Synnytys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Helli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos Emmuliini, Orvokki ja Ihanainen kannustavista sanoista, kyllä tämä taas tästä :). Eilen rv 31+0 oli taas ultra, ja tuli taas selväksi että syntymä senkuin lähestyy... Eli ensi viikko on se "tavoiteviikko", mutta jos tyttöjen tilanne jatkuu näin hyvänä, pyritään pääsemään vielä pari viikkoa pidemmällekin viikolle 34. Mutta siis muutama viikko maksimissaan!!! :eek: :cool01 Miehellä on nyt lomaviikko ja pääsi pitkästä aikaa hänkin tyttöjä kurkkaamaan. Reppana taas kaikista napanuorien sotkeentumis -puheista kovasti huolestui, mutta kun ultran jälkeen kävimme tutustumassa vastasyntyneiden teho-osastoon, totesi että taitaa se sittenkin olla parempi mitä pidempään saavat mahassa kölliä... :dance008 Teho-osasto vaikutti paljon rauhallisemmalta kuin mitä olisi kuvitellut, ja kovasti painottivat sitä että vanhemmat ovat hoidossa mukana niin paljon kuin vain mahdollista. Ja tyttöjen voinnin mukaan siirtävät heidät mahd nopeasti samaan kaappiin köllimään :love017. Nähtiin ihan vilaukselta joitakin teho-osaston potilaita, voi jösses mitä rääppänöitä ne raasut ovat! Siellä joku isi juuri vaihtoi postimerkin kokoista vaippaa vauvaltaan... No, mutta jos vaan päästäisiin tosiaan sinne viikolle 34, vauvat voisivat olla jo jotain parikiloisia syntyessään! Kaikki on tässä vaiheessa kotiinpäin - kirjaimellisesti! :)

Itse saan vieläkin olla kotona, kahdesti päivässä kun tarkastuksissa kuitenkin käyn. Kuulemma saan vauvojen keuhkoja kypsyttäviä pistoksia viimeistään viikolla 33, ja silloin sitten voisin kuulemma jäädä osastolle, ellei aiemmin jo tilanne muutu. Elämme jännittäviä aikoja!

Ai niin, ja nyt tytöt ovat jo noin 1600g per nenä :love017
 
Täälläkin on synnytys vähänväliä pyörinyt mielessä. Ei siinä sinänsä mitään kovin pelottavaa ole, luonnolinen asiahan synnyttäminen on. Mutta itselläni pelottaa se että entä jos ei keho kestäkkään. Kuulostaa ehkä tyhmälle mutta siis varmaankin jonkin sortin kuolemanpelko minulla on :anyone.
Olen yrittänyt neuvolassa puhua asiasta mutta jotenkin tuntuu etten saa oikeen tukea sieltäpäin.
Onko muilla ollut tämmöisiä tuntemuksia vai olenko ainut?
Loogisesti jos ajattelee niin eihän minulla mitään hätää ole, olen nuori ja perusterve olen! Raskaus on edennyt hyvin ilman kummempia komplikaatioita :love017.
Ehkä se pelko alkoi ihan jo alkuraskaudessa kun TV:ssä ja peleissä oli kohtauksia jossa nainen kuoli synnytykseen, varmaankin se sieltä jäi jotenkin alitajuntaan.

Mutta silti odottelen jo malttamattomana että vauva syntyisi jo! :) melkein sydän pakahtuu kun ajattelee millainen rakkauspakkaus sieltä on mailmaan tulossa!! :love7 enkä malta odottaa tulevaa "perhe-elämää" <3:)
 
Yosa, et varmasti ole yksin. Voisit varmaan pyytää neuvolassa lähetettä synnytyspelkopoliklinikalle, niin saisit asiaa puitua enemmän. Neuvolassa käydessä mulle tulee aina vähän sellainen olo, että tuhlaanko mä nyt niiden kallista työaikaa ja joskus tulee vähän sellainen olo, ettei kannata edes kaikkia huoliaan kertoa, kun on niin kiire. Joskus täytyy omia tarpeitaan vähän alleviivata, mutta parhaimmassa tapauksessa tulee kuulluksi.

Aikaisempia kirjoituksiani luettuani on tullut yllättäviäkin tietoja vastaan. Ei täällä Espoossa ainakaan tehdä kuin kaksi ultraa, lääkärinkäyntejä on pari, ensimmäinen toisella ja toinen kolmannella kolmanneksella. Neljä ultraa? No, niihin ei ilmeisesti ainakaan täällä ole varaa,,, :confused5
 
No niin huomenna neuvolaan pitäisi viedä synnytystoivelista täytettynä, ja sitä on nyt sitten tänään askarreltu. Olen täyttänyt sen neuvolan vakion lisäksi Bebeinfon synnytystoivelistan. Mua ottaa jo valmiiksi päähän moni asia joka meni persiilleen esikon synnytyksessä, ei mitään varsinaista hätää ollut ja olemme molemmat terveitä jne. Kaikki on siis tavallaan tosi hyvin, mutta koen etten ollut arvostettu synnyttäjä, hassusti sanottu, mutta en osaa paremmin tunnetta sanoa. Toivottavasti nyt menee paremmin!
 
