Synnytys

Eilen oli taas painokontrolli / pelkopolikäynti. Aivan eri fiilis mikä siinä edellisessä, asiat käytiin oikeesti läpi ja lääkäri oli niin erilainen ! Jäi tosi paljon parempi fiilis koko hommasta. :) Vaihtoehtoina olis nyt siis sectio, alatiesynnytys tai sitten semmoinen että jos näyttää ettei alatiesynnytys etene toivotulla tavalla niin voisi siirtyä sectioon sitten kesken alatiesynnytyksen. Tähän olisi normaalia enemmän itsellä päätösvaltaa niinsanotusti eli herkemmin sectioon kun normitilanteessa. Kolmen viikon päästä (34+0) seuraava painokontrolli ja sen yhteydessä mahdollisesti lantion kuvaus (jos mulla on sellainen olo että haluaisin yrittää) ja sitten 36 viikolla pitäisi olla paperit yms valmiina. Ja mulla on myös mahdollista sitten sopia käynnistyspäivä jottei mennä yhtä paljon yli kun esikoisella (41+2) ja jäisi se stressi pois. Käynnistymisestä oon vaan lukenut paljon että on tosi kivuliaat supistukset niin se on ajatuksena vähän jännä :eek:

Nyt tuntuu että olis paljon vaihtoehtoja, päätöstä pitää vaan alkaa oikeesti tosissaan miettimään..

Vauvan painoarvio 31+0 oli 1488g ja kasvaa tasaisesti keski- ja alakäyrän välillä.
 
Toihan kuullostaa tosi hienolle mitla! :thumright
Ja on sulla kyllä pähkinää purtavaks noissa asioissa..
 
Tosta käynnistyksen kivuliaista supistuksista tuntuu olevan tosi ristiriitaista tietoa. Mun siskolla on kolme viidestä käynnistetty ja sanoi, että ihan samalta ne tuntui. Onko tää vaan niitä juttuja, joissa erityisen kivulias ja pitkittynyt supistelu pistetään käynnistyksen piikkiin, vaikka samaa on normaalisti alkaneissa ihan yhtä paljon.. Ja ne, joilla yksi on käynnistetty ja toinen ei, niin päätyvät vertaamaan kivun määrää tästä lähtökohdasta ja tarina jää mieleen. Asiantuntijoillakin on molempaa mielipidettä tarjota, mutta kuinka suuria erot oikeasti on. Sitäkin mietin, että kalvojen puhkaisuhan lisää kipua ja käynnistyksessä usein avitetaan supistusten alkua kalvojen puhkaisulla..voisko tää olla yksi syy.. En ole päässyt selville..neljä päivää synnytystapa-arvioon ja jotenkin kallistun kyselemään mahdollisuudesta käynnistykseen. Eka oli yli 4kg, 10pv yli lasketun ajan ja synnytys vaikea, kun ei millään meinannut tulla vauva ulos. Tuntuu, että jopa pidemmillä kivuilla olisi parempi kuin niillä jälkivaurioiden vaaroilla. Toisaalta tokalla kerralla voi vauva vaan mahtua helpommin ulos.
Googletinpa vielä ja hus:in käynnistämisen ohjeissa sanotaan, että kipu ei ole suurempaa. Sen sijaan tämän sivuston mukaan 70-80% päätyy sektioon ja se ei kyllä innostaisi esikoisen kanssa ollenkaan. Onkohan noissa paljon niitä, joilla joudutaan käynnistämään aika aikaisinkin, kun on raskausmyrkytys tai vastaavaa..
 
Muokattu viimeksi:
Oon myös miettinyt tuota onko kipu kovempaa käynnistettynä. Ja oman teorian olen aiheesta kehittänyt. Sinällään en usko, että mitattavissa oleva kipu on kovempaa käynnistettynä, vaan kyse voisi olla psykologiasta. Synnytyksen käynnistyminen kun muutenkin on niin omanlaisensa prosessi. Spontaanisti käynnistyvä synnytytys ja siihen liittyvät hormonit saattais myös ottaa aivot mukaan toimintaan ja auttaa paremmin vastaanottamaan kipua. Kun taas käynnistettynä kaikki tulee aivoille vähän liiannopeasti ja kipu voisi siksi tuntua kovemmalta.
 
