Synnytys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Helli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä luulisin, että synnytyksen on hyväkin antaa edetä jos on sektio edessä. Mukula osoittaa olevansa tulossa ja otetaan ulos, joko sovittuna päivänä tai aiemmin jos on tarve :) Minut on muinoin käynnistetty laskettuna aikana (sairaala oli menossa kesätauolle) ja äidin mukaan en ollut ihan "valmis" syntyessäni (ei osannut selittää tarkemmin). Pikkuveli sai tulla omaan tahtiinsa ja oli äidin mukaan valmiimpi (vaikkakin pienempi). Sektio on sitten vielä isompi shokki.

Minäkin siis siinä erikseen anellussa synnytystapa-arviossa kävin, lääkäri vähän ropelsi sisältä ja totesi, että "kyllä tämä vaikuttaa ihan normaalilta lantiolta". Hänen mukaansa lapsi ei laskeudu jos ei mahdu uloskaan tulemaan ja vain perätilat kuvataan. Pötkylä on pää alaspäin, mutta selkä mun selkää kohti. Painoarviokin oli niin pieni, että eiköhän sen saa ulos puskettua. Olen vain niin väsynyt, että en jaksanut alkaa enää mahtumisista inttämään. Itseasiassa olen niin väsynyt, että epäilyttää jo sekin, että jaksanko ylipäänsä synnyttää. Ja jokatapauksessa kahden viikon päästä on uusi poliaika, että ehtiihän sitä sielläkin vielä kysyä (jos on vaikka eri lääkäri). Jännä vaan ajatella, että olisiko ilman tätä vaatimalla vaadittua synnytystapa-arviota jäänyt tuo vaavin kokokin kokonaan tutkimatta... Käsittääkseni loppuraskauden lääkäriä ei Jyväskylässä ole, jos mitään ongelmia ei havaita.
 
No en tiedä tuosta... voi ollakin juuri noin. Mulla vaan kun synnytys oli esinosta edennyt niin pitkälle ja joutuivat sektiossa tuuppaamaan takaisinpäin niin kohtu repesi ja sitä jouduttii sitten parsimaan kasaan ylimääräistä. Mulla vauva oli ilmeisen avotarjonnassa ja jumittui otsa häpyluuta vasten, eipä kai tuollaiseen mitenkään olisi pystynyt etukäteen varautumaankaan.
 
Huh IhaNainen, kuulostipas rajulta. Aloin tietysti heti pelätä, että minulle käy noin sovittua sektiota odotellessa.
 
Hui, tuokin on toki mahdollista! Tuntuu kyllä jotenkin hassulta, että enää ei pidetä sairaalassa valvonnan alla juuri mistään syystä. Luulisi että noissa tilanteissa pidettäisiin sisällä varmuuden vuoksi, tai tilanne tarkastettaisiin vaikka viikon välein ja katsottaisiin että pitäisikö sektioaikaa muuttaa. Kun aika harva, varsinkaan ensisynnyttäjä, tietää kuinka pitkällä ollaan... Mut kai ne luottaa, että sektio saadaan kuitenkin aina tehtyä.
 
Mulle hoitaja meinas myös että hyvä kun vähän supistelee, se kuulemma kiihdyttää vauvan kehitystä.

Viime yönä taas valvoin monta tuntia supistelujen kans. Tuli vartin välein parin tunnin ajan mutta ei ollu kauheen kivuliaita. Lähinnä oli kovia harkkasuppareita yhdistettynä vihlomiseen alavatsalla, kyljessä ja selässä. Ja menkkamaista jomotusta ja poltetta oli myös. Synnäriltä ohjeistivat kun soitin 1 1/2 supisteluiden jälkeen että ota kaks 500g panadolia ja juo runsaasti vettä. Sen jälkeen piti jatkaa seurailua. Jos tihenee/kipu kovenee niin sitten näytille.. No, sain lääkkeen oton jälkeen unen päästä kiinni ja tilanne ohi..
Tää on kyllä tosi tuskaista. Suhtaudun tosi ristiriitaisesti näihin vääriin hälytyksiin. Toisaalta varmaan kerkeän innostua että nyt mennään ja petyn kun supistukset loppuu. Ja toisaalta on sellanen olo että eikö mun kroppa pysty viemään synnytystä loppuun (ihan hullua, tiiän). Ja toisaalta toivon että poika vielä hetken jaksais kasvaa masussa, nyt kuitenkin vasta 37+2..

Nyt onkin jännät paikat kun mies lähtee vklopuksi reissuun ja näin hektiset paikat menossa. Mies oli kuulemma tehny sopimuksen vauvan kans että viikonloppuna ei synnytä :D vasta maanantaina :D
 
Pidä Keni jalat tiukasti ristissä vknlopun yli, ja jos pystyt niin makoile sillain että alapää olis kohotettuna ylemmäs :)
jostain oon meinaan lukenu, että ainakin sairaaloissa tarvittaessa kohotetaan alavartalon päätä, että se muka saattais hidastaa synnytyksen käynnistymistä, kun paine ei kohdistu alapäähän :)
 
Viime yö meni täälläkin aikalailla valvoessa -> Esikoinen uikutti alkavaa flunssaansa ja räkäisyyttään, ja ne välit kun tuo nukkui hyvin mulla oli harkkasuppari päällä. Tässä jo pidemmän aikaa mennyt näillä piiitkillä supistuksilla, siis että maha on ihan kovalla lähes jatkuvasti. Otin sitten yöllä lopulta 1g Panadolin ja se kyllä helppas ja sain nukuttua paremmin.
 