Viime neuvola käynnillä tuumas neuvolatäti, että vauva on alkanu laskeutumaan.
Mietinkin tässä, kuinka kauan on menny vauvan laskeutumisesta/kiinnittymisestä synnytykseen? :)
 
Tuohon kai ei ole mitään vakiota. Mulla esikoinen laskeutui synnytyksessä, eikä tää ainakaan anna merkkejä muusta.
 
Pakko myöntää että synnytys kyllä alkaa jo lähes päivittäin pyöriä mielessä vaikka elokuun lopussa LA.. mutta kun nämä päivät tuntuvat menevän niiiiiiin hirveän nopeasti, justhan mä plussasin ja kohta sitä onkin käärö sylissä! :smiley-bounce022 Muutama unikin synnytykseen liittyen on tullut nähtyä... Esikoista kun kerran odottelen niin tämä loppu odottelu sekä tuleva tuntuu niin jännitävältä ja pelottavaltakin, se päivä lähestyy ja lähestyy! Mutta toisaalta ootan sitä päivää innoissani! :)
Paljon tullut kuultua tutuilta synnytyskertomuksia ja se vain lisänny jännitystä... nooo positiivisin mielin tässä vielä odotellaan tulevaa päivää! :)
 
Käytii tänää tutustuu synnytys osastolla .. nut rupes mietityttää enemmän toi synnytys :D
 
Mua on alkanut hillittömästi pelottaa taas sektio, enkä yhtään haluaisi mennä synnyttämään. Voi kun voisi synnyttää alakautta! Viimeksi ehdin pelätä vain yhden yön, kun fiksusti luin kauhukertomuksia komplikaatioista synnytystä edeltävänä iltana. Vaikka kaikki meni todella hyvin ja toivuin ilman mitään kipuja, syvä kammo niin isoa leikkausta kohtaan on jäänyt. Eikä nyt edes lähete pelkopolille auta... ;)
 
Nostelen täältä tätä keskustelua kun synnytys senkun lähestyy ja toki sen myötä pyörii entistä enemmän mielessä... Te, jotka olette jo eskoisenne synnyttäneet, huomasitteko mitään oireita, jotka olisivat ennakoineet synnytystä... Esim. Itse olen kuullut, että poikkeukset vauvan liikkeissä ja äitin vatsan yliaktiivinen toiminta olisivat sellaisa... Osasitteko ennakoida, että nyt synnytys on lähellä?
 
Mulla ainakin vatsa alkanut hiljattain toimia vähän liiankin hyvin. Vauvan liikkeetkin tuntuu erilaisilta, mutta kai sillä vaan alkaa tila loppumaan. Tänään tuntui kävellessä järkyttävää vihlontaa alapäässä ja eilen illalla supisteli kipeesti, mutta ei mitenkään säännöllisesti. Sairaalakassiin en oo vielä ehtinyt panostaa yhtään ja mies alkaa olemaan asian suhteen tosi paniikissa. :p Ehkä sitä tarvis ruveta pikkuhiljaa kasaamaan kuntoon... Vielä kun muutaman viikon pysyis yhtenä kappaleena, niin olis tosi hyvä vauvalle. :)
 
No mä aloin miettimään asiaa kun meillä on pari päivää vauva mukeltanut oikein todella lujaa... Ei mitään tällaista ole ollut koko aikana, vaikka kova liikkumaan on ollutkin koko ajan... Ja muutenkin ollut sellainen tunne kuin menkat olis tulossa... Mutta kaveri saisi kyllä luvan vielä muutaman viikon pysyä tuolla massussa!!
 
Mulla on ollut tota menkkamaista juilimista jo jonkin aikaa, mutta nyt tuntuu sekä sitä, että vihlontaa. Ja noi kipeet supistukset vielä siihen päälle. Onneks huomenna on lääkärille aika, niin toivottavasti sais taas vähäks aikaa mielenrauhan ja asiat olis ok. Vuodelepoon en haluis, koska oon niin tekeväinen ihminen, että vähemmästäkin tulis hulluks. Mut ei kai sitten auta mikään, jos käsky tulee: se on osastolle tai kotona lepäilyä. Mieluummin kiitos kotona. :thumright
 
Mulla on kans vähä ollu kipeitä supistuksia nyt pari pvää ja vihloo alavatsaa.. maha on kyllä toiminu muutaman viikon ajan jo aika hyvi..liiankin kyl.:s
 
