Synnytystä ennakoivat tuntemukset

Mulle sanottiin eilen neuvolassa (38+0) että vauvan pää on kiinnittynyt kunnolla asemiin. Tiedä sitten et oisko se jonkunlainen merkki siitä että kohta tapahtuu... Toisaalta olisin heti valmis synnyttämään, mutta sit taas toisaalta se jännittää niin pirusti. :nailbiting:
 
Minä yritän nyt asennoitua, että kolme viikkoa vielä. Nimittäin viimeistään kolmen viikon kuluttua olisi käynnistys, jos ei mitään ennen sitä tapahdu. Silti toivo on koko ajan läsnä.
Tuntuu ihan samalta kuin joskus kauan kauan sitten, kun oli sinkku ja toivoi, että ihastus soittaisi tai laittaisi viestin. Tietää, että turha kuumottaa, mutta on vaikea voida itselleen mitään
:D tähän vielä Anna Hanskin "miks et sä soita" soimaan taustalle ni avot. Hyvin kiteytetty!
 
Jennifer: no soittiko ihastus? :D
Minulta olis jäänyt varman elämäni rakkaus kokematta, jos olisin odotellut hänen soittavan. Oli katsos tallentanut minun numeron ihan väärän nimen (miehennimen!?!) alle. Bilettämisellä oli osuutta asiaan. Onneksi olin malttamaton ja soitin eka.
:laughing025
 
Täällä yksi jatkaa verenpaineensa ja painonsa kohottamista... Kävin tänään terkalla paineet mittaamassa, ja alapaine oli 100... ilmeisen korkea siis :dead: Sain sitten viikonlopuksi heidän mittarin lainaan, ja ohjeet että jos nousee toistuvasti sinne sataan ja tulee näköhäiriötä tai jotain sekavaa oloa, niin pitää soitella osastolle tarkempia ohjeita varten. :nailbiting: Ja kovasti lepoa myös! Viikot on nyt 38+1, mutta olen jotenkin ensiodottajana henkisesti valmentautunut et menis kovin yli lasketun ajan. Tänään vaan terkka totesi, että "Nää korkeat paineet voi olla merkki lähestyvästä synnytyksestä, tai jos nää nyt vaan tästä jatkaa kohoamistaan, niin sitten ne käynnistävät synnytyksen." Supistuksiahan mulla ei oikeastaan ole ollut. Alkaa tuntua jo ihan tosi toimilta... toisaalta myös tajusin, että toisin kuin niin moni muu täällä, niin mulla ei ole ollenkaan valmis olo synnyttämään nyt just... Ehkä siinä joskus joulukuulla pikemminkin?! :wacky:
 
Ei se sitten syntynytkään tänään. Päivä meni ihan ok asioita hoidellessa ja iltapäivällä pitkä reipas kävely. Sitten äidin hieronnat ja väsyneenä ja turhautuneena nukkumaan esikoisen kanssa. Nyt vielä puolison kanssa viimeiset yrityksen seksin rintamalla, kohta ei huvita sitäkään enää kokeilla. Puhelimeen alkaa tulla viestejä ja kysymyksiä tutuilta ja kavereilta. Aamulla vielä jaksasi vastata, nyt olen ignorannut loput. Vastaan kun huvittaa. Voihan möö. Nii ja ei mitään missään.
 
Täällä muutaman tunnin vihlonut tuolla alhaalla. Lisäks tullut pari kipeetä supistusta ja harjoitussupistuksia vähän väliä. Tavallaan toivon, että ei nyt lähtis käyntiin ku mies on ulkona kaverin kanssa..
 
