiessä, niin pään ku iskee tyynyyn ni johan on väsy tiessään. Aamusin onneks saa nukuttua rauhassa ja pitkään.
 
Tiistaina alkoi sitten äitiysloma heti kesäloman perään ja kaikenlaista pientä tullut tehtyä. Käytiin hakemassa meille ihka uusi mekanismituoli ja vaihdettiin olohuoneen järjestystä, jotta satiin uusi perheenjäsen mahtumaan...kyllä nyt kelpaa! Nyt on ensimmäinen koneellinen vaavin vaatteita koneessa ja alan niitä nyt pikkuhiljaa järjestelemään niin kun muitakin lapsosen tavaroita. Tarvii varmaan samalla tehdä pientä inventaariota, jotta tietää mitä vielä puuttuu.
Kui muilla, mut meillä lähisuku arvuuttelee kilpaa vaavin nimeä ja sukupuolta.
Mies alkoi kasvattamaan playoff karvoitusta naamatauluun viimeisen kuukauden kunniaksi...tuanoinii...mitä tuohon nyt sanoisi...itsekin inhoo sitä...ei se ulkonäkö, mut se käyttömukavuus . Siinäpä sitä elokuun aloitusta. Missäs vaiheessa muilla on järjestelyt vai olenko mä vaan etuajassa näissä?
 
Mä kesälomal alotin kanssa touhuun enemmän noita vauvan juttuja. Nyt on sänky kasattu ja pedattukin, vaatteet pesty ja viikattu, sit on hankittu pesunesteet vanulaput sun muut. periaattees kaikki on sillei valmista mutta vaan järkkäilyä ja paikoilleen laittoa vaille valmista. Sairaalakassia pitänee vielä joku päivä miettiä valmiiksi.
 
Täälläkin on jo ehditty kesälomalla pestä ja viikkailla vaatteet ja petivaatteet :) Myös vaunut, rintapumppu, sitteri, kantoliina ja vaippahuoltohommat valmiina. Mitähän sitä keksii, kun ensi viikolla alkaa virallisesti äitiysvapaa :D Tänään jo googlailin nimiäisten järjestelyistä... Ai niin, sairaalakassin pakkailu on vielä kesken :wink
 
Oon viettäny mökillä melkein koko kesän joten hommat on vähän vaiheessa, mutta on meilläkin jo hoitopöytä ja pinnis kasattu, patja oottaa vielä paketissaan, eli petaamatta on pinnis sekä kelan pahvilaatikko. Oon suunnitellu lisäks ompelevani unipesän, kankaat ym.tarvikkeet on -mutta vielä en oo saanu aikaseks, ehkä ens viikolla :) melkein kaikki vaatteet ym. On pesty, mutta tuntuu ettei peseminen lopu ku oon tasasesti koko kesän löytäny kaikkia ihanuuksia kirppiksiltä ja ale-myynneistä ja saanu ystäviltä :D
Muuta en aikonu silittää ku petivaatteet, mut sekin on tekemättä, kun vielä tän viikon mökillä asustelen :)
Ja sairaalakassi pakkaamatta -hyvin riittää puuhastelua viimosille viikoille :wink
 
Huomenna alkais äitiysloma täällä :) PIenet vaatteet on jo melkein kaikki pesty, pinnis ollut kasassa jo varmaan 2kk, kun muuton jälkeen halusin makkarin järjestykseen. Hoitotaso hankittuna.. Vielä kun sais kaiken järjestykseen ja etenkin tän kodin kun vielä muuton jäljiltä vähän kesken. Joku on keskittynyt enempi vauvelin juttuihin kun tähän :D
 
Ihanaa että jollain on jo alkanut äitiysloma :) itselläkin onneksi enään 9 työaamua.. Sitten viimeistään pääsee pesemään kaikkia vaatteita ja muita.. Muuten pikku miehen huone on kyllä valmis ja pinnasänky ollut jo hyvän tovin valmiina...
 
Onko joku muukin jo ajatellut ristiäisiä? Mä oon jo ajatellut ketä kutsutaan ja suunnitellut kutsukortteja, jos vaikka ensi viikolla alkaisi jo askartelemaan sadepäivän ratoksi :)
 
Täälläkin pikkuremontti ja muutto juuri takana ja nyt sukuloimassa. Kotiin palattua pitäisi ensin koti saada kuntoon ja sitten vauvan jutut valmiiksi. Toivottavasti ei vauvaeli vielä tule, mutta sekin on tietty mahdollista. Äitiysloma alkoi just, mikä on kyllä aika siistiä. Hyvä idea puuhastella nimiäis/ristiäiskortteja, jos viimeisinä päivinä tulee aika pitkäksi (jotkut tutut ovat sanoneet, että lasketun ajan jälkeen voi tulla tekemisen puutetta). Tarjoiluja vauvan juhliin oon jo miettinyt ja vaikka mitä ideoita on ollut, mutta mitään konkreettista ei kyllä vielä, kun on näitä muita projekteja.
 
Huh ei voi muuta sanoa kuin alkaa olemaan jo tukala olo.. maha kasvaa ihan omalla käyrällään ja kaikki luulevatkin että h-hetki on jo aivan käsillä. Kunpa olisikin näin mutta käynnistykseenkin vielä noin 6 viikkoa. Perjantaina oltiin kokoarviossa ja poika onkin jo hyvän kokoinen ja on viikon verran isompi viikkoihin nähden. Tiistaina jäin sairaslomalle 3 viikkoa ennen mammiksen alkua. Vauvan tavarat melkeinpä jo kaikki laitettu niin voi alkaa ottaa rennosti. Hyvää mammista myös muille.
 
Takaisin
Top