Mä luulen, että käynnistetyssä synnytyksessä kipu tuntuu kovemmalta siksi, että supistukset pamahtaa päälle epäkypsään tilanteeseen usein nopeasti, kun taas itekseen käynnistyvässä ne voimistuu vähitellen jolloin kroppa J a mieli ehtii paremmin mukaan. Kalvojen puhkaisulla en ite kyllä huomannut olevan merkitystä kipuihin (kuopuksen synnytystä vauhditettiin puhkaisemalla kalvot alkuvaiheessa ja esikoisen synnytyksessä ne puhkaistiin vasta, kun piti alkaa ponnistamaan, kun ei itekseen puhjennut). Tai kyllähän tossa kuopukselta supistukset alkoi tihetä ja koveta kalvojen puhkaisun jälkeen, kun synnytys lähti kunnolla käyntiin, mutta samalla tavalla ne tiheni ja koveni esikoisestakin ilman, että kalvot puhkesi.
 
Aina käynnistyksessä ei kuitenkaan "pamahda supistuskivut" yhtään sen enempää kuin normaalissa käynnistymisessä. Ja mä puolestaan sain parikin neuvoa ennen omaa ekaa synnytystä, että pyydä epiduraali ennen kalvojen puhkaisua..ja mulla kivut voimistui siitä tosi nopeasti..enkä tietenkään ehtinyt mitään mielipidettä puudutteisiin sanoa siinä välissä. Jos kipu on voimakasta vain sen takia, että synnytys etenee nopeasti, niin sehän on vain hyvä asia. Kunhan nyt ei mistään ihan liian nopeasta etenemisestä ole kyse, niin eniten kai pelätään, että kipu olisi todella voimakasta ja mitään ei silti tapahdu. Ehkä nää on vaan niin yksilöllisiä nää synnytykset, että mitään yleistyksiä (käynnistys tai kalvojen puhkaisu lisää kipuja) ei voida sanoa.
 
No ei tietenkään aina, siksi tuolla onkin sana usein. Omien tuttujen synnytyksissä käynnistetyissä synnytyksissä tuntuu olevan paljon näitä, että supistuskivut on tuntunut heti kovina. Yksilöllistähän kivun kokeminen ylipäätään on, joten varmaan siksikin vaikea verrata, kun ei kukaan voi oikein sano mitään muuta kuin omista kokemuksistaan.
 
Tyttären kohdalla mulla 'käynnisty' synnytys vesien menolla. Eli vedet meni kyllä, mutta säännöllisiä supistuksia ei näkynyt eikä kuulunut. Kun sitten päätettiin ryhtyä avittamaan synnytystä oksitosiinitipalla, supistukset räjähtivät samantien päälle ihan järjettöminä. Ennen tätä ne nimenomaan olivat voimistuneet hieman kerrallaan. Toki vesien menon kanssa tilannehan on se, että lapsi pitää saada ulos, jotteivät tulehdukset pääse jylläämään ja sen takia sitten sain aika rankalla kädellä avustusta. Jokatapauksessa pointtina tässä sekavassa tilityksessä on, etten myöskään usko supistusten olevan luomua kovempia tms. vaan epäilen juuri ettei mieli ja keho ehdi mukaan siihen millä vauhdilla niitä suppareita yht'äkkiä tuleekin. Toivon kuitenkin, että kehoni suorittaisi tällä kertaa loppuun saakka,saisipahan ainakin vertailuarvon :D
 
Mulla samanlainen tilanne kuin Calmarilla. Nyt toivoisin saada kokea sen spontaanin synnytyksen... Vaikkakaan ei voi pitää täysin vertailukelpoisina kokemuksina sitten.
 
On siinä varmasti jotain perää, että lääkkeillä käynnistettynä synnytys voi olla spontaanisti käynnistynyttä rajumpi, kun sektion jälkeen ei lääkkeellinen käynnistys ollut vaihtoehto. Oksitosiiniakaan eivät uskaltaneet antaa ku ihan synnytyksen lopussa varovasti. Onneksi mun kohdalla kalvojen puhkaisu riitti saamaan synnytyksen kunnolla käyntiin.
 
Täyttelin vihdoin sairaalan sähköisen esitietolomakkeen (synnyttämään tulevan).Siinä ei kysyttykään toiveita synnyttämiseen liittyen, esim. kivunlievitys tai perhehuone. Milloin ja missä näitä vois kertoa?
 
