Synnytystä ennakoivia oireita

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mju82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tiada: Veikkaan, että sulla on joku kohdunkannatin ottanut itseensä siitä liukastumisesta. Sellaisen repeämä voi tehdä todella kipeää, vaikkei oo vaarallista.
 
Illalla tuli jonkinverran supistuksia, mutta yöksi laantu kyllä kokonaan. Ballonki irtos viiden aikaan vessareissulla, sen jälkeen tullut muutama heikko supistus. Ei näillä kyllä vielä synnytetä. Tänään sitte edessä kai kalvojen puhkasu. Raskausviikot nyt 36+6, vaikka vaan päivää vaille täysaikainen, niin jotenki silti tuntuu isolta erolta että onko 36+6 vai 37+0. Mutta ei voi mitään.
 
No en mä ainakaan hihkuisi onnesta jos vauva tulis 2kk ennen. Mieluummin sitä itse kärsii vauvan takia vähän pidempään, se oma kärsimys on sit kuitenkin ohimenevää.

Mä en muutenkaan ole ihan mukana tässä "käynnistysvimmassa", mun mielestä näin ensisynnyttäjän näkökulmasta olis parempi vaan antaa synnytyksen käynnistyä itsekseen (oletetaan ettei ole menty vielä kahta viikkoa yliaikaisiksi) jos kaikki on edes kohtalaisen hyvin itsellä, ja vauvan vointi siinä taitaa ihan ensisijainen asia olla. Toki jos äiti syystä X tarvitsee käynnistystä niin tietenkin, mutta jotenkin mulle on tullut sellanen fiilis että aika helposti sitä käynnistystä mietitään oikotienä onneen.
 
Joo ei tossa ole kadehdittavaa, liian aikaisin tulee huhtikuinen tässä vaiheessa.. Ei sekään oo herkkua ku lapsi joutuu sairaalassa olemaan..
Koita nyt vaan rentoutua, niin varmaan alkaisi jotain nopeammin tapahtua Tiada :) Eihän sul oo vissiin viel la ollut.. Ei tää loppuvaihe, odotus ja kivut herkkua ole, mutta ei se myöskään enää montaa viikkoa kestä.
 
Joo kyllä mulla kans on muuttunu mielipide tosta käynnistyksestä. Varsinki nyt ku oma vointi on parempi. Nämä normaalit raskaus oireet kuuluu asiaan varsinkin loppu raskaudesta. Sen kyllä tietää et loppua kohti se olo menee tukalaksi mut se kuuluu asiaan :joyful:
Sit asia on tietysti eri jos vauvalla on joku hätänä tai äidillä.
 
Mahdollisimman luomunahan se paras lopputulos tulee ellei vauvan tai äidin vointi muuta vaadi.
Nuo käynnistysmetoditkaan ei aina toimi synnytys ja sen käynnistyminen on monimutkainen kemiallinen, hormonaalinen ja fysiologinen prosessi eikä sitä voida toistaa, ainoastaan yrittää jäljitellä.
Äitini kertoi että hänen yksi synnytyksistä oli käynnistetty kalvojen puhkaisulla pitkään jatkuneen vesien tihkumisen vuoksi ja totesi että selkeästi huomasi ettei kroppa ja mieli kerennyt mukaan samalla tavalla kuin aikaisemmissa 3 synnytyksessä jossa keho hoiti homman itse ja hormonitoiminta käynnistyi itsekseen vaan supistukset olivat alkaneet välittömästi ja todella rajuina ei hiljalleen voimistuen ja tihentyen.
Toivoisin itse mahdollisimman pientä lääketieteellistä puuttumista ja toivon että vauva ja oma keho tekisi yhteistyötä.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ja jos haluu lukea ni esim maaliskuisissa oli ketju Liian aikaisin tai vastaava..eipä siitä juuri paistanut äitiyden onni ku pieni tuli 2kk liian aikaisin ja joutui teholle / letkuihin..Nyt oli vissiin lauantaina päivittänyt et kotiin pääsivät vauvan kanssa..Kyl tossa vaiheessa vanhemmilla on vaan jatkuva huoli siitä pienestä ja toivoo et olisi saanut olla vielä mahassa rauhassa kasvamassa... Anteeksi, en nyt tarkoita ilkeältä kuulostaa, mut siihen on syynsä miksi raskaus kestää niin kauan kun se kestää.
 
Lisäyksenä vielä et mun siskolta käynnistettiin eka raskaus. Annettiinko sille pillereitä kolmena päivänä peräkkäin ja sit se kävi välillä kotona "lomallaki" ja takasi... et ei se aina putkeen mee käynnistyskää...
 
Ystäväni sai huhtikuisensa jo pari viikkoa sitten. Pieni prinsessa on edelleen lastenklinikalla eikä ihan heti kotiudu vaikka kaikki periaatteessa hyvin onkin. Me tultiin neidinkanssa kotiin 1,5 päivän sairaalaelon jälkeen. Vaikka loppuviikot olikin täyttä tuskaa, en helpolla vaihtaisi rooleja enkä todellakaan kadehdi..
 
Taisin vähän kärkkäästi kirjoittaa tuon ekan viestin :) Itsellä viikkoja oli yli 40+ kun aloin pyytämään käynnistystä, en itsekkään haluaisi liian aikaisin häätää vauvaa masusta, sehän on pienelle paras paikka :)
Mun kohdalla käynnistyspäätös tehtiin liian myöhään ja lääkäri myönsi sen synnytyksessä.
Ehkä just sen takia mulla on ollut jo 35 viikolta varattuna käynnistysaika viikolle 40+6, mutta kyllä silti toiveissa olisi luonnollisesti käynnistyvä synnytys ennen sitä :) (viikkoja nyt 39+4)
 
Kyllä mäki haluaisin et synnytys käynnistyis luonnollisesti,mut mun voimat alkaa olee lopussa :( Viime yönä en nukkunu silmäystäkään ku koski joka paikkaan,päivisin en saa nukuttuu ku kesto nälkä ja vauva myllää masussa.. Kivut vaan lisääntyy..Onneks se neuvola täti sano et jos et kestä nii yritetään saada sitä käynnistystä muuten en jaksa synnyttää saatika olla sen vauvan kans..saatte kivittää mut siks et haluun käynnistyksen oman voinnin takia..
 
Muokattu viimeksi:
Tiada, ei sua kukaan halua kivittää, lue hieman rivien välistä :)

Kaikki koittaa tsempata sua jaksamaan tän loppu ajan.

Ymmärrän että olet väsynyt ja turhautunut, mutta trust me, ei koko maailma ole sua vastaan.

Eiköhän täällä jokainen lukija/kirjoittaja toivo sulle ihan vaan tervettä vauvaa, joka tulis mahdollisimman terveenä maailmaan :hug007
 
Mun kohdallahan se käynnistysyritys oli aivan turha. Mitään yli 4 kiloista sokerivauvaa ollu :meh:
 
Meillä oli toi käynnistys mun streptokokin, nopeitten synnytysten ja pitkän välimatkan takia. Ja kaiken lisäks lapsivesi oli vihreetä. Eipä sillä et mulla olis edes synnytys lähteny pelkillä kalvojen puhkasulla käyntiin. Niinku oon ennenkin huomannu.
Mutta joo oksitoositipan laittamisesta n. puoltoista tuntia nii neiti oli maailmassa. Ja yhtään säännöllistä eikä järkyttävän kipeetä supistusta tullu. Olisko ollu 2 et pisti kunnolla kirotuttaan. Kotona jos noi ois tullu nii ambulanssiakaan ois varmaan ajoissa saanu paikalle.
 
Takaisin
Top