Synnytystuntemuksia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja emmu_ma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Joo-o, minä joka olen kehunut koko ajan olenkin yllättäen osastolla käynnistysharkinnassa! Eilen perus neuvolakäynnin yhteydessä (h 38+0) yllättäen proteiinit kahdella plussalla, lievää päänsärkyä ja edellisenä iltana näköhäiriöitä. Painoa tullut reilusti, 1250g/vk ja turvotuksia reilusti päästä jalkoihin. Täti sanoi että lähde vaan kotiin, stixaa kuitenkin pissaa ja seuraa verenpaineita. No, pääsin kotiin ja täti soittaa että josko nyt kuitenkin kävisin siellä labrassa toxemiakokeissa ettei jää vaan vaivaamaan mieltä ja siellä olikin sitten labra-arvot koholla, tosin lievästi ja viitearvojen sisäpuolella mutta joka tapauksessa. Ei muuta ku synnärille näytille, vauvalla kaikki ok mutta halusivat minut osastolle yöksi seurantaan. Jnkv napakoita supistuksia illasta kun ronklasi kohdunsuuta, rauhoittuvat kuitenkin yöksi. Luvattiin että pääsen kotiin jos ei ala supistella ja labar-arvot laskussa mutta jos labra-arvot nousussa niin käynnistellään.

Tänä aamuna proteiini virtsassa yhdellä plussalla, verenpaineet erinomaiset, vointi normaali ja labra-arvot laskussa > ensin luvataan että saan lähteä kotiin ja tulen pe näytille mutta parin tunnin päästä tultiinkin sanomaan että en pääsekään kotiin vaan on hyvä jäädä osastolle vielä seurattavaksi kun vointi saattaa kotona akuutisti muuttua.. Kyllä minä olisin sitä pissaa kotonakin osannut stixata ja verenpaineita mitata, käyrällä olisin voinut käydä kotoa pitäen kun matkaa ei ole ku 10 minuuttia! Paljon rennommin olisin kotona osannut olla ja saisin levättyä oikeasti, täällä osastolla on stressaavaa vaan odottaa ja levotonta on muutenkin kun ei saa olla yhden hengen huoneessa ja koko ajan on liikettä ja meteliä.. Ja pahinta on kun ei tiedä milloin pääsee kotiin; ehkä huomenna / ehkä ylihuomenna /ehkä käynnistetään / ehkä ei :( Onneksi mies pystyy käymään seurana aina töiden jälkeen mutta on pitkiä päiviä kun ei osaa keskittyä mihinkään kun on niin levoton olo. Ja olisin niin paljon halunnut lähteä kotoa synnyttämään ilman käynnistystä!!

Anteeksi purkautuminen, tämä vähän ahdistusta helpottaa.. Yksi ihana asia tänään kuitenkin tapahtui; lääkäri tarkoituksella väänteli kohdunsuuta väljemmäksi, sanoi että kohdunkaulaa vielä 3cm jäljellä, kohdunsuu 2cm auki ja VAUVALLA PALJON TUKKAA :) <3 Jospa hänet pian saisin syliini!
 
Mä jo kerkesin aatella että lähen synnyttää tänään kun oli niin jyrän alle jääny olo...mutta mulla olikin vaan kauhee nälkä! ...no, mä jatkan tota vattuteen lipittelyä täällä sitten niin..... :wav


Tsemppiä kaikille jotka kärvistelee olojensa kanssa ! <3
 
Mikähän elennan tilanne mahtaa olla.... Hitsi kun jännittää muiden puolesta! :)

Täällä mieliala saatu ainakin vähän paremmaksi. Supistuksetkin saatu aikaan k-18 jutuilla, mutta eipä näiltä ihmeitä odota, hiipuvat kuitenkin. Jos eivät hiivukkaan niin yllättyypähän iloisesti :) nyt siis napakat supparit päällä ja selkä kipuilee paljon. Katsellaan.
 
