Syyskuiset esikoisen odottajat <3

Me asutaan tällä hetkellä 40 neliöisessä vuokrakaksiossa, joka kyllä kieltämättä tuntuu jo vähän pieneltä entuudestaan, mutta ajateltiin syksyllä kun muutettiin, että hyvin mahdutaan kahdestaan :D Kai sitä oikeasti mahtuu tässäkin jonkun aikaa asustelemaan vauvan kanssa.

muutettiin siis toiselta paikkakunnalta omasta omistuskolmiosta tähän syyskuussa ja varmaankin muutto edessä sitten kesällä. Näin ne tilanteet muuttuu...
 
Me ostettiin just omakotitalo, reilu 120 neliöö. Nyt pitäisi vaan osata päättää, et remontoidaanko sinne kolme isoa vai yksi iso ja kolme pientä makuuhuonetta. Kun ei oikein tosta tulevaisuudesta vielä voi tietää, et mille on tarvetta :p
 
Onneksi periaatteessa voi myöhemmin vielä remppailla uusiksi, jos sellainen tilanne tuler eteen! :)

Olisihan se kiva omistaa oma.. Mutta ensin pitäisi säästää rahaa, jotta voisi saada lainan.. :D

fudge, ei sitä aina voi tietää miten elämä heittelee :)
 
Me kanssa ostettiin just okt lapsiperhealueelta ja on ihana kun ympärillä asuu perheitä ja vanhoja pariskuntia eikä tarvitse miettiä päästäisikö lapsen yksin pihalle leikkimään kun tietää miten rauhallista aluetta tämä on <3

Yläkerrassa olisi 2 pienempää makkaria että jompikumpi niistä rempataan lastenhuoneeksi.. :) Voiku pääsis jo alottamaan! :) mut vielä on maltti valttia
 
Alle 60 neliöinen kerrostalokaksio täälläkin. Oma rivitalonpätkä olis kovasti haaveissa ennen kesää
 
Moikka kaikille ekan odottajille!

Olen 35 vuotias, vauvoista mitään tietämätön seksuaalineuvoja ja nuorisotyöntekijä
Raskausviikkoja 10+1
LA 1.9.

Meillä vauvakuumeilu alkoi 2012, keväällä 2013 lähdettiin naistenklinikalle lapsettomuustutkimuksiin, josta mieheni saikin diagnoosin azoospermia, eli siittiöitä ei löytynyt. Siirryimme 2014 Väestöliitolle, kun vaihtoehtoina oli luovuttajan siittiöiden käyttö tai mikrodissektio, eli mikrokirurginen operaatio etsiä suoraan kiveksestä siittiötä (näitä palveluita kun ei yleinen puoli tarjoa). Saatiin Väestöliitolta varattua luovuttaja ja käytiin jo psykologin arviossakin, mutta haluttiin kuitenkin kokeilla viimeistä mahdollisuutta saada biologinen lapsi, eli toukokuussa 2014 mieheni kävi tuossa mikrodissektiossa ja meidän onneksi, sieltä löytyikin siittiöitä tosi hyvin. No siittiöt pistettiin pakkaseen, ja joulukuussa lähdettiin koettamaan onneamme :) . Silloin siis ensimmäinen ICSI, josta lopuksi kaksi alkiota, jotka molemmat siirrettiin 11.12.14. Sitten hirveetä jännitystä ja unettomia öitä ekaan raskaustestiin saakka 25.12, joka oli kuin olikin plussa. Todella epätodellinen olo monta viikkoa...

Varhaisultraan mentiin tietenkin, vaikka raskauspahoinvointi ym. oireet taisivat alkaa jo rv5-6, ajattelin jopa, että keksin kaikki oireet, kun haluamme tätä niin kovasti Eli rv7(14.1) käytiin Väestöliitolla varhaisultrassa ja siellä yksi pieni sydän pomppi hurjaa tahtia
Eka neuvola oli 30.1, jossa kaikki arvot myöskin ok huh, huh

Ihan helpolla en ole päässyt alkuraskauden oireiden kanssa, pahoinvointia ja oksentelua on ollu riittämiin, ja tietty tyylikkäästi oon joutunu oksentelemaan töissä, linja-autopysäkeillä, kadunvarsilla jne.. Sit on ollu ummetusta, kahden viikon sairauslomaputki ja sairaalakeikka aurattoman migreenin vuoksi, jatkuvaa närästystä, rintojen arkuutta, TURVOTUSTA...

Lisäksi mieheni joutuu olemaan pitkiä pätkiä töissä projektissa Ranskassa kevääseen 2016, joten tällä hetkellä aika yksin täällä ollaan olojen ja tilojen ja ajatusten kanssa, joten kiva lukea muiden samassa jamassa olevien ajatuksia ja tunnelmia. Toki lähipiiri sekä työtiimi tietää tilanteen, ku halusin kertoa jo hedelmöityshoitovaiheessa, jos kaikki ei olisikaan mennyt kuin strömsöissä, niin olisi saanut tukea siihen..Kaikki on olleet tosi tsemppaavia ja ihania, myös töissä Meillä ei myöskään lähiystäväpiirissä kovin montaa lapsellista ole, enkä voi kyllä kutsua itseäni myöskään mitenkään erityisen "lapsirakkaaksi" ihmiseksi, jos ymmärrätte mitä tarkoitan :) Nuorten kanssa tulen hyvin toimeen, mutta lasten...niin, sitä työtä en kyllä tekisi :)

Joku kertoi aiemmin, että sai itse soittaa synnärille nt-ultra aikaa. No täällä neuvolantäti kertoi, että hän on yhteydessä Kätilöopistoon ja sieltä sitten tupsahtaa kutsu postitse ultraan. Sain sentään toivoa päiviä, jotta miehelläni olisi mahdollisuus osallistua ultraan myös. Toivottavasti siis kutsu tulisi pian, ja myös mieheni pystyisi osallistumaan siihen..

