Synnytystä ennakoivat tuntemukset

Tänään 38+0 eikä MITÄÄN tuntemuksia. Oon riehunu ku viimistä päivää, siivonnut, pessyt mattoja, käynyt sienimettässä, saunonu ja juonut litratolkulla vadelmanlehtiteetä ja tietysti hoitanut esikoisen (2 vee), hoitanut kauppareissut ja ruoat (myös pakkaseen). Eikä mitään! :D tosin esikoisestakaan ei ollu mitään merkkejä ennen kuin itse synnytys alkoi vuorokauden kestäviä supistuksia viikolla 41+2 :banghead:. Alkaa sentään oleen siisti koti ja muutenkin kaikki valmista. Mielellään tässä tekisi vielä enemmän mutta varsinkin iltaisin iskias vaivaa niin pahasti että edes vessaan ei pääse omin voimin.
Hermot on ollut jo pitkään ihan loppu kun pelkään että tää menee reippaasti lasketusta yli ja anoppi kyselee tyhmiä. Eiköhän hänelle sitten ilmoiteta kun se lapsi päättää syntyä! Laitan kohta kaikki muut paitsi miehen saapuvat puhelut estoon ettei tuu suututettua ketään! :D :D. Valivali... Anteeksi vain :rolleyes:
 
Ja kaikenlisäksi unet on ollu hukassa koko raskauden. Koko aikana pisin pätkä unta putkeen ollu noin 3 tuntia ja koko yössä parhaimmillaan tullut nukuttua noin 6 tuntia. Nukkuminen vaan vähenee koko ajan, nyt jo pitkään noin 3 tuntia yössä. Aamuisin väsyttää, ei muuten, mutta pelottaa että jossain vaiheessa iskee totaaliuupumus päälle kun on niin pitkältä aikaa univelkaa. Erikoista, ensimmäisessä raskaudessa sama homma..
 
Tänään 39+6. Eilen ja tänään ollut sellaista armotonta nälän tunnetta mitä ei kyllä aiemmin kevään aikana ole ollut. Vetinen valkovuoto myös lisääntynyt ja nyt aamupalalla öllötti niin ettei puuro tai kahvi mennyt alas. Bring it on! Please... :happy093.
 
Kakkonen sanoi:
Ja kaikenlisäksi unet on ollu hukassa koko raskauden. Koko aikana pisin pätkä unta putkeen ollu noin 3 tuntia ja koko yössä parhaimmillaan tullut nukuttua noin 6 tuntia. Nukkuminen vaan vähenee koko ajan, nyt jo pitkään noin 3 tuntia yössä. Aamuisin väsyttää, ei muuten, mutta pelottaa että jossain vaiheessa iskee totaaliuupumus päälle kun on niin pitkältä aikaa univelkaa. Erikoista, ensimmäisessä raskaudessa sama homma..
Click to expand...

Sama juttu. Illalla kyllä nukahtaa nopeesti, mut sitten koko yö tulee ravattua vessassa ja/tai on levottomat jalat tai mitä nyt minäkin yönä on, mutta ei taatusti tule nukuttua kuin muutama hassu tunti yön aikana..Tätä jatkunut nyt pari kuukautta ja sen kyllä huomaa..päivät menee sumussa ja sitten pitäis vielä ton 1v7kk olla pirteänä.
 
Mulla mitä todennäköisimmin irtosi limatulppa (tai ainakin osa siitä) eilen ennen nukkumaanmenoa. Innostuin ensin, että ehkä tämä kertoo siitä että jotain alkaisi kohta tapahtua, mutta voihan se olla, että tästä mennään vielä viikkoja ennen kuin synnytys käynnistyy. :/ Edellisessä raskaudessa en huomannut limatulpan irtoamista missään vaiheessa. Tosin se synnytys käynnistettiin 42+0. Toivoisin niin että tämä synnytys lähtisi itsestään käyntiin. Vaikka käynnistyksestä jäi ihan hyvät fiilikset, niin olisi mahtava kokea myös synnytys joka lähtee etenemään itsestään.

Onko täällä ketään, jolla aiempi synnytys käynnistetty ja seuraava lähtenyt spontaanisti käyntiin?

Nyt rv 38+3.
 
Mun supistukset loppuu aina yöksi. Toisaalta nyt mulla onkin tauko synnytystoiveissa, kun molemmat isovanhemmat lähtee viikonlopuksi mökille. Meillä on kyllä varalla isomman kummit ja miehen veli vaimoineen päivystämässä, että voivat tytöt ottaa, jos tulee lähtö. Mutta ei noi ole koskaan ollut pidempään hoidossa muilla kuin isovanhemmilla, niin en nyt ehdoin tahdoin toivo, että just viikonloppuna nyt syntyisi. 39+0.
 
Mulla tänään 40+0 ja voin kertoa, että ei ole mitään tuntemuksia :D Muutama päivä sit meni maha sekaisin ja oli sekä selkä että maha kipeä, mutta sitä kesti vain sen yhden illan. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Esikoinen tulossa, joten aika todennäköistähän tämä oli että lasketun yli menee mutta silti, tule jo vauva! :)
 
Anteeks nyt tulee vähän ällö kysymys :D, mutta te joilla "vatsan tyhjentyminen" on ennakoinut synnytystä, niin onko siis vatsa mennyt kunnolla sekaisin vai muuten saanut rampata vessassa?

Tossa just yhden äitikaverin kanssa naurettiin että raskaus, synnytys ja vauva/lapsijutut on yhtä kakkajuttua ja muuta ällöttävää erite- tai vaiva-asiaa. :D :D
 
Kai se voi olla kummin vain :) mulla tulee vessahätä aika usein kun supistuksia tulee useampi ja kyllä se tavara itellä möyhentyy siellä suolessa..