Ihana syysmami tuo lekurin kommentti "paljon tukkaa" :) tulee konkreettisempi olo heti vauvasta, ainakin mulle!!
Tiedän TODELLAKIN fiiliksen siellä osastolla!! Inhaa :/ viimeksi mulla ei ees ollut puhelinta, jolla olisin voinut nettiä käyttää niin oli tosi tylsää... Mulla siis oli vissiin yks osastoyö vp-lääkkeiden aloituksen yhteydessä ja sitten ennen käynnistystä, mut olikohan siinä välissä kans yks. Tuntui aika TODELLA pitkältä :/
Joten tsemppiä ja valoisaa mieltä! Onhan se turvallisempaa nyt siellä olla, kahella plussalla jos kuitenkin ollut, vaikka pudonnutkin yhteen, mulla seilas yhden ja nollan välillä eikä kunnon oireita, vp vain koholla.. Se saattaa noin yllättäen sitte heiketä vointi, ei oo lähtijäks sitte itekseen enää..
 
Ois toisaalta kiva kuulla kokemuksia jo synnyttäneiltä et onks millasia oloja ollut ennen synnytystä...? Kun kaikki vaan puhuu supistuksista, mut onko jotain muuta? :) Itellä ihan sellanen olo et olis tulossa kipeeks ja vauvakin ollut ihmeen hiljainen tänään, tarttee varmaan tehä jossain vaiheessa liikelaskentaa, mut olisko tää nyt sitä kuuluisaa tyyntä myrskyn edellä? :) Mä oon kyllä jotenkin asennoitunut et menee reilusti lokakuulle mun jakautuminen mut sitä vaan on jotenkin hormonihöyryissään tuntosarvet pystyssä joka asiasta... :) ...niin ja siis mä oon ihan hajamielinen ja lahopää ollu pari päivää, mun kanssa ei kannata käydä mitään järkeviä keskusteluja kun en tajua enää mitään ja auton rattiinkaan en kauheen mielelläni enää hyppäis.. :D
 
Anna_, lahopäisyys kuulostaa tutulta. Kävin tänään hakemassa uuden ajokortin poliisilaitokselta (piiikkusen häiden jälkeen jäi viime tippaan, mutta ehinpä..), ja sillä reissulla tein ehkä törkeen käännöksen poliisiauton eteen, kun kääntelin päätä ku pulu ja mietin, että missähän se koko laitos on. Sitten vielä parkkeerasin eka väärin, ja lopulta täyttelin sitä lomakettakin aivan ku mielipuoli. En muistanu mitkä ajokorttiluokat mulla on jne. :D Kyllä se täti varmaan ihmetteli. Selittelin sillekin, että oon kato niin äippälomalla vaan.. Sen jälkeen vielä pyörin ku puolukka peessä, kun menin tankille äitin autolla, kun en tienny missä siinä on tankki enkä vaan saanu järkevöityä, että miten päin mun täytyy ajaa siihen tiskille! Uskomatonta..

Mullakin on vähän fiilis, että oonkohan tulossa kipeeksi. En ikinä nuku päikkäreitä, en edes nyt raskauden aikana, ja tänään nukuin 2 tuntia, kun väsytti ihan jäätävästi. Ja vieläki väsyttää. Silmät painaa ja vetistää, ja oon aivastellu tuon tuosta.

Ja vauva porautuu kyllä tuonne alas oikein urakalla, välillä tulee semmosia pistoksia/vihlontoja jne, että täytyy kipristyä kaksinkerroin. Ja selässä ja vasemmassa kankussa tuntunu jänniä supistuksia. Vähän niinkö menis tunnottomaksi, painais hermoon ja jalat alkais mennä alta.

