Synnytystä ennakoivat tuntemukset

Kirjoittelin aikasemmin siitä kun mulle ilmesty yhtäkkiä sellainen purppuraviiva pakaroiden väliin viime lauantaina. No se voi kuulemma kertoa että jotain on tapahtumassa. Se kuitenkin hävisi heti seuraavana päivänä ja eise kyllä koskaan palannut edes synnytyksessäkään. Kai se jotain yritti tavalla tai toisella kertoa, että jotain tulee taphtumaan lähiaikoina.. :grin

Torstaina alkuillasta tuli kauhea väsymys ja meinas silmät väkisin mennä kiinni. Mietin siinä jollaintapaa alitajuntaisesti että jos mun keho kertoo että nyt keräät nainen voimia johonkin tulevaan ja nyt meet nukkumaan. No mulla oli kaikkea tekemistä, niin en sitten malttanut ja yhtäkkiä iltaa kohden tuli pirteempi olo. Supistukset alkoivat sitten to klo 23:00 aikaan ja sairaalan kirjauduin noin klo 4:30. Tyttö 3345g 50 cm syntyi eilen 1.7 klo 20:14 rv 38+5:Heartpink
 
Muokattu viimeksi:
Onnea pikkuisesta! :)

Täällä ei pikkuinen tahtonut ilmeisestikään seurailla isoveljensä jalanjäljissä ja tuskastuttava odottelu 38+4 jatkuu..
 
Onnea aur1nko!! :)

Muita joilla pannu alkaa kiristää? Meillä oli torstaina kaveri käymässä ja lasten jäljiltä ihan karmee lelukaaos leikkihuoneesta käytävän kautta olkkariin jne. Tänään sitten aamulla päätin etten jätä lastenhoitoavuksi tulevalle äidilleni tällasta ilmestystä synnärille lähtiessä ja siivottiin koti. Väsyttää ihan julmetusti ja eilisen 11 000 kävellyn askeleen jälkeen oli lantion seutukin melko jyrän alle jäänyt. Vaan laps ei oo milläskään, kylkeään vaan tuolla kääntää :shifty:

Tänään 39+1.
 
Mulla kiristää. Miehen vanhemmat sai päähänsä muuttaa stadiin just nyt kun miehellä on ollut töissä kauhea kiire, ja meillä hommaa laittaa kotia vauvalle. Nyt pitäis juosta heidän asioilla ja auttaa vähän joka asiassa. Ovat todella avuttomia tekemään itse. En tiedä onko syynä kieli vai joku muu... Ovat siis alunperin kotoisin muualta. Miehen äiti puhuu kyllä hyvin suomea, isä aika auttavasti (en tajua yleensä juuri mitään hänen puheestaan).
Mä oon ollu ihan hermoromahduksen partaalla täällä! Eilen juostiin kodinkoneliikkeissä ja Bauhausissa monta tuntia. Tänään pitäis mennä Ikeaan... puuh.


Onnea Aurinko!
 
Magnolia, tsemppiä! Mä en tiedä miten mulla kestäis/hermot repeis samanlaisessa tilanteessa. Tai meidänkin lähisuvussa muuttoa pukkaa juuri näillä päivillä, mutta onneksi on välimatkaa niin saa etäisyyttä niihin touhuihin.

Mä olen tän koko raskauden ajan ollut itkuherkkä. Kaikki Disneyn jutut saa mut liikuttumaan ja itkemään vuolaasti. Oltiin jouluna Disneylandissa ja mä vaan itkin koko päivän. Ja tänään käytiin katsomassa oman kylän lasten/nuorten kesäteatteri esitystä Lumikista. Meinasin taas itkeä. Ja sitten meinasin kyllä itkeä kun mies ei tajua :grin
 
Mä olen alkanut itkeä totaalisen naurettaville asioille että hämmentää itseänikin. En ole mikään jalkapallofani Todellakaan, katsoin viikolla kymppiuutisia ja herkistyin kuinka Islantilaiset juhlivat voittoaan :'D
 
Naurattaa nää itkujutut, joita muillakin näemmä riittää. Mä olen mm. vahvasti liikuttunut ja itkenyt kun Ville Haapasalon Volga 30 päivässä oli vanha mies, joka oli onnistunut risteyttämään puutarhassaan kiivin ja karviaisen :'D huikea saavutus kaiken hänen kokemansa jälkeen
 
Salmiakki sanoi:
Mä olen alkanut itkeä totaalisen naurettaville asioille että hämmentää itseänikin. En ole mikään jalkapallofani Todellakaan, katsoin viikolla kymppiuutisia ja herkistyin kuinka Islantilaiset juhlivat voittoaan :'D
Click to expand...

Mulla ihan sama juttu, tippa linssissä katsoin uutisista kun islantilaiset ilakoi :D
 
Eikä ainakaan kannata katsoa Hakekaa kätilö-sarjaa! Mä vollotin silmät punaisina joka jakson aikana. :grin
 
Mikä tahansa dokkari, jossa tunteita, on mahdotonta kattoa ilman kyyneleitä...
 
Mulla on alkanut tulemaan supistuksia lähinnä iltaisin. :happy093. Ei ne kipeitä vielä ole, eikä tule kovin usein, mutta elätän kyllä toivoa, että ne merkkaisi lähestyvää synnytystä. Tiedän kyllä, että tollaiset ei välttämättä tarkoita mitään ja monelle niitä tulee hyvinkin pitkään, mutta itellä ei ole kahdella edellisellä kerralla tullut mitään supistuksia ennen kuin on ollut tosi kyseessä, niin sen puolesta elätän toivoa, että ei ainakaan montaa viikkoa menisi enää. Nyt 38+3 ja olisin ihan valmis synnyttämään vaikka heti. :) Silti yritän kuitenkin samalla henkisesti varautua siihen, että yli mennään tälläkin kertaa, tytöt syntyneet viikoilla 39+5 ja 41+3...
 
Eilen leivoin litran taikinasta vauvantekopullat pakkaseen ja tänään pitsaa pari pellillistä. Tehtiin samat ekalla kierroksella ja tuli tarpeeseen. Kukaan vauvaa katsomaan tulleista ei tuonut mitään syötävää mukanaan joten saatiin kaivaa pakkasesta pullaa tarjolle. Oletan, että tällä kertaa käy samoin vaikka toivoisin kyllä, että ihmiset käyttäisivät vähän ajatustaan kun paukkaavat kylään :smiley-angry026

Selkä oli leipomisesta aika hellänä ja päälle otin löylyt. Illalla/aamuyöllä pari supistusta, mutta ei sen ihmeempää. Esikoinen on ihana, suukottelee mahaa ja höpöttää vauvasta vähän väliä. Rakkautta ilmassa :joyful:
 
Mun sisko tulee painelemaan tänään mun kohdun akupisteitä ja ajattelin käväistä myöhemmin tällä viikolla vyöhyketerapiassa, josko sillä olisi jotain vaikutusta. Nyt olisi hyvä viikko synnyttää, kun teini-ikäinen kummipoika on meillä pitämässä sitten esikoiselle seuraa niin kauan, että isovanhemmat rientävät hoitoapuun.
 
Minä ajattelin sanoa suoraan vierailijoille et "Omat pullat matkaan", ei ne ajatustenlukijoita ole. Kahvia toki saa talon puolesta. Pääasiahan kuitenkin on beibi, eikä tarjottavat. :D Ja ainahan voi miehen komentaa hakemaan kaupasta herkkuja,... ne herkut kyllä uppoavat sitten jonnekkin vaikka niitä tulisikin vahingossa ostettua liikaa. :woot:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top