En ny tiiä pitäiskö laittaa tänne vai maaliskuun juttuihin vai neuvolakuulumisiin niin lykkään tähän...
Eli mie kävin tänään synnärillä teidän lauantaille suunnitelleiden sijaan, en tosin siitä syystä kun toivois.
Eli viimeks neuvolassa kun mitattiin korkeat verenpaineet ja proteiiniplussa niin vannottivat, että heti jos mitään oiretta tulee lisää, niin lähde äitipolille. No nehän ei oo nyt auki eli kun tuli huono olo ja alkoi näkyä pilkkuja silmissä sekä turvotusta on tullu 1,5kg kahdessa päivässä (kävellessä oikeesti tuntee miten neste lotisee jalkapöytien päällä) niin soitin synnärille. Kyselivät kyllä että onko migreeniä ja ootko nukkunut jne. mutta olivat sitä mieltä, että parempi silti tulla näytille.
No mies oli Kuopiossa eli pääsin sit taksilla lähtemään synnäriä kohti. Verenpaine oli 155/98, pissassa proteiini heikosti plussalla, mutta tulkitsivat sitten miinukseksi kun verikokeissa ei näkynyt toksemiaa. Napanuoran virtaukset oli tosi hyvät, bebe ei ollu kasvattanut kikkeliä tässä välissä ja kuulemma synnärin ultra on epätarkka mutta painoarvio nyt 37+6 oli 2730g. Hyvän kokoinen siis jo ja oli oikein hyvinvoiva ja liikkuvainen :) Kai tän voi tulkita sit niin että istukka ainakin toimii kun neste kiertää niin ettei munuaiset ja verenkierto meinaa pysyä perässä? Toksemiaa ei ole ja istukan infarktithan tuossa on se suurin huoli eli siltä kantilta ajatellen kaikki todella hyvin.
Lykkäsivät sitten verenpainelääkityksen avuksi, seuraava neuvola ihan normaalisti jo maanantaina että seurataan noita paineita ja proteiineja ja äitipolille seuranta-aika vielä vajaa parin viikon päähän ennen laskettua aikaa.
Ehdin just kaupungissa apteekkiin ja bussiin ja kävin sit kaupassakin kun tulin kotiin. Ostoksia purkaessa kyykistyessä sit pelästyin että nytkö tän raskauden aikana ekaa kertaa tuli pissa housuun
No ei tullu, se oli jotain ruskeaa verensekaista limaa ja nyt supistelee. Kohdunkaulaa oli 1,5cm jäljellä ja sormelle auki ja vauva on kuulemma todella matalalla et ilmeisesti nää supparit nyt tekeekin jo jotain ni ei enää ihan niin paljon ketuta näitä kärsiä kun asiat kerta etenee. Sisätutkimuksesta aiheutuvaa varmaankin et ei parane silti innostua mut aina mukava et edes jotain tapahtuu.