Mullakin tulee varsinkin alkuyöstä noita pitkiä harkkasupistuksia ja niiden kanssa on tosi vaikeeta nukkua, mut vielä ärsyttävämpää kammeta ittensä sängystä ylös, et pääsisi vessaan. Ite en oo sentään vielä särkylääkkeitä tarvinnut ottaa. Tsemppiä kaikille kipeiden tai muuten vaan uuvuttavien supistusten kanssa!

Viime päivinä on ihan tosissaan ruvennut synnytys pyörimään mielessä ja parina yönä oon nähny untakin synnytyksestä ja imetyksestä. Välillä tuntuu, et sitä vaan odottaa tosi kovasti ja sit taas jännittää hirveesti. Eilen vielä tapasin yhtä ystävääni ja hänen ihanaa 8 kk tytärtään, ja oli tosi kiva päästä juttelemaan hänen synnytyskokemuksestaan ja kaikesta muusta :)
 
Mulla oli eilen koko päivän tosi kipeitä supistuksia, mutta ei mitenkään säännöllisesti. Alapäässä juili niin pirusti! Tänään kylässä kävi veljen perhe ja veljen vaimo tokaisi, että voi luoja sun maha on valahtanu alas (viimeks nähty sunnuntaina). Mulla on tänäänkin vielä ollut maha tosi pinkee, mutta ei oo kipeitä supistuksia. Jotenkin tuntuu, että jos toi vauva on vatsassa laskettuun asti tai yli, niin mä oon jo niin väsynyt näiden olojen kanssa, että jaksaako sitä enää synnyttää... o_O
 
Kuinka ton särkylääkkeen käytön kanssa ootte toiminu, ei oo tullu mieleen että helpottais oloa sillä, mut miksei?
 
Kyllä mulla ainaki helpotti vaikka ei varsinaisesti ole kipuja. Panadolia saa ottaa ihan hyvällä omallatunnolla tuon grammasen kerralla, mulla nyt sattuu niitä olemaan kaapissa esikoisen synnytyksen jäljiltä. Ibuprofeiini esim Burana ei ole suositeltavaa, tosin en muista missä vaiheeasa raskautta siihen mitenkin suhtaudutaan.... Itse en käytä ibuprofeiinia lainkaan.
 
Panadoliahan saa ottaa sen 3000mg/vrk ja buranaa ei suositella raskauden viimeisellä kolmanneksella...

kopsasin Orion Pharman sivuilta buranan ohjeistusta:

"Prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käyttö viimeisen raskauskolmanneksen aikana altistaa sikiön:
  • sydän ja hengityselimistöön kohdistuvalle toksisuudelle (ennenaikainen valtimotiehyen sulkeutuminen ja keuhkovaltimopaineen nousu)
  • munuaisten toimintahäiriölle, joka voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja lapsiveden määrän vähenemiseen.
Prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käyttö raskauden loppuvaiheessa altistaa äidin ja vastasyntyneen:
  • verihiutaleiden aggregaation estoon ja mahdollisesti vuotoajan pitenemiseen, mikä voi liittyä pieniinkin annoksiin
  • kohdun supistusten heikentymiseen, mikä voi johtaa viivästyneeseen tai pitkittyneeseen synnytykseen"
Ite oon käyttäny panadol 1g, lähinnä päänsärkyyn,muute en oo tarvinnukaa tässä raskaudessa lääkitystä.
Esikoisen aikaan söin selkäkipuun panacodia ja jotai buranaa vastaavaa, säännöllisesti, ja raskaus sujui ihan hyvin ja terve tyttö syntyi 37+5. :)
 
Mun on nyt ihan pakko vähä purnata täälläkin. olin eilen jo ihan raivon partaalla ja mietin että miten voisin vaihtaa synnytyspaikkaa! kävin taas eilen tarkistuttaan kohdunsuun tilanteen kun oli ollu niin kipeä olo koko illan ja kestona maha oli kovana. Nooh, TAAAS alkoi kätilö (taitaa olla tuon laitoksen henkilökunnasta jo kuudes hoitaja, kätilö tai lääkäri) peräämään syytä siihen miksi en halua perätilalasta synnyttää alateitse. Syytti jo nettiä ja muoti ilmiötä yms. mä taas yritin taas sönköttää että kun pelottaa koko RDn takia ja monet muutkin asiat. Lääkäri kuulemma oli ollut taas sitä mieltä että voisin alateitse synnyttää. Mua rupes jo pelottamaan koko synnytys ihan eri tavalla kun kätilö sanoi että oisko se ihan kamalaa jos mä "vahingossa" synnyttäisinkin alateitse. Tuli sellanen olo että ne oikeasti pakottaa mut synnyttämään alateitse.