Synnytyksiä on niin monenlaisia. :) Joillakin tuollaiset "synnytystä ennakoivat tuntemukset" kestävät viikkoja. Voivat alkaa reilusti ennen laskettua aikaa ja silti voi synnytys käynnistyä vasta pitkälti lasketun ajan jälkeen. Toinen ääripää taas on se, ettei mitään synnytystä ennakoivia tuntemuksia ole, ja silti synnytys voi käynnistyä ennen laskettuakin. Eli en ryhtyisi vielä panikoimaan. Tuosta mahankaan toimimisesta en tiedä. Minulla vasta synnytyksen käynnistyminen sai vatsan sekaisin, eipähän kaivannut peräruisketta sitten sairaalassa. ;) Kesä ja lämpimät kelitkin varmasti aiheuttavat omat tuntemuksensa. Joten ottakaa vaan iisisti. Totta kai se synnytys voi olla lähelläkin, mutta itselle varmasti helpointa, kun suhtautuu asiaan niin, että siihen voi mennä vielä pitkänkin aikaa. Voi nimittäin muuten tuntua hyvin pitkältä tämä loppuodotusaika, jos synnytys ei sitten ole lähelläkään. Tietysti, jos joitain tuollaisia tuntemuksia tulee, on hyvä sitten ainakin hetki levätä, monellakaan meistä ei vielä tarvitsisi synnytyksen käynnistyä. :)

Ja muutenkin, sitten kun laskettu aika alkaa oikeasti lähestyä ja mieli olla kärsimätön synnytyksen suhteen, niin kannattaa unohtaa ne S:t sun muut, joilla pyritään saamaan synnytys käyntiin. Loppujen lopuksi niistä ässistäkään ei toimi kuin seksi, liittyy jotenkin siemennesteeseen, en jaksa taaskaan kaivaa esiin tietoa, miten se nyt vaikutti, enkä usko, että sekään toimii kuin vasta sitten, kun synnytys on jo muutenkin ihan ovella. :) Hillitön touhuaminen ei tee muuta kuin mamman väsyneeksi, ja synnytyksessä olisi toki hyvä, kun olisi levännyt. Eli vaikka se varmasti alkaa pyöriä mielessä, niin koittakaa malttaa ja varsinkin lasketun ajan lähestyessä LEVÄTÄ. Kyllä ne vauvat sieltä maailmaan tulee joka tapauksessa, vaikka menisi lasketun ajan ylikin. Yliaikaisiahan ne eivät silloin kuitenkaan vielä ole.
 
Joo siis kuten Kellitys sanoi, niin vatsa voi toimia miten sattuu, eikä mitään selkeää merkkiä lähestyvästä synnytyksestä välttämättä tule.. Itsehän menin ns. soitellen sotaan.

En huomannut mitään erityisiä merkkejä, en tiedä milloin limatulppa edes irtosi, eikä vatsanikaan lähtenyt toimimaan omia aikojaan.
Kipeät supistukset alkoivat aamulla klo 7, ja jatkuivat koko päivän iltaan ja yöhön asti, ja vielä siihen asti kunnes vauva syntyi seuraavana päivänä.

Sitä on vaan oltava kärsivällinen, ja mentävä päivä kerrallaan. Ei ne kaikki synnytystä enteilevät merkitkään välttämättä tarkoita mitään. :)
 
Hatsii: Kiva, jos voi olla edes vähän avuksi. :)

Ja minullakin meni vähän noin, kuin LilMinnilläkin. Ei mitään synnytystä ennakoivia tuntemuksia. Heti puolen yön jälkeen rv 40+0 tuli ensimmäinen kipeä supistus, siitä n. 8 tuntia eteenpäin ja tyttö oli maailmassa. Siinä kotona kärvistellessä meni sitten maha sekaisin ja tuli sitä limatulppaakin. Mutta vielä siinä 11 aikaan illalla, kun lopulta maltoin jättää kirjan käsistä ja ryhtyä nukkumaan, oli olo vielä ihan normaali. Turha on siis murehtia sitäkään, jos ei lasketun ajan lähestyessä ole vielä kivuliaampia supistuksia tuntunut. Ei meinaa mitään. :)
 
Täällä käyty eilen lääkärissä ja alakerrassa ei onneks oo supistukset tehnyt vielä yhtään mitään. Vauva on raivotarjonnassa ja alhaalla edelleen niinkun ovat sanoneet jo ties kuinka kauan. Mun puolesta voi mennä yli lasketun ajankin. Sillä ei tosiaankaan ole mitään väliä, kunhan pikkusella ja mulla on kaikki kunnossa. Tulee se sieltä sitten kumminkin jossain vaiheessa, jos ei itse halua tulla. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top