Kuulun myös tähän esikoista odottavien ryhmään. Kiva että täällä voi lukea muiden samassa tilanteessa olevien juttuja. Ois niin huippua jos ois joku oma ystävä nyt just samassa tilanteessa (etenkin kun tiedän muutamien ystävieni lasta myös kovasti toivovan). Toivon että ystäväpariskunnatkin ehtisi samaan raskaus- ja vauva-aikaan mukaan - ei tunnu reilulta fiilistellä omaa iloaan, kun tietää toistenkin toivovan plussauutisia (enkä mitenkään överisti fiilistelekään, mutta tietäähän kaikki, että onnellisia ollaan). Mut kiva, että täältä löytyy ihan samassa tahdissa odottavia. Ja ehkä nyt oli jo meidän aika saada hyviä uutisia, olihan tässä jo pari vuotta vauvakuumeiltu ja lapsettomuushoitojen kautta lopulta tää plussa pärähti testiin. Todella vaikea uskoa todeksi. :)
Joo ja meillä tosiaan jo vanhemmat ja muutamat parhaat ystävät tietää, kun ei noita hedelmöityshoitoja jaksanut eikä halunnut hirveästi salailla (jaa, rouva lähteekin tästä taas piikittämään, edellisestä fiksistä alkaa olla jo aikaa..). Niin sitä mukaa tietysti ystäviä kiinnostaa hoitojen eteneminen eikä nyt toki haluta huijata että negatiivista näyttää, kun todellisuudessa iloitaan plussasta. Jännittää toki hirveästi, niin kuin oon teidän monien jutuista myös lukenut, meneekö kaikki hyvin sinne syyskuulle saakka. Tiiän, että keskenmenot ovat yleisiä, enkä minäkään enää ihan parikymppinen ole. Ja ilmeisesti vanhemmilla odottajilla km on vielä yleisempää. Mut ei kannata tuhlata aikaa etukäteen murehtimiseen, alustahan kaikkien on lähdettävä odottamaan. Ja just tässä alkuraskauden vaiheessa ei vois olla parempaa tilannetta kuin että jotain elämää siellä kohdussa on havaittu. Päästiin siis varhaisultraan 7.viikolla juuri näiden hoitojen takia.
Tsemppiä hurjasti kaikille odottajille tänne, toivottavasti haikarat löytää perille syyskuussa! :)