Että tässäkö tätä vielä 2½-4½vkoa? :D
 
Tättärää! Mulla oli tänään ensimmäinen supistukseksi tunnistettava supistus, tai muutama. Lähdettiin lenkille kaverin kanssa ja tahti oli alkuun sen verran rivakka, että maha pamahti kovaksi ja alkoi supistamaan. Alkuun ajattelin, että (anteeksi ilmaisu) on suolenmutkassa rupsu jumissa, mutta sitten hetken tunnusteltuani totesin, että taitaa sittenkin olla supistuksesta kyse. Ihan jees sinänsä, että ekat tunnistettavat tulee viikkoa ennen laskettua aikaa (tänään 39 vkoa täynnä) :D Saa kuitenkin edelleen pysyä ainakin sen viikon sisällä :)
 
Anna_ Kyllä se on niin yksilöllistä, että mitä oireita on vai onko mitää oireita, ennen synnytystä :D Itellä totsa esikoisesta ollu sen kummemmin mitää oireita, harkka supistuksia ja olin todella hyvin voiva loppuun asti ja päks meni vedet ja siitä supistukset. Nyt tää toinen on jo kolme viikkoa vetäny väliin jo ihan kunnon suppareita ja varma ollu, että nyt tuli lähtö! Mutta täällä sitä viellä ollaan :) Että ei sitä vaan voi tietää. Sitten kun on sellasia suppareita, pidempään ja ne vaan kovenee, että ei pysty kotona oleen niin synnärille tai jos ne vedet menee. Kyllä sen sitten itestä tietää, että millon pitää mennä. Luottakaa vain itseenne <3
 
Täällä todella hyvin nukuttu yö takana vaikka eilen vikisin että minä en saa sairaalassa nukuttua! Eilen jnkv alaselkäkipuja/nivuskipuja, rauhoittuivat Panadolilla ja nukuin kuin tukki. Olisiko enteillyt sitä että tänään jotain tapahtuisi kun sain niin hyvin levättyä? ;) Aamusta hieman vanhan veren sekaista vuotoa, sitten loppui kuin seinään. Olisiko limatulppa irtoamassa?! Puolen päivän jälkeen lääkäri kertoo toxemiaan liittyvät labratulokset, niiden mukaan jatkot. Toisaalta toivoisin että pääsisin vielä yhdeksi yöksi kotiin; saunaan ja miehen kanssa vaikka vällyjen väliin käynnistelemään omatoimisesti synnytystä, toisaalta taas kun täällä ollaan ja jos minun pitää tänne syystä tai toisesta jäädä niin olen valmis käynnistykseen, yhtään "turhaa" yötä en enää halua täällä maata. Jotain on jo ruettava tapahtumaan, jännää!
 
Täällä tullu todella kipeitä supistuksia jo 7tuntia. Nyt noin 8min välein. Alaselkä ja -vatsa on aivan liekeissä. Kauhean kylmä ja supistusten aikana soijaa pukkaa. Oksettaa, maha on sekaisin ja nuo supistukset sattuu reisiin! On pari kertaa pitäny jo huutaa ja itkutkin tirauttaa kipujen takia.

Laskettuaika on tänään! :)
 
Mamsi, ha ha haa! Juuri tuontasoista toi munkin ajelu on ollut :D! Eilen mietin tuolla motarilla että soittaakohan joku kohta poliisit mun perään että täällä ajaa joku juopunut kun ajelin jotenkin miten sattuu :D

Heidi, juu tottakai nää synnytykset ja olot ja kaikki on ihan täysin yksilöllisiä. :) Sen takia esimerkiksi nyt näin jälkeenpäin ajatellen se mun silloisen neuvolaterkkarin pelottelu "tuo ei ole normaalia" kun valittelin vatsakivuista alkuraskaudessa, oli täysin ajattelematonta ja tahditonta. Me ihmiset kun ei olla koneita tai laitteita, joten jokainen toimii ja käyttäytyy eri tavalla. :) Silti mun mielestä on mielenkiintoista kuulla että mitä fiiliksiä on ollut juuri ennen synnytystä niiden supistusten lisäksi, vau.fi foorumilla olikin jossain ketjussa keskusteluakin aiheesta kun toiset oli tunteneet itsensä toooosi energisiks ja toiset taas tuntenu että olis tulossa kipeeks jne jne. :) Kuka "uskaltaa" väittää, etteikö muka koko raskauden aikana olis googlettanut jotain raskauteensa liittyvää juttua?? :excited001 Mä ainakin myönnän rehellisesti, mut lähinnä se on vaan ollut sellasta mielenkiintoa, eikä sellasta että lukisin sitä niinkun Pharmaca Fennicaa... :D