Eri paikoissa lienee eri käytänteet, mutta meillä ainakin (Jorvi, Espoo) perhehuoneiden vapaana oloa kyseltiin siinä vaiheessa, kun vauva oli ulkona. Ei siis mitään varaussysteemiä vaan säkällä sai, jos sai. Voihan siitä kätilölle mainita jo heti sairaalaan tullessa. Uudelleensynnyttäjälle taitavat antaa vain, jos on tosi tyhjää, mutta meillä ainakin puolison on nyt joka tapauksessa hyvä tulla kotiin esikoisen turvallisen olon takaamiseksi. Perhehuoneestahan niin sanotusti "ei saa poistua" ja esim. lakanoiden vaihto tarvittaessa on omalla kontolla.
Kivunlievitys samoin meni sitten kyselemällä, kun oma kätilö tuli ja päästiin saliin. Voi laittaa itse etukäteen paperille, jos oikeasti tietää erityistoiveita etukäteen. Tai vaikka liimalapulla neuvolakorttiin.
 
Joku kertoi mulle jostain limatulpan menemisestä ja kuinka sitä sitten pelkää että supistukset alkaa mutta siinä voi mennä kaksikin viikkoa odotellessa. Puhuin tästä siskon kanssa ja hän oli vaan et ai mikä limatulppa?? synnyttänyt kuitenkin 3 lasta hän. Siis mikä on siis tää keissi??

Mä oon kirjoitellut Ipana -palvelussa sellaisen esitietolomakkeen. Kyllä siinä oli toivomuksia kohta, mutta oli silloin rv 26 vielä niin epätietoinen kaikista mahdollisuuksista että en osannut siihen mitään laittaa. Siinä oli ehdotelmana että haluanko että tehdään esim. imetyssuunnitelma ja oli ihan whhat? mikä se on ja kirjoitin että nyt ei vielä ole syntynyt päähän mitään erikoistoiveita ja kuullut että äitiä ohjataan imettämisessä ja toivon tälläista ohjausta itsekin saavani. En muuta sitten siihen kohtaan ja jälkeenpäin on harmittanutkin että oisin voinut sen perhehuoneen siihen kirjoittaa.

Mitä M&S tarkoitat että sieltä perhehuoneesta ei saa poistua???
 
Muokattu viimeksi:
Limatulppa on kohdunsuulla estämässä pöpöjen pääsyä kohtuun. Niinhän sitä uskotaan, että limatulpan irtoaminen ennakoi piakoin alkavaa synntystä, mutta en nyt tiedä onko niin. Sen irtoamista ei välttämättä itse huomaa. Ja ilmeisesti limatulppa voi osittain uusiutuakin. Mutta siis sellanen selkeesti valkovuotoa paksumpaa / kiinteempää limaa voisi sillon näyttäytyä ja vois myös olla veriviiruja seassa. Itse en esikoisesta moista tavannut...
 
Meillä oli perhehuone ja se tarkoitti sitä, että mies ei saa poistua esim. töihin vaan molemmat vanhemmat keskittyvät vauvan hoitoon. Kävi mies kaupassa ja hakemassa vaatetta, mutta hän oli vain tunnin verran poissa kolmen päivän aikana.
 
Enää 8 viikkoa laskettuun aikaan!!!! :eek::joyful: Mihin tää aika menee? Perhehuone oisi kiva, muttei oikein taaperon kanssa varmaan edes mahdollinen. Nyt on konkretisoitunut koko asia, että kohta meillä on vauva. 8 viikkoahan menee ihan hujauksessa tai max 10 viikkoa. Hitto! Jännittää :)
 
Kyllä mulla tuli osa limatulppaa ekan kerran viikkoa ennensynnytyksen alkua ja sit ehkä päivää ennen tuli niin selvä limatulppa ettei voinut erehtyä, toisilla taitaa tulla ulos vasta synnytyksessä. Paksua , kiinteää limamönttiähän se vain on..
 
Joo ei kyllä täälläkään jäänyt limatulpan irtoaminen epäselväksi. Se irtosi torstaina kun vauva syntyi sunnuntaina. Ensin tuli tulppa ja sen jälkeen aivan käsittämätön määrä lisää limaa. Sellasta liisteriä. Ja kipeät supistukset alkoivat heti.
 
Perhehuoneen seinällä oli meillä ainakin lappu, että puoliso ei saa olla poissa kuin jotain 2h. Eli toki saa kotoa hakea kamoja ym. mutta muuten pitäisi pysyä sairaalassa.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top