Kun olin osastolla viime ma-ti ja nyt kun kävin tarkistaan tilanteen ja jo aiemminkin mulla on tullu tosi paska olo tuon laitoksen henkilökunnan takia. Aina jää sellainen tunne että ne pitää mua ihan huonona tulevana äitinä ja synnyttäjänä ja ihmisenäkin kun haluan sektion. On sellainen olo ettei ne arvosta mua ollenkaan kun kerta VAADIN sektiota. MÄ EN HALUA SYNNYTTÄÄ ENÄÄ OLLENKAAN :,(. Mennyt ilo koko asiasta ja tuntuu niin pahalta.

Ihan huoletta voi ottaa panadolia. Ja oikeastaan myös siitä tietää että onko kivut lähelläkään synnytyskipuja, sillä sillä ei oo vaikutusta synnytyskipuihin. Eli jos helpottaa sillä niin ei vielä oo käynnistyny. Tai näin mulle eilen hoitaja meinas..
 
Onpas siellä kyllä ikävää kohtelua, Keni! Siis jos hoitohenkilökunta on tyyliin jokaisella kerralla eri, niin ymmärtäisin kyllä, jos kysyttäisiin, oletko varma, ettet voisi synnyttää alateitse. Vaikka toki sekin varmasti alkaisi itseä ärsyttää, kun aina kysytään. Mutta että pitää asiasta oikein jankuttaa. Siis voi hyvänen aika, perätilaisen synnyttämisessä on kuitenkin isommat riskit, kuin jos lapsi olisi raivotarjonnassa, joten kai sitä kukin odottaja saa itse päättää, onko valmis ottamaan ne riskit vai haluaako sektion. >:( Kyllähän sitä muutenkin pelon takia voi saada suunnitellun sektion. Koita nyt kuitenkin jättää nuo kommentit omaan arvoonsa. Pidä vaan oma pääsi, vaikka varmasti näiden hormonien keskellä tilanne tuntuu hankalalta. Ja jos tuntuu, ettet nyt haluaisi synnyttää ollenkaan, niin ole sitten vaikka ajattelematta sitä synnytystä. Ajattele vain sitä lopputulosta, kun saat vauvan syliin. :) On se sen arvoista, vaikka hoitajat/kätilöt/lääkärit olisivat miten idiootteja olleet.

Suvii: Ei ne supistukset alapäässä tunnu. Kohtuhan se supistelee. Eli olisivatko olleet ne joitain muita vihlaisuja sitten.

Täällä on välillä supistellut (kai) myös. Mutta ei mitenkään kovasti. Ei ole tarvinnut puhallella tai mitään vielä. On taas pari päivää touhuttu aika paljon, joten ehkä siitä syystä ollut noita tuntemuksia. Tänään yritän siis ottaa rauhallisemmin. Kumma juttu, mutta nyt sitä synnytystä on alkanut oikeastaan jo odottaa. :) Tytöllekin hoitaja lienee järjestyksessä, niin pääsee mies mukaan. Ei tarvitse sitä enää ainakaan niin paljon stressata.
 
Onneksi itekki tajuan että varmasti osa tästä pahasta mielestä johtuu noista hormoneista. Ja kai sitä on vain huonoa tuuria että kaikki nuo kätilöt yms. kenelle oon saanu jankata ja kokenu huonoa kohtelua, on ollu hieman vanhempaa henkilökuntaa ja varmaan myös sen takia työhönsä jo kyllästyneitä tai tapoihinsa kangistuneita. Kauheaa yleistää näin mutta kai se osittain tottakin on.

Mulla on tiistaina omahoitajan aika neuvolassa niin ajattelin sille jutella asiasta. Jospa se osais tukea mua tän päätöksen kans. Toivottavasti, kun tuntuu että kaikki muut on sitä vastaan.
 
Siis toi alapään juiliminen ei tunnu samaan aikaan supistusten kanssa. Tosi vaikee selittää miltä se edes tuntuu, mutta pahalta ainakin. :confused: Huomenna neuvola, ehkä ne osaa siellä sanoa jotakin asiaan...
 
Jos ne on Suvii siullakin niitä nivuskipuja tai liitoskipuja, joista muutkin ovat täällä puhuneet. Kiusaavat minua myös. Vihlaisee välillä aika tuskaisesti, mutta vihlaisut ovat onneksi nopeasti ohimeneviä. Välillä sitten taas on sellaista vähän pidempään kestävää kipua, joka esim. tuntuu, kun laskee jalalle painoa. Minulla nuo kiusaavat milloin sattuu, ei mitenkään pysty ennustamaan, milloin niitä tulee, milloin ei. Todella ikäviä kyllä!
 
IhaNainen: ei oo yritetty kääntää koska oli lääkärin mukaan jo niin tiukasti kiinnittyny pepustaan. Ja kun on herkästi supisteleva kohtu, niukahkosti lapsivettä ja etuseinässä istukka niin ne tais olla myös syitä siihen miks ei yritetty..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top