Kyllä sitä vielä on varpaillaan, eikä osaa täysin iloita raskaudesta -ehkäpä helpottaa nt-ultran jälkeen taas vähän

Tulipa kirjoitettua romaani, toivottavasti jaksoitte lukea!

Tsemppiä kaikille!
 
Meillä on pikkunen rivarikolmio, vajaa 60m2. Tehoneliöt :wink
Mahdutaan vielä yhden kans varmasti ja nappula sais oman huoneenkin, mut haaveillaan kyllä tilavammasta ihan käytännön syistä, kun säilytystilat jne on ahtaat, ja onhan meillä tuo iso koirakin joka tarvitsee tilansa... Viimeistään sit tulee isomman hankinta ajankohtaiseks, kun lapsi lähtee liikkeelle, ihan käytännön syistä :p

Maggie, tervetuloa! Olipas tarina. Hienoa että sieltä nyt viimeisellä pikkuinen nyytti olisi kovaa vauhtia tulossa. Eiköhän sen oman lapsen kanssa opi olemaan, sitten kun on "pakko". Itsekään en koe mitenkään perin olevani lapsi-ihmisiä, on ne nuoret kyllä kivoja :wink
Tsemppiä olojen kanssa, kurjaa kun välimatkaa miehen kanssa just nyt, kun se miehen tuki olisi varmaan enemmän kuin tervetullutta...
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä saa olla tehoneliöt. Kun kuvittelen, että jos tää muutettas kolmioksi.. No periaatteessa olkkariin vois mätkästä seinän ja jäis kaksi ihan ok kokoista... :D
 
Meillä on entinen omistaja tehnyt kaksiosta kolmion. Keittiö ja olkkari on ollut aiemmin yhtä tilaa, sillai L-kirjaimen muodossa. Mut entinen asukki olikin tehnyt vähän seiniä, ja itseasiassa tosi toimiva ratkaisu kyllä ainakin kahden hengen talouteen. Ollaan saatu yks ylimääräinen huone vähän niin kuin "kaupanpäälle", joka sitten toimii vierashuoneena/työhuoneena/pyykin kuivatushuoneena jne, ja sinne työnnetään kaikki kamat mille ei löydy paikkaa ;)
Ovi vaan kiinni, poissa silmistä, poissa mielestä :P Mut ihan siis kunnon makkarin kokoinen huone kuitenkin.

Nyt pitäis miettiä, rempataanko siitä lapsen huone, vai mennäänkö kiinteistönvälittäjän pakeille ja myydään nää tehoneliöt suosiolla :P Yks yh-äippä jo himoitsi tätä kämppää joku aika sitten, pitänee kysyy vieläkö kiinnostaa :D
 
  • Tykkään
Reaktiot: aBu
Meillä oma, ja omaan makuun rakennettu 78 neliön paritalokolmio. Kuume uudehkoon omakotitaloon on kova, koska toinen makkari on työhuoneena ja sinne ei oikein lapsi mahdu. Saati säilytystilaa hänen tavaroilleen. Kaks vuotta etsitty mieleistä kotia, mut ei oo tullu vastaan. Saa nähä, miten käy :)
 
Tervetuloa maggie! :)


Me asutaan 56 neliöisessä kaksiossa tällä hetkellä. Just vuoden vaihteessa muutettiin. Ajattelin, että yritetään varmaan alku ainakin ihmetellä tässä kun neliöt on uudessa talossa suunniteltu fiksusti ja vauva mahtuu hyvin nukkumaan makkariin! Jossain vaiheessa ois kyllä kiva isompikin mutta täytynee ihmetellä sitä kun on ajankohtaisempi! :wink
 
Mites muuten ootteko mihin aatellu sijottaa vauvan nukkumaan kun syntyy? Tuleeko vanhempien huoneeseen vaiko omaan huoneeseen? :)
 
Meillä ei mahdu oikein makkariin ja mies oli sitä mieltä, että työhuoneeseen. Saa nähä, miten käytännössä käy, kun on sen aika.
 
Meillä majoitetaan vauva makkariin. Olohuone tai keittiö voisi olla tylyjä, kylppäristä puhumattakaan.. :D
 
Meillä oma(tai siis suurimmaksi osaksi pankin) 57neliön kerrostalokaksio kolmannessa kerroksessa(ei hissiä). Meinattiin nyt, et pärjättäisiin vielä vähän aikaa näin. Jossain vaiheessa käy kyllä varmasti nuo rappuset hankaliksi taaperon kanssa kera ostosten Ja neliötkin käyvät ahtaaksi. Onneksi on aika tilava makuuhuone, jonne hieman järjestelemällä/karsimalla saadaan mahtumaan pinnasänky ja hoitopöytä/vauvan vaatteille ja tavaroille kaappi...ehkä.
 
Varmaan makkariin myös alussa ja jossain vaiheessa sitten omaan huoneeseen. Oon jo kuvitellut mielessäni, että sellanen pinnasänky, josta saa laidan nostettua tai laskettua ja siitä sit vaan helposti sujuu yösyöttämiset. :D Ei taida ihan noin vaan sujua, mutta visio olis tämä. :D
 
Takaisin
Top