Mä luotan itseeni ihan tuhatprosenttisesti että tiiän millon pitää lähteä tai millon pitäisi huolehtia - tai ainakin toivon niin, heh! :grin Mulla on aika matala kipukynnys, tai en tiiä onks se enemmänkin sitä että pelkään kipua, mutta luulen että kun olen tietoinen siitä, niin en ihan jokaista nippasua "säikähdä" ja lähe talla pohjassa synnärille :) Kai meillä kaikilla on jonkinlainen "sisäänrakennettu" intuitio että tietää milloin lähteä :)? Onhan tässä ollut huolena yhtä sun toista, varsinkin noiden liikkeiden kanssa kun tuo istukka tuossa edessä vaimentaa liikkeitä. Mutta silti oon jotenkin koittanut psyykata itteeni siihen että menee miten menee ja kyllä mä sitten tiedän millon pitää huolestua... :)

syysmami, toivotaan että jotain alkaa tapahtumaan, tsemppiä :) <3
 
Voi hitsi Meki! Tsemppiä kovasti sulle ja tietysti muillekin jo kipujen kanssa kärvisteleville. On se ihminen vähän hullu kun toivoo itselle samaa... mullakin laskettuaika tänään. Mulla on ollu lupaavia suppareita jo viikon ajan sillon tällön, mutta viime yö oli taas tosi rauhallinen. Huoh.. toivotaan että on tyyntä myrskyn edellä!
 
Tsemppiä teille! Viimeyönä kun nousin pari kertaa vessaan niin AU AU! Alapäässä vihloi aivan kamalasti, ja alavatsallakin tuntui! Ihnhottavia tuntemuksia, jospa se vaan merkkaisi edistystä synnytykseen!!!! :)
 
ÄÄÄHHH! Kotiinpääsy siirtyi jälleen hamaaseen tulevaisuuteen (ainakin huomiseen, tuntuu nyt vaan ikuisuudelta). Virtsan vuorokausimittauksessa proteiinin määrä 1g (saa olla max. 500mg tai vähän päälle) eli selkeästi raskausmyrkytystä pukkaa. Pissan keräys jatkuu huomiseen, jos proteiinin määrä ennallaan tai nousussa > käynnistetään, jos laskussa > pääsen kotiin v-lopuksi. Enpä tiedä kumpi noista on se parempi vaihtoehto.. Toisaalta haluaisin synnytyksen käynnistyvän luonnostaan mutta toisaalta jos viikkokin pitäisi elää vielä tällaisessa epävarmuudessa niin hohhoijjaa.. Mut huomiseen pitäisi siis vielä malttaa odotella, toki yritän nyt ravata portaita ja sairaalan käytäviä siihen malliin että tämä spontaanisti lähtisi tästä käyntiin! Jnkv juilimista nivusissa/sisäreisissä tuntuu olevan, oksettava olo eikä tee mieli ruokaa mutta kuitenkin on nälkä (:D) ja välillä oikeinkin viluttaa että ehkä tämä jo jotain enteilee?!

Pitäkää mulle peukkuja mammat ja kiitos tsempeistä, nyt sitä tarvitaan että saan pidettyä pääni kasassa. Tänään en edes jaksanut itkeä vaikka jouduinkin tänne jäämään, henkisesti olen kotiinpääsyn tiimoilta jo luovuttanut ja tuntuu siltä ettei täältä ilman nyyttiä lähdetä.. Hui!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top