Täällä yksi jatkaa verenpaineensa ja painonsa kohottamista... Kävin tänään terkalla paineet mittaamassa, ja alapaine oli 100... ilmeisen korkea siis :dead: Sain sitten viikonlopuksi heidän mittarin lainaan, ja ohjeet että jos nousee toistuvasti sinne sataan ja tulee näköhäiriötä tai jotain sekavaa oloa, niin pitää soitella osastolle tarkempia ohjeita varten. :nailbiting: Ja kovasti lepoa myös!
Samoilla ohjeilla mennään täällä. 37+4 rv ja paineet huitelee helposti 150/100, tosin jos menen makaamaan sohvalle vartiksi, niin paineet asettuvat siihen 140/90. Toksemialabrat otettiin viime viikolla, ja koska mitään hälyyttävää ei näkynyt niin sitten vaan seuraillaan. Toki ohje on että jos tulee paha olo, niin äkkiä synnärille arvioituttamaan tilanne. Noh, onneksi beibi mökeltää masussa menemään reippaasti ja kivut ja säryt ovat asiaankuuluvan laisia.
 
Täällä aamun paineet 111/55 :'D seuraan niitä koska viime viikon neuvolassa pompsahtivat alapaineet korkeammalle kun ikinä 84 ja 93. Onhan se kiva että verenpaineen puolesta tässä voidaan elellä vaikka sata vuotiaaksi mutta tänään 39+4 ja pikkukakkonen viihtynyt masussa jo viikon pitempään kuin esikoinen josta viimeksi lähestyvästä synnytyksestä kertoivat kohonneet alapaineet.. Että odotellaan vissiin nyt sitten tappiin asti tämän toisen kanssa. Limatulppaakaan ei ole näkynyt joka viimeksi oli selkeä ennakoiva oire ..
 
Mulla ehkä alkoi supistukset tänä aamuna, jännittää. Eilen oli koko päivän alavatsa ja selkä vähän kipeä, mutta nyt nää alkaa tuntua semmosilta kunnon menkkakivuilta ja tulee aaltoina. Jos nää tästä rupeisi vielä voimistumaan. Jännittää! :)
 
Vauva änkeää itseään koko ajan poikittain mahdollisimman ylös, kylkiluiden alle. Tuntuu ikävältä, enkä tajua miten se edes pysyy tossa. Pari ekaa raskausarpeakin ilmestynyt oikealle puolelle, kun venyttää niin kovin. Menkkakipujomotusta, alaselän jomotusta ja terävää vihlontaa alapäässä + kivuttomia supistuksia. Mutta ei säännöllisiä ja kivuliaita eikä lapsivettä tai veristä limaa, eli turhauttaa. Toisaalta lähtötoiveeeseen tuli nyt stoppi: mun on ihan pakko nähdä huominen jalkapallofinaali, koska kullasta pelaa kaksi joukkuetta, joiden toivoin siitä pelaavan, enkä meinaa itsekään uskoa, että molemmat joukkueet sinne asti ylsivät. Eli jokin lohtu nyt sitten, kun vauva vain kiusaa.
 
Tuli käytettyä miehen kanssa yksi S ja nyt tunnin supistellu 10-5min välein ja välissä kippeestiki jopa. Nyt alkaa tuntuu siltä että pitää lähteä suihkuun lievittää tätä kipua. Saa nähä mihin suuntaa tää kehkeytyy. Tuli myös oksennettua yhtäkkiä ja alapäätä vihlasee välissä oikein inhottavasti :confused: :D
 
Täällä yhden ässän toteutus johti vain jumalattoman närästykseen >:[ no ehkä vähän supistaa, mutta ei kyllä sen kummemmin... Hohoi
 
Supistukset alkoi taas aamuyöstä ja kokonaan ei juiliminen häviä pystyasennossa. Valkovuoto on myös muuttunut melkein/täysin vetisiksi, mutta edelleen epäselvää onko kyseessä lapsivesi vai ei. Seuraillaan..
Minä kans joudun vähän seurailee et onko lapsivettä vai valkovuotoa.. pitää ottaa varalta maanantaina neuvolaan yhteyttä..
 
Mulla rupes tulemaan veristä vuotoa, soitin synnärille ja pyysivät puolen päivän aikaan näytille. Suppareita tosi harvakseltaan, mutta epäilivät että lapsivettä tiputtaa. Voi olla, että kotiin tullaan vielä tästä mutta illalla sit uudelleen näytille :) nyt sentään jotain tapahtuu. Sääliksi käy tuota esikoista ja valmiiksi sydäntä särkee jättää vaikka jääkin hyvään hoitoon mummunsa kanssa meille.
 
Takaisin
Top