Mites monella muuten on vatsa toimitettu synnärillä? Kysissä kun esikoista pusersin niin vatsa toimitettiin automaationa sen kummemmin kyselemättä ja ei kyllä siis itseä yhtään haitannut, mutta käytänteitä taitaa tässäkin asiassa olla useampia.

Mä elän taas pienessä stressikuplassa. Käytiin ralliautoja katsomassa ja lopuksi rupesi satamaan kunnolla ja mies oli pojan kanssa leikkipuistossa. Laps kastu läpimäräksi ja mä olin ihan hermona ja kotona pääsi itku siitä, että mun vauva kastu ja sen piti lämpimässä autossa istua 2km matka kotiin pelkissä kalsareissa :smiley-angry017

Hengissä koko porukka sentään hohhoijaa. Tietty nämä tunnetilat tässä heittelee, mutta kyllä nyt alkaa olla sellainen kaikkensa antanut olo. En ymmärrä miten yliajalle menneiden psyyke kestää.
 
Minulla menossa rv 38+4 ja olisin aivan kypsä synnyttämään. Pelottaa, että menee yli ja käynnistykseen, kun esikoinen syntyi 41+3 vasta.. Meni vähän vesiä, mutta kunnon suppareita ei tullut. Yhtään ei helpota, että oma äitikin odottaa koko ajan korvat kuumina ja neuvolassakin kyseltiin onko tuntemuksia . Kaikkihan tietävät, että mistään ei voi tietää ennen kuin on tosi kyseessä ja koko ajan pelkää, että sitä hetkeä ei tule.
Jotenkin tuntuu yliaikaisuus epäonnistumiselta, vaikka tietystikään se ei sitä ole. Huoh.
 
Mulla taisi tulla ihan varmasti synnytystä enteilevä tuntemus. Lapsivedet nimittäin meni :) Jos ei käynnisty itsestään yön aikana, pitää mennä aamulla näytille. Ottavat ainakin streptokokkinäytteen. Edellinenkin synnytys alkoi vesien meni menolla. Mukavan seesteinen olo, jotenkin pidän tällaisesta, että saan tietää ns. hyvissä ajoin, että synnytys on edessä lähipäivinä.
 
Onnea tulevaan"koitokseen"! :happy:
Jotenkin sitä itsekin toivisi synnytyksen alkavan selkeästi, että kerkeäisi rauhassa järjestää esikoisen viennin hoitoon, ym koiran käyttämiset ja sairaalaan lähdön.
 
Kiitos tsempeistä! Yö meni rauhallisesti, huima yksi kipeä supistus! Tosin oon jo nyt kuudelta hereillä, taitaa sittenkin vähän jännittää. Nälkäkin on kaamea! Esikoinen ja mies heräävät varmaan parin tunnin päästä ja sitten voisin pakkailla sairaalakassiin loput tavarat. Äitini tulee esikoisen vahdiksi, jotta mies pääsee viemään minut sairaalaan. En usko, että sen kannattaa vielä jäädä sairaalaan (jos edes minä itse jään!). Viimeksikin oli useamman päivän operaatio odotella synnytyksen käynnistymistä/käynnistämistä.
 
Viime yönä taas supisti ja alaselkä oli tulessa. Ja sitten se meni ohi. Pliis, jatkuis nyt, mä oon valvonu jo tarpeeksi näiden kipujen kanssa. Tänään 37+0 ja sektio edessä joka tapauksessa.
 
Parrero: täällä kans tollasia itkupotku raivateita herkästi. Nykyään vaan itken ne yksin salaa enkä kerro miehelle syytä koska se vaan nauraisi sille. Ei se ymmärrä.

Kuupo: täällä kans oon aivan erilainen kuin esikoisen aikaan. Ihan olen ihmetellyt sitä itsekin.

Täällä eilen oli ihan sairaan kipee selkä. Vissiin Notko tullut takaisin. Mutta yöllä heräsin Alavatsa menkka juilimisiin ja välillä alaselkää pakotti mutta edelleen mielessä pyörii että onko nämä supistuksia vai ei. Tulivat vähän silleen aaltoillen. Ei kuitenkaan särkylääkettä tarvinnu ottaa. Täällä poika löyty taas köllöttelee poikittain ja välillä rt. Ja taas poikittain.
 
Jaahas, tänään 40+0. Viime yö meni valvoessa ja taas pyykkejä viikkaillessa ja vauvaa odotellessa. Ärsyttävää kun makuulla ollessa tulee kipeitä menkkamaisia aaltoja ja pystyyn noustessa loppuu kuin seinään. Eilen käveltiin reipas pitkä kävely äidin kanssa ilman mitään tulosta, kohta kokeillaan uudestaan. Ajattelin myös pyytää äitiä hieromaan hartioita, viimeksi rentouduin niin että tulin kipeäksi :D jos tällä kertaa rentoutumisella olisi sitten toivottuja vaikutuksia :)
 
Minä yritän nyt asennoitua, että kolme viikkoa vielä. Nimittäin viimeistään kolmen viikon kuluttua olisi käynnistys, jos ei mitään ennen sitä tapahdu. Silti toivo on koko ajan läsnä.
Tuntuu ihan samalta kuin joskus kauan kauan sitten, kun oli sinkku ja toivoi, että ihastus soittaisi tai laittaisi viestin. Tietää, että turha kuumottaa, mutta on vaikea voida itselleen mitään
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top